Jos kaikki tuntuu sujuvan hyvin, olet varmasti unohtanut jotain.


lauantai 4. heinäkuuta 2015

O tempora, o mores

Viime viikonloppuna päätimme ukkelin kanssa toteuttaa yhden vuotuisista kesäperinteistämme eli käväistä Tammisaaressa, tai Raaseporihan se taitaa nykyään olla. Minun on jotenkin vaikea kutsua Tammisaarta Raaseporiksi, mutta kai se on vähitellen pakko opetella, kun kerran Tammisaaren kaupunki lakkautettiin jo viisi vuotta sitten.

Raasepori on minusta yksi Suomen kauneimmista kaupungeista kesällä, ja koska se sijaitsee mukavan ajomatkan päässä pääkaupunkiseudulta, se on myös oikein sopiva päiväretkikohde. Oikeasti kesäperinteemme on kärsinyt, sillä emme olleet käyneet Tammisaaressa ainakaan kahteen vuoteen. Voi olla, että viime käynnistä on kauemminkin.

Raaseporin linnaa emme ole koskaan aiemmin käyneet katsomassa, mutta nyt sekin ihme tapahtui. Maisemissa ei ollut matkalla valittamista. 



Linnan kupeessa oli aitauksessa lampaita ja sikoja, ja niistäkös minä innostuin. Olisin voinut tarkkailla niiden touhuja vaikka kuinka kauan. Ukkelia eivät sikojen mudassa möyrimiset kiinnostaneet, mitä ihmettelin suuresti.

Pekoni.





Oli siis mentävä sitä linnaa katsomaan.


Raaseporin linna on rakennettu joskus 1300-luvulla, ja loistonsa se koki 1400-luvulla. Vuonna 1553 linna kuitenkin hylättiin, minkä jälkeen se oli kolmisensataa vuotta tyhjillään, ennen kuin linnaa alettiin 1800-luvun lopulla restauroida. Linna rakennettiin alun perin saarelle - Raaseporinjoki ympäröi tuolloin linnaa - mutta nykyään linna on maankohoamisen takia sisämaassa, ja linnaa ympäröivät veden sijasta vihreät nurmet. Kalliosta voi kuitenkin päätellä, että linnan ympärillä on ollut aiemmin vettä.



Linnassa ja sen ympäristössä järjestetään nykyään erilaisia tapahtumia - muun muassa muinaismarkkinat ja teatteriesityksiä - ja häitäkin siellä voi viettää. Linnassa oli ollut häät ilmeisesti edellispäivänä, kun opaskyltit olivat vielä paikallaan. Onhan tuo varmasti ikimuistoinen paikka häille, mutta itse en haluaisi tuolla häitäni juhlia. Jotenkin vähän kolkko ympäristö kumminkin.





Kuvassa näkyy linnan vierellä oleva Slottsknektens Stuga eli Linnanvoudin tupa, joka avasi ovensa jo vuonna 1893 Turistimajan nimellä ja oli ovensa avatessaan Suomen ensimmäisiä turistilaitoksia. Nykyään Linnanvoudin tupa toimii kahvilana ja ravintolana.

Koska ns. hirmuhelteet eivät olleet vielä rantautuneen viime viikonloppuna Suomeen, Raaseporin ranta oli melkoisen tyhjä.


Yhtenä kesänä olimme tuolla oikein aurinkoa ottamassa, ja silloin rannalla oli väkeä kuin pipoa.

Vanhaakaupunkia emme tällä kertaa sen ihmeemmin katselleet, mutta lempikahvilassamme piti kuitenkin käydä.




Cafe Gamla Stan sijaitsee ihanassa isossa puutarhassa, ja koska pöytiä on niin paljon, tilaa löytyy aina. 




Yksi mikä kahvilassa kuitenkin harmittaa on se, että siellä käy vain käteinen, ja sitähän meillä ei koskaan ole. Sen verran harvoin kahvilassa tulee käytyä, että tämä asia on ehtinyt edellisestä kerrasta jo unohtua, joten olemme joka kerta yhtä yllättyneitä, kun maksukortit eivät käykään. Edellisellä kerralla jouduimme lähtemään automaatille, mutta nyt ukkelilla oli sentään sen verran käteistä, että saimme kahvit ja yhden kakkupalan. Minusta jo kahvilan portilla saisi lukea, että maksuvälineenä käy vain käteinen, ettei ihmisten tarvitsisi mennä sisään asti asiaa ihmettelemään.

Kahvi tarjoillaan ruusukupeista.




Raaseporista ajoimme vielä Bromarviin, kun matkalla sinne piti olla jonkinlainen maisematie. Bromarvissa ihmettelimme sitten, että jokohan se maisematie meni, kun emme me olleet mitään katsomisen arvoisia maisemia nähneet.



Mutta ei se mitään, Bromarvkin olin ihan kiva merellinen paikka, ja tulipahan sekin nyt nähtyä.



Nyt pitäisi kai lähteä nauttimaan kesäisestä viikonlopusta, kun vielä voi, mutta minulla on jotenkin ihan blaah-olo. Mikään ei oikein huvittaisi. Pitäisi kai tsempata itsensä jotenkin paremmalle tuulelle, mutta tekisi vain mieli kaivautua (ohuen!) peiton alle. Ehkä minulla on känkkäränkkä-päivä, kun kiukuttaakin koko ajan niin paljon. Toivottavasti teidän viikonloppunne sujuu hieman iloisemmissa tunnelmissa!

20 kommenttia:

  1. Viikonloppu sujuu töissä :). Mutta ei haittaa Armastus tulee kotiin tiistaina ja keskiviikkona lähdetään mökille. Tammisaari on meidänkin kesäretki kohde ja Cafe Gamla Stanissa pitää käydä kahvilla :). Meillä Armastuksella pitää olla aina vähintää 20 euroa kukkarossa ja hän tarjoaa aina kahvit minulle, joten enpä olisi osannut kertoa kenellekään, että siellä pitää maksaa käteisellä :).
    Raaseporin linnan rauniot on myös ollut usein piknik kohteena. Ihan mielenkiintoinen paikka, kesäteatteriakin siellä on, mutta niihin näytöksiin ei ole koskaan tullut mentyä.
    Onhan se tie Bromarvikiin ainakin erilainen kuin Länsiväylä, mutta tunnusta, että kun eka kerran siellä päin ajeltiin, niin olin hieman pettynyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuommoinen periaate olisi hyvä, että aina pitäisi olla jonkun verran käteista rahaa lompakossa. Olen minäkin sitä joskus yrittänyt, mutta ne käteiset tulee aina käytettyä pois, ja sitten sitä käteistä ei taas ole.

      Raaseporin linna olisi varnasti mielenkiintoinen piknik-paikka. Mä olen tullut vähän laiskaksi piknikkien suhteen - en vain nykyään jaksa enkä viitsi pakata mitään evästä mukaan.

      Onhan se Bromarvin tie tosiaan vähän erilainen kuin Länsiväylä. :-) Vaikka on Länärikin näin kesällä ihan nätti, ainakin jos mielikuvitusta käyttää. :-)

      Toivottavasti sinulla ei ole ollut töissä kovin kuumat oltavat!

      Poista
  2. Minulla on aina käynyt semmoinen tuuri, etten ole päässyt käymään Tuurissa, kertomuksesi perusteella se on ehkä vain hyvää tuuria. Mutta Raaseporissa olen käynyt, silloin kun se oli vielä Tammisaari, todella kaunis kaupunki, rauniotkin, siellä voisi käydä toistekin, täytyypä painaa mieleen tuo vanhan kaupungin kahvila, meikä makselee aina käteisellä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No jos minulta kysytään, niin kyllä sinulla on ollut hyvä tuuri, kun et ole Tuuriin joutunut.

      Raasepori on niin nätti, ja kaiken lisäksi se on sellainen aika sopivan kokoinenkin. Näkemistä ja tekemistä on, muttei kuitenkaan liikaa. Tuolla kahvilassa kannattaa ehdottomasti käydä; on se niin kiva paikka, ja ilmeisen suosittu myös. Julkkiksiinkin siellä voi törmätä. :-)

      Poista
  3. Tuolla voisi joskus kayda. Raasepori oli minullekin vahan outo nimi mutta nyt tiedan missa se on.

    VastaaPoista
  4. Minäkään en ole tottunut Raasepori-nimeen :( Kävin pari kesää sitten tuolla linnalla ja minusta se oli jotenkin seikkailullinen paikka. Tuli mieleen vanhat Viisikkokirjat ja sitten kadutti ettei ollut eväitä ;) Söpö kahvila, Tammisaaressa vai pitääkö sanoa, että Raaseporin keskustassa? en ole käynyt pitkään aikaan. Joka kesähän se on suunnitelmissa, mutta ei vaan toteudu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitäisköhän meidän laittaa palautetta, että ottaisivat Tammisaari-nimen takaisin käyttöön. ;-)

      Linna oli tosiaan seikkailullinen paikka, ja myös nuorempi väki näytti viihtyvän siellä, kun oli kaikenlaisia koloja, joita saattoi tutkia.

      Poista
  5. Tammisaaresta minä ainakin puhun edelleen. Samassa kahvilassa ollaan käyty, ajattele, vaikka oltais istuttu viereisissä pöydissä :) Linnoitus on jäänyt käymättä. Pitää jollain kesäretkellä poiketa, näyttä kiintoisalta, mutta ei oikein hääpaikalta tosiaan, vähän kolkko. Sanoo maistraatissa vihitty, heh.

    Tuurissa en ole ikinä käynyt, enkä näköjään ole mitään menettänyt, kiitos katsauksestasi. Jostain syystä minun ei ole koskaan tehnyt sinne mieli mennä. Se Keskinen on vähän, hm, erikoinen herra.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, ajattelepa, mistä sitä tietää vaikka oltaisiin joskus oltu kahvilla samaan aikaan! :-)

      Täällä toinen maistraatissa vihitty (kun tuo kumppani sattuu olemaan tuommoinen “vääräuskoinen”). En muista, että olisi ollut kovin kodikas tunnelma sielläkään. :-)

      Keskinen on tosiaan aika erikoinen tyyppi. Skeptisenä ajattelin, että saa nähdä, kuinka kauan hänen avioliittonsa kestää, mutta nythän on saattanut käydä niin, että herra ei ole oikeasti naimisissakaan. :-D

      Poista
  6. Pääkaupunkiseudulla asuessa meillä oli sama tapa eli kävimme noin joka kesä Tammisaaressa, Hangossa ja/tai Porvoossa. Kaikki olivat sopivan lähellä ja jos voimia/aikaa oli, saatoimme käydä Fiskarsissa tullessa.

    Muutama vuosi sitten vietimme viikonlopun Hangossa ja teimme sieltä päiväretken Bengtskärin majakalle. Upea kokemus. Suosittelen. Saanen suositella myös saaristotietä Parainen, Kökar ja edelleen Ahvenanmaa. Merimaisemat, niihin en kyllästy koskaan.

    Oi, känkkäränkkä-päivä! Niitä on joskus minullakin. Suloista sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulta on Fiskars vielä ihan kokonaan näkemättä. Se pitää ottaa tavoitteeksi sitten ensi kesänä! Hangossakin käymme aina silloin tällöin, ja Porvoo kuuluu myös “kerran kesässä” -kohteisiin.

      Majakkavierailusta olen aina haaveillut, sillä majakoissa on minusta jotain tavattoman kiehtovaa. Ehkä se on juuri se meri, sillä minä olen myös merimaisemien ikuinen ystävä.

      Känkkäränkkä-mieliala meni onneksi ohi, kun harrastin vähän liikuntaa. Liikunta on hyvä lääke joka vaivaan.

      Mukavaa sunnuntain jatkoa sinullekin!

      Poista
  7. Raaseporin rauniolinna on ihanan idyllinen: sinne tehtiin kesäretki taannoin useana kesänä. Mukava retkikohde. Tuolla uimarannalla en sen sijaan ole tainnut käydä enkä muuten tiennyt, että Tammisaari on nykyään Raasepori!? Olen vanha jäärä ja aion jatkossakin puhua Tammisaaresta. :D

    Mukavaa (vai onko, heh?), että kesä on rantautunut sinnekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä minäkin puhun sitten edelleenkin Tammisaaresta, kun olen nyt saanut rohkaisua asiaan niin monelta muulta. :-) Huomasin muuten, ettenhän minä osaa edes laskea: Tammisaari muuttui Raaseporiksi vuonna 2009, eli kyllä siitä on jo kuusi vuotta eikä viisi, kuten tuossa tekstissä väitin. :-D

      Tykkäsin Raaseporin linnasta paljon enemmän kuin esim. Turun linnasta, joka on minun makuuni aivan liian sliipattu. Raaseporin raunioissa on kai jonkinlaista rappioromantiikkaa...

      Kesä tosiaan rantautui Suomeen, mutta jatkoi jo matkaansa. Tiedä minne meni. Varmaan Putinille.

      Poista
  8. Ai niin, minä olen myös eläinkyttääjä eli voisin pällistellä niiden touhuja tuntitolkulla. Mies ei ihan lämpene niin pitkille pällistelysessioille, mitä minäkin ihmettelen suuresti :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihmeellisiä nuo ukot, kun eivät ole kiinnostuneita eläinten touhuista. :-D Sehän on mitä parhainta ajanvietettä!

      Poista
  9. Mäkin tykkään (lähes) kaikista eläimistä.
    Olisi kyllä asiakasystävällistä kertoa jo ovella, että vain käteinen käy. Kassalta on kovin noloa kääntyä takaisin ja lähteä etsimään automaattia.
    Kyllähän vanhat nimet jäävät puheessa elämään. Miehen veli perheineen asuu Karjaalla, joka sekin on nykyisin osa Raaseporia. Karjaasta me aina puhumme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin olisi kiva, jos jo portilla ilmoitettaisiin, että vain käteinen käy. Nyt meillä toistuu joka vuosi sama näytelmä: mennään sisään ja ruvetaan tilaamaan, ja siinä vaiheessa ukkeli rupeaa kyselemään, että käykö teillä korttimaksu. Ja joka kerta ollaan yhtä ihmeissään, kun kortit eivät käy. Ehkä minä seuraavalla kerralla jo muistan, että vain käteinen käy, kun olen tästä nyt niin paljon jauhanut. :-)

      Eikö Karjaatakaan enää ole? Sitäkään en ole tiennyt. Kyllä mekin ukkelin kanssa puhuimme vielä Karjaasta, kun mietittiin, että meneeköhän Karjaalle vielä juna.

      Poista
  10. Mekin on käyty tuolla kahvilassa. Tosi kiva paikka ja hyvää leivonnaista :)

    Ja Tammisaari on Tammisaari, eikä mikään Raasepori, mrrrrh...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyviä leivonnaisia on tosiaan! Harmi kun tällä kertaa rahat eivät riittäneet kuin siihen yhteen kakkupalaan, joka piti sitten jakaa. :-/

      Minäkin liputan Tammisaaren puolesta.

      Poista