Jos mies sanoo tekevänsä jotain, hän kyllä tekee sen. On ihan turha muistutella asiasta puolen vuoden välein.


sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Kahvin pimeä puoli

Viime päivinä lehdissä on taas ollut puhetta kahvin myönteisistä terveysvaikutuksista ja siitä, kuinka kahvi voi ehkäistä monia sairauksia. Itselläni on kahvista kuitenkin myös päinvastaisia kokemuksia, ja niistä ajattelinkin nyt kirjoitella.

Tein joulukuun alussa elämäni ensimmäisen yövuoron, ja koska en osaa nukkua päivällä, en ollut nukkunut yövuoroa edeltävänä päivänä ollenkaan. Olin nukkunut selkäkivun takia myös kaksi edeltävää yötä äärimmäisen huonosti, nelisen tuntia per yö, joten yöunet olivat jääneet todella vähiin. Yövuoron jälkeen aamulla kotiin palattuanikaan en nukkunut kuin kolmisen tuntia, kun enempää ei tuntunut nukuttavan. 

Lyhyiden unien jälkeen herättyäni rinnassani alkoi kiusallinen muljahtelu, joka vaivasi pitkin päivää. Tunnistin muljahtelun sydämen lisälyönneiksi, sillä minulla oli ollut samaa vaivaa joskus parikymppisenäkin. Lisälyönnit ovat yleensä vaarattomia, vaikkakin ikäviä tuntemuksia, ja ne tuntuvat sydämenlyönnin väliin jäämisenä tai muljahduksena rinnassa. Ne johtuvat tavallisesti muista kuin sydänperäisistä syistä, esimerkiksi valvomisesta, alkoholista, tupakasta, kahvista tai stressistä, ja minulla lisälyöntien aiheuttaja tuntui olevan se valvominen. En osannut huolestua asiasta, vaikka lisälyöntejä tulikin ehkä viitisenkymmentä päivässä, ja osa niistä oli niin voimakkaita, että niihin liittyi myös hetkellistä tajunnan menetyksen tunnetta.

Yövuoro aiheutti minulle vielä toisenkin ongelman, nimittäin jalkojen turpoamisen. Jalkani turposivat yön aikana niin valtavasti, että kävelin lopulta kuin ankka, vaappuen puolelta toiselle, kun jalkani olivat niin paksut ja kipeät. Turvotus onneksi hieman helpotti, kun nostin jalat tuolin päälle, mutta enhän minä voinut koko yötä jalat tuolilla viettää, kun töitäkin piti tehdä! En tiedä, onko jalkojen turvotus yövuorossa tavallistakin, mutta minulle jäi turvotuksesta ja lisälyönneistä sen verran paha trauma, etten tulevaisuudessa halua tehdä yövuoroja, ellei ole aivan pakko.

Lisälyönnit jatkuivat päivätolkulla, eikä auttanut, vaikka kuinka yritin nukkua univelkojani pois. Lisälyönnit tosin vähenivät niin, että muutaman viikon päästä niitä tuli enää muutama päivässä, kunnes sitten joulun jälkeen vaiva taas paheni. Olin aivan epätoivoinen, kun ajattelin, että joutuisin kärsimään vaivasta lopun elämääni. Ei yhtään ilahduttanut, että tiesin lisälyöntien olevan vaarattomia, kun välillä meinasi vintti pimetä.  

Kun olin eliminoinut kaikki muut mahdolliset lisälyöntien aiheuttajat, päätin viimeisenä oljenkortenani kokeilla, auttaisiko kahvin poisjättäminen. (Onko kukaan muu muuten kärsinyt lisälyönneistä? Oletteko saaneet selville lisälyöntien aiheuttajaa ja/tai päässeet niistä eroon?) Kahvista luopuminen tuntui aivan kamalalta: millaisia aamuiset lehdenlukuhetkenikin olisivat, jos ei olisi kahvimukia vieressä? 

Ensimmäinen kahviton päivä olikin kaikin puolin aivan kauhea. Onneksi minulla oli silloin vielä lomaa ja sain olla kotona, sillä olisin tuskin jaksanut raahautua mihinkään. Haahuilin koko päivän ympäriinsä kuin mikäkin zombie, kun väsytti niin kovasti. Iltapäivällä piti nukkua tunnin päikkärit, vaikka normaalisti uni ei päivällä tule, vaikka kuinka väsyttäisi. Päätäni särki, eivätkä mitkään särkylääkkeet auttaneet. Kahvia ei varsinaisesti tehnyt mieli, vaikka katselinkin kaihoisin mielin kahvivalikoimaamme, joka sattui - mitä kohtalon ivaa! - olemaan juuri tuolloin poikkeuksellisen suuri: tarjolla olisi ollut esimerkiksi kahta lajia bolivialaista kahvia sekä joulukahvia. Olin päättänyt olla myös ilman mustaa teetä, joten juomavaihtoehdoiksi jäivät enää valkoinen ja vihreä tee sekä rooibos. Nämä kaikki olivat sellaisia teelaatuja, joihin en normaalisti koskenut pitkällä tikullakaan, ja varsinkin rooibosta välttelin kuin ruttoa.

Toinen kahviton päivä oli sekin kauhea, mutta ei aivan yhtä kauhea kuin ensimmäinen. Mietin, millaista myrkkyä kahvi oikein onkaan. En ollut edes tiennyt olleeni kahviin niin koukussa, että saisin kahvinjuonnin lopettamisesta oikein vieroitusoireita. On se kumma, että tupakanpolton lopettaminen onnistuu tuosta vain (sen kuin vain päättää olla polttamatta; koettu on), mutta kahvinjuonnin lopettamisesta tulee kamalat vieroitusoireet!

Join siis kahvin sijasta joko vihreää, valkoista tai rooibosteetä. Kirjoittelin teelaatuja maistelessani ylös analyysejä eri teelaaduista, kun ajattelin tulla oikein teeasiantuntijaksi. Tässä kommentteja muutamasta juomasta.


White tea with raspberry: Voimakas vadelman tuoksu. Maku on pettymys: tee maistuu pahville, ei vadelmalle. Toisaalta hyväkin, koska nyt vadelman maku ei ala ainakaan tökkiä.

White tea with orange: Mieto mutta kuitenkin hyvin tunnistettava appelsiinin aromi. Kiva tee, jossa mikään ei ärsytä. Aika neutraali juoma.


Ginger-Lemon: Todella kipakka inkiväärin maku. Pussia ei parane liotella liian kauan, ettei tajunta räjähdä. Mausteinen, polttelee kitalaella. Pussi painaa ihan helvetisti, ja sisällä näyttää olevan kauheasti tavaraa - mitähän siellä on? Pussi on ihan saksalaisen näköinen, ja saksalaistahan tee näyttää olevankin. Epäilyttävää. Jos flunssa ei pysy tällä loitolla, niin sitten on jo kuollut.


Pukka detox: Vahva sitruunan tuoksu ja melko vahva aniksen/fenkolin maku. Vaatii kyllä totuttelua, kun olen tottunut näihin makuihin vain intialaisessa ruoassa. Sitruunaruoho maistuu myös. Kardemummaakin tässä pitäisi olla ja korianteria, mutten saa niitä itse kiinni. OMG.

Liptonin teet osoittautuivat poikkeuksetta kamaliksi.


Lipton citrus: Ensivaikutelma: haisee ja maistuu kainalohielle. Kun pussin antaa liota tarpeeksi kauan, kainalohiki katoaa, mutta niin katoaa sitruunakin. Kainalohiki tuntuu kuitenkin jälkimakuna, joka jää elämään suuhun pitkäksi aikaa. Melko mitäänsanomaton juoma.

Lipton mint: Hyvin mieto mintun tuoksu. Mintun maku tuntuu vasta jälkimakuna, joka jää taas pitkäksi aikaa kielen päälle ja kitalakeen pyörimään. En tykkää.



Rooibos metsämarja: Tuoksuu... metsämarjoille? Mieto (metsämarjojen?) maku.

Rooibos kermakaramelli: Ehkä tämä maku on lähinnä kermakaramellia? Kun kerran pussissa niin lukee...

Rooibos appelsiini: Mitä tästäkin nyt sanoisi. Maistuu appelsiinille? Pistävä, hieman epämiellyttävä tuoksu, josta tulee epämiellyttäviä mielleyhtymiä. En vaan keksi mitä. Miten nämä rooibokset maistuvat kaikki jotenkin samanlaiselle?

Olikohan se neljäs vai viides kahviton päivä, kun olin tulossa kaupan kautta kotiin, ja yhtäkkiä minulle tuli kauppakeskuksessa mieli mennä kahvilaan juomaan teetä! Siis sitä rooibos-hirvitystä, mitä olin kammonnut ja kartellut koko elämäni! Niin kauan siis kesti, että pääsin kahvista henkisesti eroon ja opin pitämään teestä. Kävin sen jälkeen useamminkin kahvilassa teellä, sillä minulle oli avautunut kahvilassa teiden myötä aivan uusi maailma. Oli jännittävää tutkailla, millaisia erikoisia teitä missäkin kahvilassa oli ja kokea uusia makuelämyksiä. Sitäkään en ollut tiennyt, miten monella eri tavalla teetäkin voi tarjoilla. Hyvästi tylsät teepussit! Yhdessäkin kahvilassa teen haudutuspussiksi laitettiin villasukan kokoinen pussukka, joka sai roikkua lasissa koko teen juomisen ajan.

Onneksi sain tähän kuppiin opastusta myyjältä. Muuten olisi käynyt niin sanotusti köpelösti.

Eniten tykästyin valkoiseen teehen, ja myös monet kahviloiden rooibokset ovat olleet oikein kivoja juomia. Vihreästä teestä en oikein pidä vieläkään.

Erilaisten teemakujen myötä olin havahtunut myös siihen tosiasiaan, että kahvi on itse asiassa aika pahan makuista. Miksi ihmeessä siis join sitä? Kahvin juomisesta oli kai vain tullut tapa - kahvilla ja Hesarilla päivä käynnistyi mukavasti, ja kahviin liittyi myös sosiaalinen aspekti, kun muiden seurassa kahvittelu oli niin kivaa. Nyt huomasin, että kyllä se päivä käynnistyy teelläkin ja että kahvilassakin voi ihan yhtä hyvin juoda teetä.

Parissa kahvittomassa viikossa lisälyönnit ensin vähenivät, ja sitten yksi kaunis päivä havahduin siihen, että lisälyöntejä ei enää tullutkaan. Kahvittomuus oli siis auttanut! Voi sitä riemun päivää! Kyllä oli kannattanut kärvistellä ilman kahvia. Juhuu!

En muista tarkalleen, kuinka kauan olin loppujen lopuksi ilman kahvia, mutta yhtenä päivänä olin niin kertakaikkisen väsynyt, että jotain piristystä piti saada, ja päätin kokeilla kahvikupposellista. Jos lisälyönnit taas alkaisivat, niin tietäisinpähän ainakin, millä ne myös loppuisivat. Lisälyöntejä ei kuitenkaan tullut, ja niin olen taas juonut kahvia päivittäin - vaikka se niin pahaa muka onkin! Lisälyöntejä tulee edelleen joskus, mutta olen huomannut, että kahvi tuskin on yksistään niiden syynä, vaan useimmiten taustalla on myös valvomista tai muita lisälyönteihin altistavia tekijöitä. Tosiasia on kuitenkin se, että kahvin juomisen lopettaminen lopetti myös lisälyönnit, mikä herätti minut ajattelemaan, että kahvi ei välttämättä ole kuitenkaan mikään terveysjuoma.

30 kommenttia:

  1. No onneksi en saa tuommoisia oireita, muuten en tiedä miten sitä aloittaisi päivänsä. Teetä voin juoda vain iltaisin. Varmaan olen raskausaikanakin juonut liikaa kahvia, kun molemmat lapset ovat kahviyliherkkä, poika saa heti sydämentykytyksiä, hikoiluttaa ja vapisuttaa, tosi pahat oireet. Löysi sitten kofeiinittoman kahvin ja pärjää sillä mainiosti. Ei se huonoa olekaan, kelpaa tällaiselle kahvifriikillekin silloin tällöin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuleepa pojallesi pahat oireet kahvista. Hänen on tosiaankin varmaan parempi pysytellä normikahvista erossa. Mitenköhän mulle ei tullut kofeiiniton kahvi mieleenkäänkään?! Että tosiaan sitäkin olisi voinut juoda. Jos ongelma vielä palaa, niin sitten pitää kokeilla kofeiinitonta, ettei tarvitse taas teetä juoda. :-)

      Poista
  2. Minä olen kahvinjuoja ja vastoin tahtoani olen joutunut pienentämään radikaalisti juodun kahvin määrää. Yritän suurimman osan viikosta pärjätä yhdellä isolla mukilla. Tiukkaa tekee. Minulla ei vatsa kestä isoja määriä kahvia :( Sen huomasin heti, että tee on minun vatsalleni aivan yhtä pahaa ellei pahempaa kuin kahvi. Työpaikalla ihmetellään sitä, että meikäläiselle ei yleensä kelpaa työnantajan tarjoama ilmainen kahvi vaan kiltisti maksan alakerran kahvilalle. Vatsani suhtautuu paljon mukavammin espressoon tai edes tummapaahtoon kuin perus Juhlamokkaan ja siihen kestosäilyvään maitoon.

    Kurja homma nuo lisälyönnit. Toivottavasti ne pysyvät poissa! Minä en ole kärsinyt niistä, mutta anoppi on kärsinyt enemmänkin. Ajan myötä tuntemukset pahenemivat ja yhden kerran anoppi meni niiden takia ambulanssilla lääkäriin. Hänellä oli kaliumin puute. Pienetkin heilahdukset kaliumtasapainossa on tuonut anopille herkästi uusia tuntemuksia. Kaliumin puute ilmeisesti johtui pääosin verenpainelääkityksestä, jota on sitten vaihdeltu sopivammaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ukkelillakin kahvi aiheuttaa vatsavaivoja, ja kun itselläni oli refluksi- ym. ongelmaa, huomasin ihan saman, että tummapaahtoinen on vatsaystävällisempää kuin vaaleapaahtoinen. Minä juon normaalisti 2-3 mukillista kahvia päivässä, ja jos sitä enemmän juon, niin sitten alan huomata oireita - ei niinkään lisälyöntejä, mutta sellaista levottomuutta, vatsavaivoja jne.

      Jotkin verenpainelääkkeet saattavat tosiaan aiheuttaa hypokalemiaa, ja kaliumin puutetta epäilin itsellänikin jossain vaiheessa syyksi, vaikkei minulla mitään yksiselitteistä syytä kaliumin puutteeseen olisi ollutkaan. Kaliumarvot olivat kuitenkin normaalit. Verenpainelääkityksen säätäminen sopivaksi on joskus kyllä melkoinen ruljanssi ja voi kulua pitkäkin aika, ennen kuin sopiva lääkeyhdistelmä löytyy.

      Poista
  3. Minulla on silloin talloin tuollaisia muljahduksia, on ollut niin kauan kuin muistan. Luulisin etta alkoholi lisaa niita.

    Kahvin vieroitusoireet ovat kylla kamalat. Joskus olen sattumalta joutunut olemaan paivan ilman kahvia ja hirvea paansarky ja pahoinvointi on tullut. Jos haluaa kahvista eroon, pitaisi ehka tehda se vahitellen totutellen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen huomannut ihan saman, että alkoholi pahentaa lisälyöntejä. Sitten kun siihen päälle lisää vielä muutaman huonosti nukutun yön, kahvin ja stressin, niin on kivaa tiedossa.

      Kahvin vähittäinen lopettaminen sopii varmaan joillekuille, mutta itse olen sellainen ihminen, jonka pitää tehdä lopettamispäätökset kertarysäyksellä, muuten lopettamisesta ei tule yhtään mitään.

      Poista
  4. Kahvinjuoja olen. Mutta määärä on vähentynyt radikaalisti. Nykyisin juon vain aamukahvin ja kupillisen iltapäivällä. Ennen kului 10 kuppia per päivä helposti.

    Sydämentykytykset ovat tuttuja silloin kun kilpirauhas-lääkityksen, thyroxinin, annostusta haettiin sopivaksi.

    Kahvista sain kerran sydämentykytyksiä ollessani matkoilla ja auringossa pitkän aikaa, veneessä. Siinä auringossa kahvimukillisen jälkeen tuntui sydän hakkaavan rinnasta ulos. Se on ainoa kerta.

    Teetä en voi sietää. Usko huviksesi, minua yritettiin saada teenjuojaksi kahden vuoden aikana Britanniassa asuessani. Joka paikassa oli se 'how about a nice cup of tea'. Ja kahvi oli siellä murukahvia, kun eihän niillä mitään kahvinkeittimiä ollut. Mutta aina kun pääsin Finnairin koneeseen, niin ah, kunnon kahvia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en kyllä saisi mitenkään kymmentä kuppia kahvia päivässä alas. Johan siinä pitää juosta vessassakin jatkuvasti, tai ainakin minun pitäisi, kun kaikki tuntuu tulevan heti läpi. :-)

      Sydämentykytykset ovat pelottavia, kun aina sitä miettii, että mitä jos onkin kyse jostakin vakavammasta. Minua ainakin kaikki sydämeen liittyvät jutut pelottavat kovasti.

      Mä juon mustaa teetä lähinnä vain silloin, jos mulla on krapula. :-D Eli en kovin usein onneksi kuitenkaan. Jotenkin tee maistuu silloin paljon paremmalta kuin kahvi. :-)

      Intiassakin kahvin juominen tuntuu minusta välillä melkoiselta pelleilyltä, kun kahvia ei ole kupissa aina juuri nimeksikään, ja kaiken lisäksi kahvikin on sikurisekoitusta. Sitten kun saa pitkästä aikaa kunnon kahvikupposellisen, niin se on tosiaan autuaallinen tunne.

      Poista
  5. Mielenkiintoinen juttu...
    - mä jätin kaffin juannin reilu vuasi takas. Mulla sappi ei tykänny moisesta litkusta. Olen silti aika-ajoin juanu teetä, eli se ei mulle oo ollu viaras. Tuttava isolla Teellä :)
    Juan yleensä vihreetä, sillointällöin rooibos, harvemmin valkosta ja en juuri koskaan mustaa teetä. Flunssakautena ja "herkutellessa" löräytän kunnolla hunajaa teen joukkoon. Nyt mulla on yks lempitee: Greenfield ja siitä sarjasta Flying Dragon. Tiatoo löytyy enemmän täältä: http://www.greenfield.fi/
    Teetä ei saa joka kaupasta. Viimeks toin tallinnasta sitä, ku verkkokaupastakin se oli poistunu tiskiltä. Cittareista voi saada, mutta meiltä on sinne Niin pitkä, etten oo käyny ees kattomas...
    Juan siis teetä ja vatta voi hyvin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos teevinkistä! En ole vielä luopunut toivosta vihreän teen suhteen, joten täytyy kokeilla, jos tuohon lentävään lohikäärmeeseen jossakin törmään. :-) Cittari on tuossa meillä ihan kävelymatkan päässä, joten ei pitäisi olla mahdoton tehtävä. Tosin tuntuu, että jos mun pitäisi vihreää teetä juoda, niin sitten joukossa saisi olla jotain muuta makua (ei kuitenkaan kainalohikeä, kiitos), kun se vihreä tee yksistään on jotenkin niin valjun oloista. Tai sitten sekaan pitäisi sekoitella hunajaa tai jotain muita mausteita. Kävisköhän intialaiset chai-mausteet vihreään teehen? ;-)

      Poista
    2. Kannattaa kokeilla :)

      Poista
    3. Pitääköhän tästä nyt lähteä kauppaan vihreä tee -ostoksille? :-D

      Poista
  6. Kahvijogurtti käy, kahvijäätelö on hyvää, samoin kahvisuklaa. Se varsinainen kahvikin käy, jos laitan ensin kuppiin puolilleen sokeria ja päälle saman verran kermaa ja sitten kahvia, jos vielä mahtuu. Nykyään on niin monenlaisia kahviannoksia, löytyisköhän tuolle minun kermasokerikahvi tuunauksellekin jokin hieno nimi?

    En siis ole mikään kahvimusteri. Viimeisin kahvi (kera kerman ja sokerin) taisi olla vuonna 1985. Teetä menee ja tykkään siitä vihreästäkin teestä. Eipä ole vaan tullut koskaan kirjattua ylös noin tarkasti :)

    Olen ostanut apteekista kofeiinitabletteja ja ainakin itse koen niiden jonkin verran piristävän. Lisälyönneistä ei ole omia kokemuksia. Nehän on tosiaan aika yleisiä ja yleensä vaarattomia. Jäin vain miettimään tuota sinun tunnetta tajunnan menetyksestä, siinä voisi olla jatkossa aihetta jo lääkärillekin. Minun riesana on väsymyksen aiheuttama tykyttely. Parhaimmillaan tai pahimmillaan pulssi tykytteli kerran päivystyksessä 160 luokkaa. Olen kylläkin huomannut huonounisuuden jatkuessa, että väsymyksen sietokykykin kasvaa ajan myötä. Kyllä niitä kehon omia varoitusmerkkejä kannattaisi silti kuunella ja toimia sen mukaan, mikä tuntuu hyvälle.

    Tasaista pulssia alkavalle viikolle ja olipa taas niin osuva mietelause :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti sinunkin kahvillesi on olemassa jokin hieno nimi. Yritin keksiä sellaista, mutta ei tullut mitään mieleen. Höh.

      Itse en ole koskaan oikein tykännyt mistään kahvin makuisista jutuista, en tiedä miksi. No ehkä jokin kahvilikööri menisi, kun eikös sellaistakin ole olemassa? :-)

      Minäkin käytin joskus nuoruudessa kofeiinitabletteja, mutta en muista miksi. Kai meidän piti valvoa koko yö tai jotain muuta älytöntä, kun joinhan minä silloin kahviakin, joten kofeiinitabletti ei ollut ainakaan mikään kahvin korvike. En osaa juoda energiajuomiakaan, kun jotenkin ne tuntuvat pelottavilta. En ole tainnut koskaan maistaa yhtäkään semmoista. Että jos piristettä pitää saada, niin kai se on sitten kahvi tai ei mitään.

      Väsymyksen aiheuttama tykyttely kuulostaa tosi ikävältä. Olet ihan oikeassa, että kehon omia varoitusmerkkejä pitäisi kuunnella. Minä vain olen sellainen, että voin kyllä huolehtia muiden terveydestä, mutta helposti tulen laiminlyöneeksi itseäni.

      Mukavaa juhannusviikkoa sinulle!

      Poista
  7. Ohoh,olipa sulla aika rajut oireet,mutta ehkä väsymykselläkin oli jotain tekemistä tuon kanssa.Itse yritän pitää kahvinjuonnin max. 3 kuppia per päivä,enkä juo kahvia klo 16 jälkeen,sillä olen oppinut että muuten en saa unta...
    Viimeisessä työpaikassani Suomessa huomasin yhtenä päivänä että join lähes 10 kuppia kahvia päivässä;meillä oli siellä hienot espressolaitteet ym. Pelästyin ja jätin kahvin pois cold turkey. Sitä seurasi 3 päivän kamala migreenimäinen kipu,joka ei hellittänyt ennenkuin tein itselleni vahvan espresson 4 aamuna töissä.Sen jälkeen vähensin reilusti kahvinjuontia,sillä kokeilu osoitti että kahvi tosiaankin on kuin huume,ja aiheuttaa kamalia vieroitusoireita.Nuo teet ovat ihania;minulla on kaapissa vaikka minkälaisia yrttiteevalikoimia,mutta kesäkuumalla ei tee houkuttele vaan kahvi(kylmänä ja lämpimämä) joten teet juon kun ei ole kuuma kausi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä varmasti väsymykselläkin oli tekemistä oireiden kanssa, ainakin aluksi. Minulla kahvi ei vaikuta nukkumiseen - voin juoda kahvia vaikka juuri ennen nukkumaanmenoa, ilman että unet häiriintyvät. Mutta vessahätä herättää sitten kyllä. Monesti.

      Piti googlettaa, että mitä tarkoittaa 'cold turkey'. :-) Se on kyllä totta, että jos kahvia on helposti saatavilla, ja vieläpä on jotain eri makuja tarjolla, niin silloin sitä helposti tulee kyllä juotuakin paljon.

      Kylmä kahvi on muuten kuumalla ilmalla tosi hyvää! Tapasin Intiassa juoda aina frapuccinoa, ja voi että kun se oli hyvää.

      Poista
  8. Minä olen kahvikissa. Mutta en juo kun pakon edessä filtterikahvia, sillä se korventaa vatsaa ja närästää isommissa määrissä. Meillä on Nespresson kapselikeitin ja kahvi on NIIIIIIIN hyvää. Hätätilassa keitetään nessua. Ja mikä kummallisinta, vaikka juonkin paljon kahvia, ei kahvittomat päivät aiheuta mitään vieroitusoireita. Jääköhän sitä siis vain koukkuun siihen keitinkahviin?

    Luulen, että elimistölläsi kesti vaan kauan selvitä yövuorosta? MInäkään en mielelläni tekisi niitä, sillä minun on vaikea vaihtaa rytmejä. Pelkään saavani valvotuista öistä migreenin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en ole koskaan tainnut kokeilla sellaista kapselikeitintä, kun se kuulostaa jotenkin niin vaikealta käyttää (vaikka ei sitä varmasti ole). Minä laitan kahvit illalla valmiiksi keittimeen, jotta aamulla ei tarvitse muuta kuin painaa nappia. Aamulla ensimmäiseksi ei sen monimutkaisempiin toimintoihin kykene. :-D

      Voi olla, että yövuoro vaati veronsa. Siitähän nuo lisälyönnit selkeästi saivat alkunsa. Minun suurin pelkoni ennen yövuoroa oli, etten pysyisi hereillä koko yötä, mutta se olikin sitten loppujen lopuksi pulmista pienin! Ei ollut mitään vaikeuksia hereillä pysymisen kanssa. Ehkä voisin yövuorojakin tehdä, mutta sitten pitäisi kyllä tehdä melkein pelkästään niitä, jotta kropan saisi tottumaan. Tuollainen yksi yövuoro siellä tai täällä ei taida sopia elimistölleni ollenkaan.

      Poista
  9. Mulla ei tule kahvista eikä myös ilman kahvia olemisesta mitään oireita. Juon kahvia töissä, mutta kotonani ei ole koskaan ollut kahvinkeitintä. Viikonloppuisin tai lomilla jää kahvit väliin, eikä tule mitään päänsärkyjä tai muita vieroitusoireita. Toisaalta jos olen töissä stressaantunut, voin juoda kahvia 10 kuppiakin päivässä, eikä vaikuta mulla mitään uneen eikä mihinkään muuhunkaan. Nälkää kahvi pitää tosin aika hyvin, eli jos ei ehdi lounaalle niin kahvia kittaamalla kestää päivän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuohan on aivan ideaalitilanne, että voi juoda kahvia silloin kun huvittaa, eikä ole siihen fyysisesti mitenkään koukussa. Minä en saa aamulla itseäni liikkeelle, jos en saa kahvia, ja joskus kun olen joutunut lähtemään kovalla kiireellä vaikka lentokentälle (kun olen nukkunut pommiin), enkä ole ehtinyt kahvia juomaan, niin voi sitä tuskan ja kiukutuksen määrää. :-D

      Poista
  10. Minulle sydämen muljahteluja aiheutti inkivääri, jota olin laittanut joka päivä ruokaan tai smoothieen. Onneksi ystävätär vinkkasi kuulleensa, muuten en olisi inkivääriä osannut epäillä.
    Terv. Liisa Inkeri

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole ikinä kuullutkaan, että inkiväärikin voisi aiheuttaa muljahteluja, mutta uskottava se kai on. :-) Hyvä, että ystävättäresi keksi syyn, ja pääsit vaivoistasi eroon!

      Poista
  11. Muljahtelut ovat mulle tuttuja, onneksi niita on ollut viime vuosina tosi harvoin. Aiemmin aiheuttajina oli työstressi ja vasymys, muutaman kerran myös kaksi ed. yhdistettyna alkoholiin. Yritan nukkua aina sen min. 7 t yössa ja valttelen stressia. En ole kahvikissa eli juon ihan joskus, silloin tallöin, aamuisin haudutamme teeta ja paivan mittaan saatan kayda kahvilla tai teella mutta koukkua ei onneksi ole. Ma juon mieluisten kahvini jossain kahvilassa lattena tai jaakahvina kesalla, kahvinkeitin pölyttyy kaapissa ja suomal. kahvi maistuu nykyisin aika laihalle. Turkissa juodaan turkkilaista vahvia kahvia pienesta kupista mutta itse juon sita kylla tosi harvoin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä totta, että jos muihin kahveihin tottuu, niin suomalainen maistuu sen jälkeen tosi laihalle. Itsekin join välillä Intiassa pidempiä aikoja sikäläistä kahvia, ja juhlamokat ja muut vastaavat maistuivat Suomessa sen jälkeen aika aneemisilta. Mutta kumman äkkiä niihin kuitenkin taas tottui!

      Olen maistanut Turkissa turkkilaista kahvia, ja sekin kyllä menee, vaikka se onkin aika erikoista. :-) Lisäksi minua ärsyttävät semmoiset kahvikulttuurit (kuten esim. intialainen), että kahvi tarjoillaan minimaalisen pienistä kupeista. Jos kerran kahvia juodaan, niin sitä on oltava silloin riittävästi. :-D

      Poista
  12. Minä en ole koskaan juonut kahvia. Maistanut olen joskus kastamalla lapsena pullaa siihen. En vaan tykkää mausta. Enkä tykkää myöskään teestä. Tee monesti kyllä tuoksuu hyvältä, mutta maistuu tiskivedeltä... En muutenkaa ymmärrä lämpimän juontia, jos ei ole flunssassa. Kuumalla ilmalla kuuman juomisessa ei minun mielestäni ole mitään järkeä ��. Tosin olen tällainen juomavammainen muutenkin. En myöskään tykkää oluen mausta...viiniä opin juomaan muutama vuosi sitten. Mä juon vettä ja light colaa. Cola onkin pahe, josta yritän tuon tuostakin päästä eroon.. onnistumatta. /Marja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinä olet varmaan aikamoinen harvinaisuus Suomessa, kun et juo kahvia etkä teetä? En itse ainakaan äkkiseltään muista ketään toista, joka ei joisi kahvia tai teetä. Intiassa tiedän sellaisia ihmisiä paljonkin. Jos oletkin ollut edellisessä elämässäsi intialainen? ;-D

      Olut ei ole minustakaan hyvää, mutta kyllä se oikein kylmänä menee, ja joskus kesällä suorastaan tekee mieli kylmää olutta. Olin pitkän ajan ilman coca-colaa, mutta nyt se on taas palannut kuvioihin. Mutta coca-colaa minusta vieläkin parempi limu on ananaslimu.

      Oppisinpa minäkin juomaan vettä! Tai siis toki sitä juon, mutta pakon edestä, kun en tykkää veden mausta (siis kun ei se maistu miltään). Joskus olen yrittänyt laittaa kannuun lillumaan sitruunanpaloja tmv., mutta kun olen niin laiska semmoiseen...

      Poista
  13. Mun elämä muuttui paljon paremmaksi kun lopetin säännöllisen kahvinjuonnin ja siirryin teehen. Ei enää jokailtaista närästystä, jännitysfiilistä, masennusfiilistä, ripaskaa ja rahaakin säästyi, kun on halvempaa ostaa töihin omat teet, kuin osallistua kahvikimppaan.

    Juon kuitenkin muutaman kerran viikossa kahvia, joskus sosiaalisuudesta, joskus kun se nyt vaan on kivaa, monesti myös siksi, että väsyttää niin mahdottomasti. Joudun kuitenkin olemaan tosi tarkkana, jos erehdyn juomaan kahvia liian myöhään illalla, saatan valvoa koko yön järkyttävän närästyksen kourissa, johon ei lääkkeetkään oikein tepsi. Tai saatan alkaa tuntea mystistä masennusta, jonka nykyään onneksi osaan yhdistää kahviin, mutta silti se tulee parin kahvikupposellisen jälkeen. Aamupäiväkahvi on paras ratkaisu, siitä ehkä seuraa jonkun asteinen ripaska, mutta ei yövalvomista eikä masennusta kuten parista iltapäiväkupista.

    Ja juu, ei ole kivaa olla näin hankala kahvin kanssa, kadehdin melkeinpä ihmisiä, jotka kykenevät juomaan iltakahvit klo 21. Minäen todellakaan pysty moiseen... Mutta en ole myöskään ainoa, joka on herkkis, kuulemma joillekin kahvi aiheuttaa jopa hallusinaatioita. Sellaista en ole kokenut sentään, mutta muistan elävästi esim. sen kerran, kun mieheni papan luona joskus monta vuotta sitten jouduin juomaan pakon edessä kolme kuppia mustaa kahvia ja kotimatkalla kauniissa kesäillassa mietin, että elämä on ihan paskaa ja tekisi mieli vetää ranteet auki, mutta onpa kumma juttu kun ei mulla ole mitään syytä tähän fiilikseen, kunnes tajusin taas, että ai niin se kahvi! On se kumma aine kyllä, koska toisaalta sillä on paljon raportoituja terveysvaikutuksia ja se välillä auttaa huomattavasti pysymään hereillä ja suoriutumaan päivän askareista, mutta haittapuoletkin on aika isoja, ainakin mulla. Ja juu, olen kokenut myös kahvin seurauksena rytmihäiriöitä, mutta niitä tulee mulla muistakin syistä, niin siihen en kauheasti kiinnitä huomiota.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh, olipa vakuuttavaa luettavaa kahvin haittavaikutuksista! En ole koskaan tiennyt, että kahvi voisi aiheuttaa noinkin paljon epämiellyttäviä tuntemuksia. Pienet lisälyönnit ovat kyllä pieni vaiva kertomaasi verrattuna.

      Olin aivan unohtanut sen ihanan rauhallisuuden, joka minussa oli silloin kun en juonut kahvia! Tuosta mainitsemastasi jännitysfiiliksestä sen nyt muistin. Olin jotenkin niin oudon seesteinen, rauhallinen ja tyyni, että en ole koskaan ollut. Semmoisetkin tilanteet, jotka normaalisti jännittävät, eivät tuntuneet kahvittomana aikana missään. Kyllä ehdottomasti haluaisin sen tunteen takaisin elämääni! Mutta se vaatisi sitten taas kahvitta oloa...

      Luulin, että olen ainoa, joka käyttää termiä 'ripaska', mutta en näköjään olekaan. :-D

      Poista
  14. Sydämen lisälyönnit on tuttuja jo 40 vuoden ajan. Juon litrakaupalla kahvia - teestä en pidä lainkaan. Illalla viimeinen iso mukillinen menee joskus klo 22 aikaan - muuten ei tule uni. Lisälyönnit pahenee valvomisesta, humaltumisesta ja stressistä. Minulla siis. Teistä muista en tiedä. Onko yksilöllistä tämäkin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lisälyöntiherkkyys on varmaankin yksilöllistä, mutta aiheuttajat näyttävät olevan kaikilla aika samoja - se kahvi, alkoholi, valvominen ja stressi. Siinäkin on varmasti eroja, millaisina ja miten häiritsevinä kukin oireet kokee. Itseäni lisälyönnit häiritsivät kovastikin, vaikka lisälyöntien määrä päivässä ei ollut kovin suuri.

      Poista

Kiitos kommentistasi. <3