Haasteita

Kirjoitteluinnostusta odotellessani ajattelin vastata pariin haasteeseen.

Toinen, Liebster Blog -tunnustus, tuli aurinkoiselta Matkattarelta. Haasteessa pitää vastata seuraaviin kysymyksiin.

1. Viisi asiaa, joita tarvitset päivittäin?
2. Viisi kirjaa, joita suosittelet muille?
3. Viisi materialistista joululahjatoivetta?
4. Viisi paikkaa, joissa haluaisit käydä?
5. Viisi adjektiivia, jotka kuvaavat sinua (ja varsinaisesti negatiivisia ei tarvitse laittaa, eihän )?
6. Viisi elämänohjetta, jotka haluat jakaa muille?

Toinen haaste tuli Jenniltä kaukaa Georgiasta - tai siis nykyään Luxemburgista. Tässä kahdeksan kuvan haasteessa kuuluu näyttää kahdeksan satunnaista kuvaa kuvateksteineen. Etsiskelin siis kuvakansioiden kätköistä vanhoja ja erittäin satunnaisia kuvia.

Olen taas tylsä, enkä laita kumpaakaan haastetta eteenpäin. Napatkaa mukaanne, jos tahdotte!

Kotikatu. Tie oli ennen nelikaistainen, mutta sittemmin siitä tuli kuusikaistainen. Kysymys kuuluu: kuinka saadaan nelikaistaisesta tiestä kuusikaistainen? No tietenkin piirtämällä tiehen yhdet kaistaviivat lisää! (Kuva on otettu jonakin sunnuntaipäivänä. Normaalisti tiellä on paljon enemmän liikennettä - ja meteli on sen mukainen.)

1. Viisi asiaa, joita tarvitset päivittäin?

Tähän oli helppo vastata! Otin tämän nimittäin ihan kirjaimellisesti.

Ensinnäkin tarvitsen shampoota (ja hoitoainetta), koska jos en saa hiuksiani aamulla pestyä (joka aamu siis, huoh), minusta tulee päivän mittaan ihan sietämätön muija. Tukanpesussa tarvitsen tietysti myös pyyhettä ja kampaa.

Tarvitsen päivittäin myös vessapaperia, vaikka olen kyllä yrittänyt perehtyä intialaiseen paperittomaan vesikipposysteemiin. En ole päässyt sinuiksi intialaisen systeemin kanssa, koska en edelleenkään ymmärrä, kuinka takapuoli kuivuu, jos ei ole mitään sen kuivaamista varten. Koska en halua kuljeskella märällä takapuolella, käytän mieluusti paperia (vettä toki myös). Anoppikaan ei osannut vastata takapuolen kuivumiskysymykseen sen tarkemmin, vaan hän vain totesi hetken asiaa mietittyään, että "kuivuuhan se". Ehkä ilma löyhähtää sinne sarin tai salwar-asun alle sen verran, että takapuoli tosiaan kuivuu ihan itsekseen? Farkuissa on kyllä ikävä kulkea, jos on takapuoli märkä. Tarvitsen siis vessapaperia. Tulihan se nyt varmasti sanottua?

Viidentenä asiana tarvitsen hammasharjaa (ja mieluusti myös tahnaa). Jos laistan hampaiden pesusta, saan tuntea sen heti nahoissani, kun jokin viisaudenhampaistani tulehtuu. Pitäisi varmaan mennä poistattamaan hampaat, mutta ei ihan vielä...

Keräilen suihkumyssyjä, ja ilahdun aina kovin, jos hotellihuoneessa on tarjolla uusi suihkumyssy! 

2. Viisi kirjaa, joita suosittelet muille?

Olen kovin huono suosittelemaan kirjoja, koska olen ollut pitkään tavattoman huono lukija. Jos nyt yrittäisin kuitenkin kaapia kasaan joitakin.

Lapsena muistan pitäneeni kovasti kirjasta nimeltä Kuka söi auringon, joka kertoi auringonpimennyksestä eläinten silmin nähtynä. Se oli minusta valtavan kiehtova kirja, ja sitä tuli luettua (ja kuunneltua) aika monta kertaa. Ehkä se synnytti kiinnostukseni taivaan ilmiöihin ja tähtitieteeseen?

Rhonda Byrnen Salaisuus on minun elämänoppaani. Ystäväni lainasi kirjan kerran minulle, koska hän ajatteli, että se saattaisi olla minusta kiinnostava. Kirja lojui minulla lukemattomana varmaankin puoli vuotta. Availin kirjaa tuona aikana monesti, mutta en jaksanut koskaan ruveta lukemaan sitä, koska se vaikutti minusta ihan huuhaalta. En ole koskaan pitänyt minkäänlaisista itseapuoppaista, koska ne ovat minusta monesti tyhjää sanahelinää, jota en voi sietää. Kuka tahansa pystyy antamaan hyviä neuvoja, kuinka olisi hyvä elää, mutta aika harva pystyy kertomaan, kuinka nämä neuvot toteutetaan ihan käytännössä. Viime aikoina kiinnostukseni itseapuoppaisiin on kuitenkin lisääntynyt. Mistäköhän mahtaa johtua?!

Kirja oli ollut minulla lainassa niin pitkään, että minun oli viimein pakko palauttaa se, ja kun en kehdannut palauttaa sitä lukemattomana, päätin lukaista kirjan läpi. Ajatus vetovoiman laista kolahti minuun todella vahvasti: noinhan se juuri on. Ihan kaikkia kirjan "oppeja" en allekirjoita, mutta olen ehdottomasti samaa mieltä siinä, että voimme itse vaikuttaa (ajatuksillamme, tunteillamme ja käyttäytymisellämme) siihen, mitä elämäämme saamme. Jos on myönteinen, iloinen ja onnellinen, saa elämäänsä ihan taatusti enemmän hyviä asioita kuin sellainen henkilö, joka valittaa jatkuvasti kaikesta.

Sellaiselle, joka haluaa tutustua Intiaan ja intialaiseen mieleen syvällisemmin, voisin suositella Pavan K. Varman kirjaa Being Indian. Kirja on opettanut minulle todella paljon, ja olen lukenut sen pariinkin otteeseen. Toinen samankaltainen, mutta hieman käytännönläheisempi teos, on Sudhir Kakarin The Indians - Portrait of a People. Suosittelen lämpimästi.

Olen hirveän huono muistamaan lukemiani romaaneja jälkeenpäin, mutta Khaled Hosseinin Tuhat loistavaa aurinkoa on jäänyt mieleeni erittäin voimakkaana lukukokemuksena.

 Tirupatin maisemat ovat minusta niin kauniita.

Tirupatista ylös Tirumalan pyhään kaupunkiin johtaa n. 11 kilometrin mittainen kävelypolku, ja matkalla on yli 3500 porrasta. Olen tehnyt tämän matkan kahdesti, mutta enää en taida tehdä.

3. Viisi materialistista joululahjatoivetta?

• Uusi terve polvi
• Lahjakortti täydelliseen muodonmuutokseen (hiukset, meikki ja pukeutuminen)
• Isot laatikolliset kalorittomia Geishoja ja Maraboun Mint krokant- ja Daim-levyjä
• Sellainen läppäri, jota ei tarvitsisi aina hävetä lentokentän turvatarkastuksessa
• Kotikuntosali

En ole nähnyt täällä vielä ensimmäistäkään varoituskolmiota. Lähipuista kerätyt oksat ja tien viereltä löydetyt kivet ajavat saman asian.

4. Viisi paikkaa, joissa haluaisit käydä?

• Kiina
• Sahara
• Kuu
• Pripyat (ja hylätyt kaupungit muutenkin)
• Malediivit

Tämä tuli kerran sanomalehden välissä. Olin ilahtunut, kun joku kaipaili lemmikkiään näin kovasti - kunnes pääsin viimeiseen lauseeseen...

5. Viisi adjektiivia, jotka kuvaavat sinua (ja varsinaisesti negatiivisia ei tarvitse laittaa, eihän )?

Tämä oli kyllä kaikkein vaikein kysymys! Juuri kun olin keksivinäni jonkin itseäni kuvaavan adjektiivin, minulle tuli mieleen tilanteita, joissa adjektiivi ei sopinutkaan minuun.

Olen luotettava.

Olen nopea. Nopeus on kyllä vähän tulkinnanvarainen juttu - onko se hyvä vai huono asia - koska joskus touhu menee vähän säheltämiseksi. Täällä Intiassa nopeus tuntuu olevan kyllä hyvä (tai ainakin poikkeuksellinen!) asia, kun ihmiset tuntuvat aina ihastelevan sitä piirrettä minussa.

Olen huumorintajuinen. Huumorintaju tosin riippuu aika tavalla seurasta - joidenkin seurassa tulee vaikka mitä hauskaa mieleen, ja joidenkin kanssa sitä vain olla möllöttää. Minulla ja ukkelilla on valitettavasti ihan erilainen huumorintaju, ja sen takia olenkin joutunut vuosien mittaan tarkistamaan hieman käsityksiäni. Väitin nimittäin aiemmin, että samanlainen huumorintaju on yksi tärkeimpiä asioita parisuhteessa, mutta ilman sitäkin näköjään pärjää, jos on riittävästi muita yhdistäviä tekijöitä.

Olen ongelmanratkaisukykyinen. Tämäkin riippuu kyllä ongelmasta. Oman elämäni ongelmien suhteen olen aivan urpo ja sokea, mutta muiden ongelmia kuvittelen kyllä osaavani ratkoa. Erityisen hyvä olen ratkaisemaan sellaisia arkipäiväisiä, maalaisjärkeä vaativia, pulmia. Viimeksi sain harjoittaa tätä taitoa vajaat pari viikkoa sitten, kun ukkeli keksi, että vedetään katolta telkkariin tulevat satelliittilautasen piuhat kulkemaan parvekkeen ilmastointilaitteen aukon sijasta kylpyhuoneen ikkunan kautta. En pitänyt ideasta aluksi ollenkaan, ja ukkeli hermostui räpätykseeni niin, että komensi minut häipymään paikalta kokonaan. Lopulta palasin kuitenkin projektiin työnjohtajaksi. (Itse työn suoritti autonkuljettaja, joka on näköjään myös valtuutettu sähkömies.)

Olen auttavainen. Jos minulla on aikaa ja voimia enemmän kuin jollakin toisella, miksi ihmeessä en auttaisi?

Intialaiset rakastavat puistojaan. Niissä käydään kävelemässä, istuskelemassa, kuhertelemassa, pelaamassa krikettiä, leikkimässä, syömässä lounasta, lukemassa lehtiä, tapaamassa tuttuja, puhumassa kännykkään, hieromassa bisneksiä, joogaamassa, katselemassa ihmisiä, syömässä jäätelöä. Ja paljon muuta.

6. Viisi elämänohjetta, jotka haluat jakaa muille?

En tiedä, haluanko näitä mitenkään erityisesti jakaa, mutta nämä seuraavat ohjeet ovat minulle tärkeitä.

Kaikki mitä lähetämme toisten elämään, palaa takaisin omaan elämäämme.

Tärkeää ei ole se, mitä sinulle tapahtuu, vaan se, miten reagoit siihen.

Mitä enemmän yrittää hallita kaikkea ympärillään, sitä pahemmin kontrollin menettää.

Viisas ihminen on nöyrä ja tietää, että maailmassa on paljon häntä viisaampia. Viisas on rehellinen itselleen, niin hyvässä kuin pahassakin. Viisas tietää, milloin on väärässä ja milloin on hyvä olla hiljaa.

Ota huono päivä ilolla vastaan; huominen on taatusti parempi.

Näin tämän mainoksen kerran jollakin lentokentällä. Minusta tässä on paljon ajatusta. Ja nalle.