Kaikissa tuoksuissa ei pitäisi pyöriskellä.


keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Irtokäsiä ja muita ruumiinosia

Nyt sitten vihdoinkin se toukokuun kuvahaasteen viimeinen viikko. Vaikka moneen kertaan tuskailinkin haasteen kanssa, kuvien ottaminen oli kuitenkin loppujen lopuksi niin mukavaa, että saatan palata haasteen pariin jonakin toisena kuukautenakin. Kesäkuu meni kuitenkin ohi, joten saatte huokaista helpotuksesta ainakin toistaiseksi. Ei tarvitse lukea jatkuvasti valituksia siitä, kuinka vaikea on ollut löytää jotain kuvattavaa. Smiley

23. toukokuuta: Musta + valkoinen tai mustavalkoinen (Black + white)

Mitä mielikuvituksettomalle ihmiselle tulee mieleen sanasta mustavalkoinen? Tietenkin painettu sana: musta teksti valkoisella pohjalla. 

Saan äiskältä vanhoja naistenlehtiä, ja koska luen lehtiä vain silloin, kun syön yksin, lukeminen on hyvin hidasta. Yksi naistenlehti saattaa riittää moneksi viikoksi. Lukemani lehdet saattavat olla tästä syystä hyvinkin vanhoja, mikä aiheuttaa joskus pientä hupia ja hämmennystä. Julkkisten parisuhdetilanteet kun saattavat muuttua hyvinkin nopeasti. Parin vuoden takaisen haastattelun jälkeen on saatettu jo erota, mennä takaisin yhteen, erota taas ja löytää uusi kumppani. Vanhoja lausuntoja siitä, kuinka nyt on löytynyt vihdoinkin se oikea, on tässä valossa hieman huvittavaa lukea. On käynyt niinkin, että olen juuri lukenut vanhasta lehdestä joidenkin suhteesta ja hieman kadehtinut heidän täydelliseltä vaikuttavaa onneaan, ja sitten ihan muutaman päivän päästä olen saanut lukea, että kyseinen pariskunta onkin jättämässä eropapereita.

Tänä kyseisenä päivänä satuin lukemaan vanhasta Me Naiset -lehdestä Jipusta, joka kertoi kaikkien parisuhdesekoilujensa jälkeen löytäneensä rinnalleen tosimiehen - miehen, josta hän ei halunnut luopua. (Suhde tosimieheen päättyi seitsemän kuukautta haastattelun jälkeen, ja sitä ennen pariskunta oli kerennyt mennä jo naimisiinkin.)

Parisuhde vaikutti minusta varsin mielenkiintoiselta.



Anteeksi vain, mutta nyt minua kyllä hieman naurattaa. Rupesin miettimään sitäkin, että onkohan minulla prinsessamies, kun hän syö itujakin.

(Haastattelu löytyy kokonaisuudessaan täältä.)


24. päivä: Auringonnousu (Sunrise)


Auringonnousun kuvaaminen aiheutti pientä päänvaivaa, sillä en mitenkään voinut kuvitella saavani itseäni ulos ennen puolta viittä aamulla. Siksi olinkin erityisen ilahtunut, kun auringonnousu näkyi makuuhuoneemme ikkunasta. Mikä laiskan kuvaajan unelma!

Yritin ensin kuvata auringonnousua verhon raosta, mutta lasin läpi otetuista kuvista ei tullut oikein hyviä. Piti siis nostaa rullaverho ja avata koko iso ikkuna, jotta sain tungetuksi itseni ikkunan väliin ja tähdätyksi kohti nousevaa aurinkoa. Ukkeli oli oikein ilahtunut, kun hänen lauantaiaamunsa käynnistyi tällä tavalla hyvissä ajoin.

Sen verran olin huomioinut mahdollisesti hereillä olevia vastapäisen talon asukkaita, että olin vetänyt puseron päälleni. Ikkunan välissä roikkuva alaston eukko kun saattaisi olla hieman huomiotaherättävä näky.

25. Naapurusto (Neighbourhood)


Oli EU-vaalit ja kesä. (Oli tänäänkin lämmintä, mutta kyseessä oli jonkinlainen tilapäinen säähäiriö.) Koko naapurusto oli vetäytynyt luonnon helmaan tai rannalle, kuten tästä läheiseltä rannalta otetusta kuvasta näkyy. Kuva on otettu hieman ennen kuutta illalla, mutta rannalla on yhä vain ihmisiä.

26. Lemmikki (Pet)

Lemmikkiä meillä ei ole, eikä varmaan koskaan tule olemaankaan, vaikka pidänkin koirista, kissoista ja melkein kaikista muistakin eläimistä kovasti. (Viimeksi haaveilin lemmikkioravasta, kun näin Talent USA:ssa vesihiihtävän oravan.)

Koska en kehdannut kuvailla vieraiden ihmisten lemmikkejäkään, otin kuvan olennosta, joka on minulle lähinnä lemmikkiä.   


Nalle ei oikeasti ole mikään lemmikki vaan melkeinpä perheenjäsen. Ukkeli on luonnollisesti täysin eri mieltä asiasta. Kerrankin hän muistutti ystävällisesti minulle, että "tuo sinun nallesi on vain kasa puuvillaa".

Nallefaneille tiedoksi: Verkkokauppa on hieman laajentanut palvelujaan! Mitähän seuraavaksi?


27. Ateria (Meal)

Varoitus: ei kasvissyöjille! (Kuva on muutenkin ihan hirveä, joten kannattaa ehkä hypätä tämän yli.)

Oli tämän kanssa vissiin jotain kasviksiakin.

Olen ollut aina vähän huono laittamaan liharuokia, sillä olemme syöneet lihaa kovin harvoin, eikä harjoitusta ole siitä syystä kertynyt. Nyt kun ukkeli on halunnut ruveta syömään proteiinipitoisempaa ruokaa, olemme alkaneet syödä enemmän myös punaista lihaa (sopii minulle). Olen tehnyt jos jonkinmoisia kokeiluja, ja osa kokeiluista on ollut ihan onnistuneitakin. (Näistä paistopussissa kypsennetyistä ribseistä esimerkiksi on tullut jo suosikki. Olen aika ylpeä, kun olen vielä kehitellyt tämän ohjeenkin ihan itse.)

Ribsit taitavat olla ruokatrendejä seuraaville jo ihan menneen talven lumia, mutta koska en itse trendejä juurikaan seuraile, kiinnostuin ribseistäkin varsin myöhään. Miksi muuten muotiruoille pitää aina antaa jokin hieno nimi? Eikö ribsejä voisi kutsua possun kyljeksi, kun niin on tehty aina ennenkin?


28. Uniikki (Unique) 

Tämä lähistöllä nähty penkki on aika uniikki, vai mitä?



29. Negatiivinen tila (Negative space)

Negatiivisen tilan käsite oli minulle aivan tuntematon termi, mutta nytpähän tiedän tämänkin. Negatiivisen tilan periaate on lyhyesti sanottuna se, että kuva täytetään pääasissa "tyhjällä" tilalla. Tyhjä tila korostaa varsinaista kuvauskohdetta, ja katse hakeutuu kohteeseen heti - kuvassa kun ei ole mitään muuta, mihin katse voisi kiinnittyä. (Lisää negatiivisesta tilasta voi lukea esim. täältä.)

Norkoilua Stockan hissin liepeillä.
 
30. Sivulta päin kuvattua (Side view)

Bore-laivasta Turusta löytyi parikin juttua, jotka saivat tylsistyneen museokävijän mukavasti hereille.

Irtokädet ovat aina yhtä mielenkiintoista katsottavaa.
Iso kasa puuvillaa.


31. Auringolasku (Sunset)

Kuinka ollakaan, auringonlasku peittyi paksun pilvimassan taakse. 


Totta puhuakseni olin niin väsynyt, että olin pelkästään tyytyväinen, ettei tarvinnut lähteä auringonlaskun perässä minnekään. Kerrankin sää suosi. Smiley

16 kommenttia:

  1. Hieno auringonnousukuva.Ehkä Jipun olisi siltikin pitänyt olla idunsyöjän kanssa eikä mennä tosimiehen matkaan;D
    Ja kiva oli taas nähdä Nallea,et olekaan häntä täällä väläyttänyt pitkään aikaan.Minun nalleni Oliver lähettää terveisiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä Jipun kannattaisi tosiaan etsiä itselleen idunsyöjämies. ;-D

      Oliver tulikin mieleeni tuosta Verkkokaupan nallepajasta. Kun eikös Oliver ollut juuri tuollainen nalle, jonka sinä olit itse täyttänyt. :-) Näköjään ovat tuoneet saman konseptin Suomeenkin, mutta en olisi ihan ensimmäisenä osannut kuvitella etsiväni nallepajaa Verkkokaupasta. :-D Terkkuja myös Oliverille!

      Poista
  2. Oli taas niin hauska postaus etta luin koko jutun suu korvissa, kiitti vaan puuvillakasan omistajalle! Ja tuo Jipun haastis oli pakko kayda lukemassa, hmmm onkohan hanella kaikki ihan ok? Voi kamalaa! Pitaisiköhan mun lahettaa edesmenneen Helmin kaluttu Nalle sun Nallelle, han kun on piilossa lipaston laatikossa ettei meille tule paha mieli?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, meille meinasi tulla ukkelin kanssa melkein riita, kun kehtasikin nimittää mun rakasta nallea puuvillakasaksi. :-D

      Jipun elämä vaikuttaa näin ulkopuolisin silmin katsottuna kyllä aika sekavalta, ja tuntuu siltä, että hänellä ei ole kaikki ihan hyvin. Toisaalta jos on kovin spontaani ja ehkä ajattelematonkin ihminen, julkisuuden kanssa pärjääminen voi olla aika vaikeaa, kun jokaisesta sanomisesta tehdään iso numero.

      Meillä on nallekiintiö täynnä (ukkelin määräyksestä), mutta ehkä Helmin nalle löytää jostain muualta hyvän kodin? ♥

      Poista
  3. Tuo auringonnousu on kaunis. Ja kunnioitettava suoritus sen kuvaaminen:-)

    Muistan hämärästä jostain tuo Jipun jutun, eikös hän siinä samassa kertonut heidän uudesta pikkukämpästään Treen Ratinanrannassa. Olevinaan hienoja taloja järven rannassa, mutta nyt se on niin täyteen rakennettu, että slummihan se.

    Minulle tuli mustavalkoisesta ensimmäisenä mieleen printterini (musta) ja siinä nippu valkoisia papereita. Kaikkea sitä:-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpas kummallista. Vastasin kommenttiisi jo aamulla, mutta ei sitä vastausta vaan täällä näy. Outoa.

      Mitähän vastasin... että aikainen aamu on kaunis, ja toivoisin pääseväni useamminkin tuohon aikaan ylös. Aamuissa on jotain maagista. :-)

      Jippu kertoi haastattelussa tosiaan jättäneensä Helsingin pölyt taakseen ja muuttaneensa Tampereelle. Tiedä missä päin hän nyt vaikuttaa, kun ei ole enää sitä Tampereelle muuttamaan saanutta miestä.

      Mäkin haluaisin mustan printterin! Meillä on vain sellainen tavallinen ja tylsä tulostimen värinen. :-)

      Poista
  4. Jippu tai Janne Kankainen niminä eivät sanoneet minulle mitään, joten selailin tietoa netistä - löysin - enkä tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa: "Jippu on aika perinteinen vanhoillinen suomalainen nainen: herkkä, kiltti, rakastava ja tosi alistuva." (Janne Kankainen 11.07.2013, Seiska) Olisi vissiin hyvä, jos hän osaisi laulaakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kummallista, mutta nuo Kankaisen määritteet eivät sovi minusta perinteiseen suomalaiseen naiseen ollenkaan. Minusta perinteinen suomalainen nainen on kaikkea muuta kuin alistuva, mutta on tietysti mahdollista, että Kankaisella on asiasta aivan eri käsitys kuin minulla. :-)

      Mitäpä laulaja yhdellä laulutaidolla tekisi. :-D

      Poista
  5. Tuo oli kyllä niin vastenmielinen katkelma, siis tuo naistenlehden juttu että siihen kilpistyykin hyvin se miksi muutama vuosi sitten lopetin niiden lukemisen. Niissä on paljon kivoja juttuja mutta nykyään niin paljon mainoksia ja sitten usein joku artikkeli jää ärsyttämään niin paljon että elän mielummin ilman. Onneksi minulla on paljon 30-60-lukujen naistenlehtiä ja jos niissä on ärsyttäviä artikkeleita niin niihin voi suhtautua huumorilla koska niistä on jo niin paljon aikaa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, olisipa minullakin 30-60 -lukujen naistenlehtiä! Veikkaan, että niitä tulisi luettua paljon enemmän kuin näitä nykyisiä. :-) Minulla ei ole kuin 70-luvun lopun Avotakkoja, mutta on niitäkin hauska lueskella, kun ajat ovat muuttuneet niin paljon 35 vuodessakin. Ja vanhoihin juttuihin voi tosiaan suhtautua huumorilla.

      Poista
  6. Hävettää toimittajien puolesta, miten helppoa onkaan heruttaa rakastuneesta julkkiksesta rakastumishaastattelu... Moraalisesti ajateltuna heidän pitäisi odottaa kiihkeimmän alkuhuuman rauhoittumista ja käydä sitten kysymässä, sovitteko yhteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heruttaa. :-)

      Tuollainen maltillinen toiminta olisi varmasti järkevintä, mutta jostainhan toimittajienkin pitää elantonsa repiä. Mitä sekopäisempi ihminen, sitä paremmat jutut.

      Poista
  7. Sinulle olisi haaste blogissani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyypäs tulla katsomaan. Mulle on kyllä kertynyt haasteita jo ihan jonoksi asti...

      Poista