Vaikeneminen on kultaa, jeesusteippi hopeaa.


tiistai 21. heinäkuuta 2015

Lenkkipolun varrelta

Yksi ensimmäisistä paikoista, jonne Hyderabadissa hinguin, oli KBR-kansallispuiston ympärillä kulkeva lenkkipolku. Lenkkeily on Intiassa (tai ainakin Hyderabadissa) hieman haasteellista, sillä jalkakäytäviä ei juurikaan ole, tai jos onkin, ne saattavat olla ihan muussa kuin jalankulkijoiden käytössä. Liikenteen seassakaan ei oikein huvita lenkkeillä, kun minulta ainakin menee lenkkeilystä maku ihan täysin, jos pitää koko ajan varoa, ettei jää autojen ja muiden vastaavien alle. Lisähaastetta kadunvarsilenkkeilyyn tuovat vielä kulkukoirat, jotka voivat olla joskus arvaamattomia, ja kerjäläiset, jotka saattavat roikkua ulkomaalaisen perässä pitkäänkin.

KBR-puiston lenkkipolku on ollut alusta lähtien yksi lempipaikoistani Hyderabadissa. Siellä on kaunista ja sadekautena myös vehreää, ja kaikki ovat liikkeellä samalla asialla eli lenkkeilemässä, kukin omalla tyylillään. Asuimme aiemmin vain muutaman minuutin ajomatkan päässä puistosta, eikä täältä anoppilastakaan ole puistoon onneksi mikään pitkä matka. Vaikka ilma tuntuikin aluksi tukalan kuumalta lenkkeilyyn, kuumuus ei kuitenkaan haitannut, sillä oli niin kiva olla taas näissä tutuissa maisemissa. Polku on kivan vaihtelevakin, sillä se sisältää nousuja ja laskuja, portaita ja tasamaata, ja polun sisäpuolelle olevaan kansallispuistoonkin pääsee tirkistelemään aidan raosta muutamasta kohdin.

Puiston takapuolella on hiljaisempaa, ja siellä näkee ihmisiä harvakseltaan, kun taas puiston etupuoli eli pääportin ympäristö on yleensä täynnä ihmisiä, ja parkkipaikoilla vallitsee villin lännen meininki. Totuin puiston lähellä asuessamme aloittamaan kierroksen aina siitä nurkasta, joka oli lähinnä meitä, eli sieltä hiljaisemmalta puolelta, ja sieltä aloitin nytkin, vanhasta muistista.







Puiston kiertävä maantie kulkee paikoitellen melkein polun vieressä, mutta polku on kuitenkin sen verran sivussa (ja aidalla maantiestä erotettu), että liikenne ei mitenkään haittaa, vaikka melua tietysti tulee.


Polulla on minusta muuten aika kummalliset aukioloajat: 4.30-9.00 ja 16.30-21.00. Polku on siis päivän kuumimpana aikana suljettu, ja tämän on hullu suomalainen saanut kokea ihan kantapään kautta, kun yritin ensimmäisellä kerralla puistoon puolenpäivän aikaan. Aikaista aamulenkkeilyä olen kerran kokeillut, ja voin kertoa, että en todellakaan ollut ainoa, joka oli siihen aikaan liikenteessä. Intialaiset ovat kovia kävelemään aamulla - ja tekemään kaikkea muutakin aamulla. Kun me pääsimme ukkelin kanssa täällä ensimmäisenä aamuna yhdeksältä ylös, anoppi oli siihen mennessä jo rukoillut ja mietiskellyt puoli tuntia, valmistanut aamiaisen sekä tehnyt kaikki päivän ruoat (olisiko ruokalajeja ollut jotain viisi). Kotiapulainen oli käynyt siivoamassa koko huushollin ja tiskaamassa astiat, ja appiukkokin oli ehtinyt tehdä ties jo vaikka mitä. Tunsin itseni aika noloksi, kun kömmin yhdeksän aikaan silmät ristissä keittiöön etsimään aamukahvia.


Monella (kuten itsellänikin aiemmin) on virheellinen käsitys, että intialaiset olisivat erityisen siroja ja hoikkia. Monet intialaiset sitä ovatkin, mutta ylipaino on suuri ongelma varsinkin keskiluokkaisten ihmisten keskuudessa. Ruoka maistuu, ja se on usein täynnä rasvaa ja/tai sokeria.



Tällaisia vartalotyyppejä näkee täällä erittäin paljon. Kaiken lisäksi - kuten kuvasta näkyy - intialaiset vaatteet ovat erittäin anteeksiantavia kilojen suhteen. Kun vaatteet ovat löysiä ja mukavia, ylikiloja saattaa tulla todellakin aivan huomaamatta. Toista se on pillifarkuissa, joissa muutamakin lisäkilo saa olon tuntumaan tukalalta.

Näkymää kansallispuistoon. Tuonne pusikkoon ei tulisi heti ensimmäiseksi mieleen mennä.

Kansallispuistosta kuului usein riikinkukkojen kiekumista, ja hyvällä onnella aidan raosta voi myös nähdä riikinkukon.


Pyllistys.

Porrasosuus. Näitä portaita ei ole kuin 102 kappaletta. Smiley

Melkein huipulla.



Tuo valkoinen iso rakennus on TRS-puolueen (=Telangana Rashtra Samithi) päämaja. En ole muistanutkaan kertoa, että kaksi vuotta sitten Hyderabad kuului vielä Andhra Pradeshin osavaltioon, mutta viime vuoden kesäkuun alusta Hyderabad on kuulunut uuteen Telanganan osavaltioon. Intia sai reilu vuosi sitten siis 29:nnen osavaltionsa.

Papat iltakävelyllä.


Pääportin lähellä onkin sitten jo enemmän ihmisiä, vaikka tällä kerralla ihmisiä oli vähänlaisesti. Pääportin ympäristö on myös vähän sellainen hengailupaikka, jonne ihmiset tulevat istuskelemaan, seurustelemaan ja katselemaan muita ihmisiä. Poliisiautokin on tavallinen näky tässä kohtaa.


Tällä kertaa en tehnyt kokonaista kierrosta, joka on pituudeltaan kai 5-6 kilometriä, kun anoppi oli kieltänyt minua tekemästä kokonaista kierrosta. Kävelin siis 3/4-kierroksen, minkä jälkeen kävelin saman matkan takaisin. Tulipa kerrankin toimittua anopin ohjeiden mukaan. Smiley





Sää on ollut täällä vähän turhankin lämmin - asteista ei ole tietoa, kun ei ole lämpömittaria, muuta kuin se appivanhempien isommassa autossa oleva. Kuivaakin on ollut muuten, mutta eilen illalla, kun olimme menossa yhteen ravintolaan, tuli ensimmäinen kunnon sadekuuro. Lämpötila laski sateessa 23 asteeseen, ja anoppi valitti useaan kertaan, kuinka kylmä oli. Meinasin sanoa anopille, että tulisit Suomeen, niin tietäisit, mitä kylmä on, mutta sitten muistin, että onhan anoppi käynytkin Suomessa. Se kesä (2004) ei kaiken lisäksi ollut mikään erityisen lämmin, ainakaan silloin, kun appivanhemmat olivat Suomessa.

Nyt syön granaattiomenan siemeniä, kun ne kuulemma auttavat ripuliin. Se eilinen ravintola olikin melkoinen kokemus, sillä ruoka oli siellä niin tulista, etten ole tainnut syödä niin tulista ruokaa ikinä missään (paitsi yhden tom yum -keiton jossakin päin maailmaa) - ja minä en mausteista kovin helposti hätkähdä. Vatsa taisi pitkän tauon jälkeen vähän närkästyä, kun joutui ottamaan vastaan sellaista sapuskaa, ja sitten sen piti järjestää mielenosoitus ripulin muodossa. En viitsinyt kertoa vatsaongelmistani koko päivänä kenellekään, kun arvasin, että siitä syntyisi taas hirveä härdelli, mutta illalla oli pakko kertoa asiasta anopille, kun tarjolla olisi ollut eilisestä ravintolasta tuotua biryania. Nyt olenkin sitten saanut taas vaikka minkälaista ohjetta, mitä tässä tilanteessa pitäisi syödä ja mitä ei. Appiukon vanha tuttava tuli äsken kylään, ja anoppi kerkesi selittämään jo hänellekin, miten huonoa ja tulista ruokaa ravintolassa oli ollut, ja että minulla on sen takia nyt ripuli. (Juuri äsken anoppi toi kuitenkin minulle maistiaisiksi toista biryania, jota ukot olivat tilanneet jostakin toisesta ravintolasta. Tämä on ilmeisesti sellaista biryania, joka sopii vatsavaivaisellekin. Smiley)


Flunssakin iski sopivasti Intiaan lähtöä edeltävänä päivänä, ja nyt olen tartuttanut flunssan jo anoppiinkin.

Tämmöisiä kuulumisia täältä tällä kertaa.

Ei ole ihme, jos kasvit ovat joskus vähän kitukasvuisia, kun on näitä harventajia.


28 kommenttia:

  1. Ompa siellä siistiä! Ei ole roskia ja jäteläjiä.
    Ihanat kelitki... täälä on tänään ollu aurinkoinen päivä (länsisuames), mutta mittari ei ole yltäny kahteenkymmeneen asteeseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole asiaa ajatellut, mutta nyt kun sanoit, niin täällä taitaa tosiaan yleisesti ottaen olla aika siistiä. Toki roskia ja roskaläjiäkin on, mutta ne ovat keskittyneet tiettyihin paikkoihin, kuten tyhjille tonteille, jätelavojen ympäristöön, radanvarteen.

      Toivottavasti siellä Suomessa saataisiin vihdoinkin nauttia lämmöstä. Ihan surkea kesä. :-(

      Poista
  2. Kiitos pitkästä ja antoisaa Intia-dokumentista. Ihanaa kun jaksat kertoilla, melkein pääsee Intiaan käymään sinun mukanasi.
    Tuo lenkkeilymaasto on tosi hyvä, portaitakin.
    Tulinen ruoka olisi minun vatsalleni kauhistus ja närästäisi kovin.

    Hyvää jatkoa sinne ja vähemmän tulisia ruokia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kun olet matkassa mukana. :-)

      Tuo lenkkeilypaikka on todellakin hyvä, kun on niin vaihteleva maastokin. Ja jotenkin tuolla on hirmu viihtyisääkin.

      Minä olen taas ollut aina kovasti tulisen ruoan perään; chilissä on jotain addiktoivaa. Mutta liian tulinen on kuitenkin liian tulista!

      Poista
  3. Kiva kuulla taas uutisia Intiasta

    VastaaPoista
  4. Voi miten mielenkiintoista lukea entisestä asuinseudustasi ja anoppilasta! Oikein mukavia päiviä teille sinne :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Mukavaa kesän jatkoa myös sinne!

      Poista
  5. Mielenkiinnolla luen näitä(kin) juttujasi minäkin ja katselen kuvia.
    Mahani ei kestä tulisia ruokia lainkaan, pieni pätkä mietoa chiliä on ok mutta ravintoloissa en uskalla tilata mitään tuliseen viittaavaakaan. Toivottavasti mahasi leppyy!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen taas ollut aina oikein chiliaddikti, ja tykkään paljon tulisemmasta ruoasta kuin ukkeli. Mutta eihän vatsa kaikkea kestä, varsinkaan kun on äkkiseltään oikein mausteista ruokaa vetäisee.

      Maha on jo leppynyt (ainakin siltä näyttää), ja minulla on ollut muutenkin sen verran näitä ripuleita, että tunnistin jo heti, että tässä ei ole kovin vakavasta kyse. Että tuskin tulee tarve lähteä sairaalaan tiputukseen. :-)

      Poista
  6. Hienoa kun viitsit tarinoida meille uteliaille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarinoidahan aina jaksaa. :-) Pääasia, että joku vain jaksaa lukea.

      Poista
  7. Oi, kun mukava lukea pitkästä aikaa Intian kuulumisia. Anoppisi on ihan "suosikkihahmoni", jos nyt tuollaista termiä voi yleensä elävästä, oikeasta henkilöstä käyttää. Jotenkin niin hupaisa :D Ja saanko udella, kauanko viivytte Intiassa?
    Ihanaa lomaa ja aurinkoa teille, onneksi viime päivinä täälläkin on paistanut, vaikkei helteistä voi puhuakaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anoppi on todellakin hupaisa. :-) Hän on semmoinen ihminen, joka on just sellainen kuin on – ei hienostele tai yritä olla mitään muuta kuin on. Joskus hän myös saattaa sanoa töksäyttää, mitä nyt suusta sattuu tulemaan. :-D

      Emme ole Intiassa kuin kaksi viikkoa, kun velvollisuudet siellä Suomessa taas kutsuvat. Harmi – olisin viihtynyt täällä paljon kauemminkin!

      Poista
  8. Voi miten mukava on lukea Intian kuulumista. En ole maassa koskaan käynyt, mutta maa on tullut jonkin verran tutuksi, sillä pari ystävääni on oikeita Intia- faneja. Toisen kohdalla voisi käyttää jo termiä Indiaholic. Minulle riittää aivan mainiosti sinun matkakertomuksesi ja en ole vaativa valokuvienkaan suhteen. Kuvat anopin vaatekaapeista ja riikinkukon pyllistyskin tuntuivat jo eksoottisilta :)

    Ihmettelin tuota puiston aukioloaikaa. Onko sinne jokin sisäänpääsymaksu? Anoppisi hoitokonsti ripulisi suhteen taisi olla "sillä lähtee millä se on tullutkin". Taidanpa muuten alkaa lukemaan vanhoja Intian postauksiasi, josko siellä olisi lisää tarinoita anopistakin :)

    Oikein mukava lomaa sekä sinulle että ukkelille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. :-) Minäkin tiedän tuommoisia Indiaholiceja. Itse en ole koskaan semmoinen ollut, vaikka erinomaisen hyvin täällä viihdynkin. En oikein osaa “fanittaa” mitään maata, mutta ymmärrän kyllä, että Intia saattaa viedä mukanaan. Kylmäksi tämä paikka ei ainakaan ketään jätä; se on varma. :-D

      Varsinaiseen kansallispuistoon on sisäänpääsymaksu, muistaakseni 20 rupiaa, ja sinne pääsee tuosta pääportin edestä. Puiston ympärillä kulkeva polku on kuitenkin ilmainen, mutta sekin on erotettu maantiestä koko matkalta korkealla aidalla, jossa on useampia portteja, joista pääsee polulle. Nämä portit ovat auki vain mainittuina aikoina, ja tarkoituksena on kai pitää asiattomat ihmiset (ja eläimet) polulta pois.

      Anopista on muuten kokonainen postauskin. :-) Se löytyy täältä.

      Poista
    2. Kiitos vinkistä! Vaikka anoppisi vaikuttaa todella mainiolle persoonallisuudelle, joudun ilmoittamaan, että hän ei enää ehkä olekaan ykkösvalintani personal traineriksi. Tämä johtuu lähinnä niistä yläkerran muslimeista :D

      Poista
    3. Voi ei, olen pahoillani. :-) Ei anoppi varmaankaan mitään pahaa tarkoittanut - kai. :-D

      Poista
  9. Nyt juuri tulee vettä kun… Villasukkaa vaan jalkaan ja villapaitaa päälle, niin selviää Suomen kesässä. Että terveisiä vaan anopille:).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä sillä anopilla jokin villatakki Suomessa olikin, mutta kun se alla oleva sari oli niin kovin ohut, että ei siinä oikein mitkään villasukat ja -takit auttaneet...

      Poista
  10. Nettitauon aikana oletkin kerennyt Intiaan, onpa kiva kuulla kuulumisia kuvien kera sielta! Isoissa kaupungeissa puistoja osaa kylla arvostaa. Taallakin alkaa monella vartalomalli olla hieman toista maata kuin vuosikymmen aiemmin, pikaruoka ja limpparit yhdistettyna rasvan kohtuuttomaan kayttöön kotiruuan valmistuksessa saavat sen aikaan, niin ja monien kotiaitien suurinta huvia on syöda rasvaisia börekpiirakoita telkkarin juoruohjelmien katselun lomassa :) Nautihan Intiasta ja toivottavasti vatsavaivat helpottaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puistot ovat todellakin henkireikä isoissa kaupungeissa. Suomessakin puistot ovat kivoja, mutta ei niitä osaa siellä samalla tavalla arvostaa, kun luonto on aina kumminkin Suomessa niin lähellä.

      Täällä sama juttu, että herkut yhdistetään usein telkkarin katseluun, ja siinähän se paino helposti nousee. Itsessänikin on pitelemistä, etten koko ajan herkuttelisi...

      Poista
  11. Mahtava tuo viimeinen kuva! Pidän tuosta kontrastista, kun on niin siistit systeemit ja sitten nuo elukat siinä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla. :-) Nuo puhvelit ovat kyllä joskus aika ärsyttäviä, kun parveilevat ryhmänä keskellä vilkasta liikennettä. Ei auta kuin odotella, että herrasväki väistyy alta pois, kun eihän tuommoista oikein halua konepellilleenkään. :-)

      Poista
  12. Kiva postaus! Lisää kiitos!

    VastaaPoista
  13. Paranemisiin,toivottavasti olo on jo parempi.,Kiva lenkkipolku,ja nätit linnut sen varrella:) Täällä on olllut kuumaa mutta onneksi toistaiseki on välilllä ollut vain maltillisen kosteaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, olo on jo loistava, kiitos vaan. Se oli semmoinen tulisen ruoan aiheuttama pyrähdys. ;-)

      Toivottavasti saatte nauttia miellyttävistä ilmoista vielä pitkään!

      Poista

Kiitos kommentistasi. <3