Avioliitto on vain hienompi ilmaus sille, että adoptoi aikuisen miehen, jota tämän vanhemmat eivät enää huoli.


torstai 23. maaliskuuta 2017

Hemmetin kirjoneule

Kerroin jokin aika sitten, että olin vihdoinkin oppinut neulomaan villasukan kantapään ja saanut aikaiseksi useammankin parin sukkia. Juhuu! Perussukkien neulominen on minusta kivaa puuhaa, sillä kun malli on tarpeeksi yksinkertainen, television katselukin onnistuu neuloessa vaivattomasti. En nimittäin halua neuloa sellaisia sukkia, jotka vaativat kaiken huomion, eikä samanaikainen telkkarin katselu siis onnistu. Kyllä samalla iskulla pitää saada vähintään kaksi kärpästä! Kovin kauan perussukat eivät kuitenkaan jaksaneet minua innostaa, vaan halusin lähteä uusia haasteita kohti: päätin opetella neulomaan palmikkoneulesukat, pitsineulesukat ja kirjoneulesukat.

Sitä ennen pitää kuitenkin palata hieman ajassa taaksepäin. Innostuin nimittäin joulun jälkeen tilailemaan Novitan alennusmyynnistä vähän neulelankoja. Kun jättimäinen paketti sitten saapui, tajusin, että homma oli tainnut lähteä vähän hanskasta. En todellakaan tarvinnut sellaista kasaa lankoja, varsinkin kun suurin osa langoista oli aivan muita kuin sukkalankoja. Olin suunnitellut neulovani esimerkiksi huivin, pari pipoa, keepin ja mitä vielä, mutta nyt näiden muiden juttujen neulominen ei enää innostanutkaan. Minun piti laittaa villalangat äkkiä piiloon, ettei ukkeli vain näkisi, millaisen lankavuoren omistajaksi olin yhtäkkiä tullut. Jotkut naiset piilottelevat miehiltään ostamiaan vaatteita, mutta meillä piilotellaan villalankoja. 😎 Kaiken lisäksi en enää edes pitänyt suuresta osasta tilaamiani lankoja, sillä langat olivat aika synkeän värisiä, enkä vain jotenkin pysty tuijottamaan tunnista toiseen tummanpuhuvaa neuletyötä. Ajatuskin ahdistaa.

Mitä tästä taas opimme? Ööh... Että ei kannata tilata lankoja netistä?

Ensimmäiset palmikkoneulesukat menivät ystävälle, joten niistä ei ole kuvaa, mutta tässä on toinen neulomani palmikkosukkapari.

Malli täältä (sovellettuna).
Tosin olihan sitä palmikkoa näissäkin:

Malli: Novitan sukkalehti 2015 (Saimaa-sukat).

Nämä olivatkin vähän haasteellisemmat sukat, sillä ne neulottiin toistensa peilikuvana. Olin varma, että peilikuvana neulominen ei minulta onnistuisi, mutta kun vain seurasin ohjetta tarkasti, niin onnistuihan se kumminkin.

Pitkävartisten sukkien neulominen oli tuntunut etukäteen ajateltuna pelottavalta ajatukselta: mitä jos en saisikaan työtä loppuun, vaan innostukseni lopahtaisi kesken sukan! Kokemus on kuitenkin osoittanut, että pitkävartisia sukkia on minusta itse asiassa mukavampi neuloa kuin lyhytvartisia - juuri siitä syystä, että neulomista riittää pidemmäksi aikaa.

Malli täältä.

Nämä ovat oikeastaan lempisukkani: mukavat tehdä, mukavat käyttää, ja värikin miellyttää!

Minulla on tosin näiden hieman työläämpien, pitkävartisten sukkien kanssa semmoinen ongelma, että en raaski käyttää niitä! Pelkään kai, että sukat kuluvat, ja niinhän ne tietysti ajan myötä kuluvatkin, mutta ainahan voin neuloa uudet. En vain kerta kaikkiaan saa otettua sukkia käyttöön.

Jo aiemmassa sukkapostauksessani kerroin, että olen tehnyt neuloessani varmasti kaikki virheet, jotka ihminen vain voi tehdä. Uusien mokien mahdollisuus tuntuu kuitenkin rajattomalta.

Kun olin todennut, että pitsisukkien neulominen onnistuu, päätin kokeilla, miten minulta onnistuisi haasteelliseksi luokiteltujen pitsisukkien neulominen. Kävi ilmi, että sukkien neulominen itsessään ei ollut vaikeaa, vaan vaikeaa oli se, että pitsineulekaaviot (joita oli sukissa neljä erilaista) oli printattu lehteen hirveän pieninä. Vaikka kuinka yritin tihrustaa kaaviota, menin koko ajan sekaisin siitä, millä rivillä ja missä kohdassa kulloinkin olin. Samanaikainen television katselu oli lähestulkoon mahdotonta, mutta purkamiseksi homma meni vasta siinä vaiheessa, kun piti vielä yrittää whatsappaillakin samalla.

Vasta kun keksin tulostaa kaaviot isompina ja laittaa kaavion päälle pahvisen läpyskän, jota siirsin aina sen mukaan, millä rivillä olin, homma rupesi onnistumaan. Sain kuin sainkin sukat valmiiksi, ja sovittelin niitä ylpeänä. Vasta silloin tekemäni kaamea moka paljastui.

Huomaatteko sukissa mitään eroa?

Malli: Novita Kevät 2017 -lehti.

Oikean puolen sukka on paljon vaaleampi kuin vasemman puolen sukka. Väriraja kulkee noin 15 senttiä oikean sukan suusta alaspäin.

Olin toki tiennyt, että lankakerien väreissä saattaa olla pieniä eroja ja että lankakerän eränumero tulisi aina tarkistaa ennen ostamista, jotta langat olisivat varmasti samanväriset. En ollut kuitenkaan tajunnut, että samasta kaupasta, samaan aikaan ostetut, vierekkäiset lankakerätkin voivat kuulua eri eriin!

Tämä paljastui vasta, kun tutustuin (sukkien jo valmistuttua tietenkin) lankojen vyötteisiin.

Vyötteet ovat muuten täysin samanlaiset; vain eränumero on eri.



Arvatkaapa, ottiko hieman päähän?

Ei auttanut kiroilu eikä itku markkinoilla. Niin paljon kuitenkin harmittaa, että melkein tekisi mieli neuloa samat sukat erivärisinä uudestaan. Kyllä minä teille vielä näytän! Se hyvä puoli tässä on, että en todennäköisesti koskaan enää unohda syynätä eränumeroa ja pidä itsestäänselvyytenä sitä, että vierekkäiset lankakerät kuuluisivat - totta kai! - samaan erään.

Muutoin tunnen itseni sukkamarkkinoilla jopa jonkinlaiseksi konkariksi, sillä osaan jo soveltaa ohjeita, jos jokin niissä ei miellytä. Tykkään esimerkiksi tästä hieman koristeellisemmasta kantapäästä (onko tämä ranskalainen kantapää nimeltään?), ja olen tunkemassa sitä nykyään joka sukkaan.


Värisilmäni vaatii vielä kehittämistä, paljonkin, ja pitäisi kai vain kokeilla erilaisia väriyhdistelmiä rohkeasti.




Entä sitten se kirjoneule?

Olen sitäkin sinnikkäästi yrittänyt, mutta kun ei perkele onnistu, niin ei onnistu. Vaikka olen valinnut ns. helppoja malleja, joissa ei ole pitkiä lankajuoksuja (=nurjalla puolella kulkevia lankoja), sukista ei ole tullut siltikään mitään. Onnistun vetämään langan aina liian kireälle, jolloin sukka ei jousta leveyssuunnassa yhtään, ja myös lankojen kuljettaminen sormen päällä tuntuu minusta hirveän vaikealta ja kömpelöltä. Kaikkein eniten minua turhauttaa kuitenkin se, että kirjoneule etenee minulta niin hitaasti, että sukkien valmistumiseen menisi varmasti kuukausi, ja sen samanaikaisen telkkarin katselun kanssakin on vähän niin ja näin. Olen siis luopunut toivosta, että pystyisin joskus neulomaan kirjoneulesukkia, ja tyydyn vain nostamaan hattua niille, jotka sen homman osaavat.

 
Neulomisiin!



24 kommenttia:

  1. Hienoja sukkia, vaikka kommelluksia onkin sattunut matkan varrella. Itse olen myös oppinut kantapään kautta tuon erien tarkistamisen. Lapsena äitini osti minulle langat ensimmäistä villapuseroa varten. Enkös ollut sitä tehnyt jo melkein loppuun asti jo kaikki palat, kun huomasin että takana keskellä on 1 kerä ollut eri värinen. Kyllä otti päähän. Sen jälkeen olen aina muistanut tarkistaa erät ja värit moneen kertaan.
    Usko itseesi vaan kirjoneuleiden suhteen... vielä jotain päivänä ihmettelet mitä ihmeellistä niiden tekemisessä olikaan. Harjoittelua se hieman vaatii, mutta sen kannattaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kaamea! Villapaidassa on iso työ, joten varmasti harmitti. :-( Mutta kuten sanoit, virheistä sitä kai oppii kaikkein parhaiten. Varmasti minäkin olen tästä lähtien paljon viisaampi - ainakin tässä yhdessä asiassa. :-D

      Pitäisi kai vain sinnikkäästi yrittää sitä kirjoneuletta. Mutta se työn hidas edistyminen syö miestä ja vie uskon, että sukista tulisi ikinä valmiit.

      Poista
  2. Upeita sukkia! Minakin tykkaan helpoista malleista etta telkkarin katsominen sujuu. Nyt on langat loppu ja kadet on ihan orpoina ja tekemista etsivina kun jotain katson. Yritan viela jotain pannulappuja niista jamista kehitella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Anu! Tiedän niin tuon tunteen, jos ei ole mitään neuletyötä meneillään. On jotenkin ihan orpo olo. Minulla onkin aina kauhea kiire etsiä uusi sukkamalli, kun edelliset sukat ovat valmistuneet, ettei tuollaista tilannetta vain tulisi. Toivottavasti saat uusia lankoja pian!

      Poista
  3. Kauniita sukkia olet tehnyt <3 Itse olen kutonut sukkia vuosia, mutta aikaslailla tyydyn ihan perussukkiin, juurikin tuo tv:n takia. Polvisukista haaveilen, mutta hirvittää tehdä, kun on sen verran paksu pohje eli jos tuleekin liian kapeat...

    Itse tilasin jonkun blogipostauksen innoittamana muutama vuosi sitten alpakkalankaa Ruotsista villatakkia varten. Reilu kuukausi sitten tein niistä tytölle villatakin, mikä olikin hyvä ratkaisu: langat eivät olisi riittääneet omaan takkiiin.

    Tykkään muuten myös tuosta ns. ristiinvahvistetusta kantapäästä, jotenkin se on vaan niin viimeistellyn näköinen.

    Oma kutomisintoni on jäänyt kesätauolle jo tovi sitten, palaan asiaan taas syksyllä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Tuija. :-) Polvisukissa on tosiaan se riski, että ne eivät mahdukaan jalkaan. Noiden keltaisten kanssa meinasi melkein käydä niin. Olisi pitänyt ehkä neuloa puolta numeroa isommalla puikolla, kun tuo pitsineule ei tunnu joustavan sivusuunnassa paljonkaan. Jos minulle iskee kesken neulomisen epäilys, sopivatko sukat, teen niin, että pujotan silmukoiden läpi langan ja otan puikot pois, jotta voin sovittaa sukkia ilman puikkoja.

      Minä en ole uskaltanut kokeilla vielä mitään erikoisempia lankoja, kun en oikein ymmärrä lankojen korvattavuuksista mitään. Netistä löytyisi varmasti vaikka mitä ihanaa!

      Ai tuo kantapää on nimeltään ristiinvahvistettu kantapää. Kiitos tiedosta! Ihmettelinkin, kun neulelehdessä nimitettiin kantapäätä ranskalaiseksi, mutta sitten kun googletin ranskalaista kantapäätä, google tarjosi ihan erinäköisiä kantapäitä. Tuo kantapää on minustakin vain jotenkin niin paljon nätimmän näköinen kuin se normaali.

      Katsotaan, jääkö minunkin kutomiseni kesätauolle. :-) Mukavaa loppuviikkoa! <3

      Poista
  4. Todella hienoja sukkia!! Alotin pitsisukkien kutomisen mutta en päässy alkua pitemmälle. En voi minäkään tv:tä katsoa samaanaikaan ja pitsisukkien ohje on kuin hebreaa vaikka tiedän kyllä että kun en anna periks niin kyllä niistä sukat tulee vaikka vähä kestääki......:))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Ulrika! Täytyy myöntää, että pitsisukkia neuloessa telkkaria pystyy katsomaan oikeastaan vain toisella silmällä, kun pitää seurata sitä kaaviota niin tiiviisti. Jos telkkarista tulee jokin tärkeä ohjelma (kuten esimerkiksi Bachelor :-D), niin on paras laittaa neuletyö sivuun, ettei ohjelmasta vain mene yhtään minuuttia ohi. ;-)

      Sinnikkyyttä pitsisukkien neulomiseen!

      Poista
    2. Sama täälä Bachelor kun tulee niin en edes kudo helppoja sukkia etten vaan missaa jotain tärkeätä kommenttia , lausahdusta jonka joku sanoo....heheehee.....

      Poista
    3. Ihanaa löytää toinen Bachelor-fani! :-D <3

      Poista
  5. Vautsi vau,oletpa kehittynyt taitavaksi sukankutojaksi,nuo ovat mielettömän upeita,myös ne joissa on vähän eri sävy. Mulla on iso pussi lankoja kaapissa,ja talvella oli suunnitelma tehdä niistä jotain ,mutta se jäi enkä tykkää kutoa/virkata kun on kuumaa. Mun sukankutotaito jäi sinne tokalle luokalle,kun kesti koko vuoden saada sukat valmiiksi.Ihailen kyllä tuota sun sukankutomistaitoa,en minä vaan osaisi tuollaisia tehdä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä kyllä uskon, että osaisit ihan varmasti neuloa tuollaisia sukkia, kun kerran minäkin osaan. Kärsivällisyyttä siinä vain vaaditaan, että jaksaa lukea ohjeet moneen kertaan läpi ja välillä vähän purkaakin. ;-D

      Tuskin minäkään tykkäisin kutoa kuumalla ilmalla. Villalanka ja hikoiluttava ilma ei kuulosta kauhean houkuttelevalta yhdistelmältä.

      Poista
  6. No, ohhoh! Olet super oppimaan! Minusta sukkien neulominen on puuduttavaa, kun pitää tehdä kaksi samanlaista. Jaksan tehdä vain yhden. Siihen se aina loppuu. En ikimaailmassa osaisi tehdä kirjoneuletta tai palmikoita. Sulla on noita lankoja, mulla kankaita..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä taas en ikimaailmassa pystyisi ompelemaan mitään! Melkein jo harkitsin taannoin, pitäisikö kokeilla kärsivällisyytensä rajoja ja kokeilla ommella jotain, mutta ainakaan vielä en ole ajatusta toteuttanut. :-)

      Moni sanoo samaa, että sukkien neulominen ei innosta siksi, että niitä pitää tehdä kaksi. Ihmettelen, että minulla ei ole ollut tuota ongelmaa, kun olen monessa muussa asiassa niin lyhytjännitteinen.

      Poista
  7. No,meikäläisen taidoilla ja mielenkiinnon kohteila ei edes hemmetin kirjoneuletta. Joten rispettoa, nuohan näyttävät kaikki ihan mestarillisilta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos, Airi. :-) Minun silmääni nuo näyttävät ihan tavallisilta sukilta, mutta olen silti aika ylpeä, että olen saanut tuollaiset aikaiseksi. :-)

      Poista
  8. Mykkänä ihastuksesta olen. Vähän kateellinenkin, kun en vaan saa niitä puikkoja pysymään paikoillaan. Lankakeriä en kerää, mutta näkisitpä kangaskaappini!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No höh. Oletko kokeillut virkata sukkia? Jos virkkaaminen vaikka onnistuisi paremmin? Novitaknitsin sivuiltakin löytyy muutama virkattu villasukkamalli. Melkein aloin itsekin virkata sukkia, mutta sitten ajattelin, että virkkaaminen ei ole ehkä minun juttuni kuitenkaan.

      Ehdottomasti haluaisin nähdä kangaskaappisi! ;-D

      Poista
    2. Ai niitä voi virkatakin! Jee, sen taidan! Kiitos vinkistä. Joskus vielä otan kuvan kangaskaapistani, mutta sitä ennen pitäisi vähän järjestellä...

      Poista
    3. Tsemppiä virkkaukseen! Tulee varmasti kivat sukat! :-)

      Poista
  9. Olen ihan sanaton. Upeita sukkia varsinkin nuo pitsimalliset. Meillä on suvussa kovia käsityöihmisiä, mutta nämä on upeat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaunis kiitos, Leena. <3 Rupesin miettimään, että tässä tämän meikäläisen pöljän luonteenlaadun taas näkee: valitan siitä, että kirjoneule ei onnistu, kun voisin sen sijaan keskittyä iloitsemaan siitä, että olen saanut sentään muunlaisia sukkia aikaiseksi.

      Mukavaa viikonloppua!

      Poista
  10. Kylläpäs on hienoja. Rakastan itsekin kutomista, mutta sukkien teon jätän äidilleni. Niihin ei minulla riitä hermot. Tykkään tosi paljon noista simppeleistä viimeisessä kuvassa olevista sukista. Niissä on ihanat värit. Kivaa loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Tiina. <3 Minulla sattuu olemaan paraikaa ne viimeisen kuvan sukat jalassa. :-)

      Kivaa loppuviikkoa sinullekin! :-)

      Poista