Perillä Intiassa

Heippa taas, ystävät! Valtakunnassa on kaikki hyvin: riisi- ja jauhopurkeissa ei näkynyt ainakaan ensi vilkaisulla mitään, muurahaisia eikä hyttysiä ole näkynyt (paitsi Delhin lentokentällä yksi, joka kävi tietysti heti imeskelemässä mun nilkkaani), eikä monsuunikaan ei ole vielä päässyt täyteen voimaansa, mikä on minun mielestäni hyvä asia, mutta maanviljelijöiden kannalta huono asia. Sadetta ei kuulemma ole hirveästi vielä saatu, mutta pilvistä on Sathishin kertoman mukaan ollut, eikä aurinkoa ole juurikaan näkynyt. Lämpötila on laskenut huimasti, ja lämpöä on päivällä enää noin 28, mikä tuntuu aika viileältä verrattuna niihin lämpötiloihin, joita täällä meidän lähtiessämme oli. Viime yönä lämpötila oli varmaankin jotain reilut 20, ja ensi kertaa elämässäni aamulla suihkun jälkeen palelin Intiassa.

On täällä kuitenkin jonkun verran täytynyt sataakin, koska kasvillisuus vihertää ihan toisella tavalla kuin kesäkuun alussa. Hyvä etten saanut eilen sätkyä, kun menin pikkuparvekkeelle ravistelemaan mattoja, sillä parvekenäkymä oli muuttunut reilussa kuukaudessa ihan täysin! Sieltähän näkyy hylätty kanafarmi ja sen piha, josta olen joskus postaillutkin, kun ihmettelin, miksi maata poltettiin. Silloin maasto näytti näytti tällaiselta:

Nyt näkymä on tällainen:

En kyllä välttämättä lähtisi tallustelemaan tuonne heinikkoon, sillä se on todella pitkää ja tuuheaa!

Intian todellisuus oli heti vastassa, kun tulimme kotiin puolenpäivän jälkeen, sillä meillä oli sähkökatkos. En minä sähköä muuhun olisi tarvinnutkaan kuin kahvin keittämiseen, sillä oli aika nuutunut olo, koska en ollut nukkunut silmällistäkään edellisaamun jälkeen. Koko yö oli mennyt valvoessa, koska lennot olivat niin tyhmään aikaan. Onneksi jäljellä oli vielä pikakahvia, jota sitten keittelin, että jaksoin purkaa laukut ja siivota koko huushollin. Tämä kämppä on yhden S:n tuttavan, ja se sattui olemaan sopivasti vapaana, ja siksi asumme tässä, vaikka tämä onkin aivan liian suuri meille kahdelle. Makuuhuoneita on kolme, samoin kuin kylpyhuoneita, ja parvekkeitakin on kaksi, joten siivottavaa riittää! Aluksi en siivonnut kuin ne huoneet, joissa yleensä oleilemme, mutta kun aina joku sattui menemään niihin huoneisiin, joita en ollut siivonnut (autokuski etsi jotakin pahvilaatikkoa, Mahesh-setä piti tupatarkastusta, joku serkku kävikin perimmäisessä kylpyhuoneessa asioimassa jne.), ja tallusteli sitten ympäriinsä jalkapohjat harmaana, katsoin parhaimmakseni siivota aina koko huushollin.

Paluun kunniaksi laitan tähän muutaman kuvan meiltä kotoa.

Intialaisissa asunnoissa on yleensä yksi käsienpesuallas "yleisellä paikalla" (ei siis jossakin kylpyhuoneessa), jotta ruokailijoiden on helppo pestä kädet syömisen jälkeen. Tässä on meidän yleinen allas. Taustalla näkyy ovi makuuhuoneeseen, joka on tyhjä - paitsi että sitä käytetään romuvarastona, johon kuskataan esim. tyhjät pahvilaatikot ja sanomalehdet. Siellä ovat myös varapatjat ja matkalaukut ja kaikki muu tarpeeton, eli ei se kovin tyhjä taida ollakaan...

Ruokailuryhmämme, josta tykkään kovasti. Nuo nahkaistuimet ovat tosi mukavat ja helppo pitää puhtaanakin. Nyt tuo alushylly on kyllä ihan täynnä roinaa, vanhoja lehtiä ja sen sellaista. (Tämä kuva on otettu joskus alkuaikoina.)

Ovet isommalle parvekkeelle. Vasemmalla on sohva ja oikealla on telkkari, josta ei kyllä tällä hetkellä näy yhtään kanavaa, koska ukkeli ei ole ladannut saldoa satelliittiin. Kuulemma jos telkkaria katsoo kaapelin kautta, sieltä näkyy paljon enemmän kanavia, ja watchmanin ja jonkun toisen ukon pitäisikin tänään tulla asentamaan sitä kaapelia meille. Jännityksellä jään odottamaan, mitä tuleman pitää. En minä tietenkään mitenkään epäluuloinen näitä intialaisia kohtaan ole, heh heh.

Pikkuruinen kaasulieteni, joka kyllä riittää meille ihan hyvin. Kuvassa mukana myös anopin mortteli, siskolta postissa synttärilahjaksi saadut patalaput sekä kuparipohjainen pikkukattila. Kuparipohjaiset astiat ovat yleensäkin hyviä, koska niissä ruoan voi paitsi laittaa tarjolle, myös lämmittää.

Tämä tärkeä kapistus lämmittää suihkuveden. Mulle tuli nyt oikosulku, mikä tämän nimi on. Olisiko se joku varaaja? Joka tapauksessa tämän pitää olla päällä, koska muuten saa nauttia kylmästä suihkusta, kuten minä eilen. Sähkökatkos nimittäin kesti ennätyspitkään, mutta suihkuun oli siivouksen jälkeen päästävä. Voisin sanoa, että suihku virkisti ihan mukavasti. :-/ Kesällä (huhti-toukokuussa siis) vesi ei koskaan ollut oikeastaan kylmää, vaikka tämä vempele ei olisi ollut päälläkään, ja silloin kylmää suihkua ei yksinkertaisesti saanut, vaikka joskus olisi sellaisen halunnutkin. Keittiöstä ei muuten tule kuumaa vettä lainkaan (se on kai täällä yleinen käytäntö), ja siksi metalliastiat ovat täällä niin käteviä: ne lähtevät puhtaaksi kylmällä vedelläkin.

Kotimaan terminaali Delhissä.

Sathish oli huolehtinut asunnostamme meidän poissaollessamme - mitä ikinä huolehtimisella sitten tarkoitetaankin... Naisen logiikka on yleisen vitsailun aihe, mutta kyllä minusta miehen logiikka on vielä oudompaa. Sathish nimittäin naureskeli eilen parvekkeen oven avatessaan, että "on tuo toinen kukka vielä vähän hengissä - sen verran se on vissiin sateessa kastunut, ettei se ole ihan kuollut!" Voi pyhä sylvi: ei tullut kaverille mieleen, että hän olisi voinut kastella kukkaa, eikä vain käydä ikkunan takana kurkistelemassa, vieläkö kasvissa henki pihisee! Muuten mies tuntui olleen meillä kuin kotonaan: kaljat oli juotu jääkaapista, vierashuoneen sängyn paikkaa oli muutettu, kylppäriin oli löytynyt saavi (minun iso siivousämpärini muuten) saavisuihkuja varten (jostakin syystä tavallinen suihku ei ollut kelvannut) ja jopa pesukoneen yhden jalan alle oli kehitelty pahvinpalasista koroke, jotta pesukone ei huojuisi lingotessa niin paljon. Eilen olin niin väsynyt, että olin vähän närkästynyt näistä isännän elkeistä, mutta nyt jo naurattaa... :-D

Kohta pitää lähteä kauppaan, sillä sain taas eilen hyvän muistutuksen Intian kauppatodellisuudesta, kun menin yhteen kauppaan kahdeksan jälkeen illalla. Kaupassa oli ihmisiä aivan järjettömän paljon, mutta ei siellä kyllä mitään ostettavaa ollut. Tomaatit ja kurkut olivat todella huonolaatuisia, maitoa ei ollut ollenkaan ja hedelmät näyttivät siltä kuin joku olisi ajanut niiden yli autoriksalla. Kohta täytyykin ruveta kirjoittamaan puutelistaa ja orientoida itsensä liikkeelle Spariin, joka on kyllä vähän kaukana, mutta ihan paras supermarketti tässä kylässä. Jonkinlainen pyykkitelinekin pitäisi löytää, sillä pikkuparvekkeella ei voi enää kuivattaa pyykkiä: sade osuu sinne niin pahasti, että sadekuuron sattuessa pyykit kastuvat, ja ulkona tuntuu olevan koko ajan niin järkyttävän puuskainen tuuli, että saan oikeasti metsästää alushousuja kanafarmin pihalta, vaikka laittaisin niihin sata pyykkipoikaa.

Maito tuli aamulla onneksi taas ovelle, vaikka se olikin vääränlaista ja sitä oli yksi pussi liikaa. Aamulla pantiin taas viestiä watchmanin kautta eteenpäin, ja huomenna tulee toivottavasti taas oikeanlaista maitoa ja oikea määrä. Ehkä tulee sanomalehtikin, jos hyvin käy.

Mitä, mitä! Mikä naapuria vaivaa, kun se ei ole poiminut maitopusseja ja lehteä oveltaan, vaikka kello on jo seitsemän! Yleensä maitopoika soittaa naapurin ovikelloa tuodessaan maitopussit kuuden aikoihin, ja tämä ovikellon soitto toimii naapurille ilmeisesti samalla myös herätyskellona. Tiedän tämän sen takia, koska olen muutamana yönä ollut vielä hereillä tähän aikaan (ja ilmeisesti myös kyttäilemässä maitopoikaa verhon raosta! :-D).

Tänään ajelin taas autoakin, kun vein S:n töihin, ja aika ihmeellistä on, että vasemmanpuoleiseen ajotapaan tottuu nopeammin kuin suomalaiseen oikeanpuoleiseen. Suomessa ajelin aluksi väärää puolta tietä, laitoin aina tuulilasinpyyhkijät päälle, kun piti laittaa vilkku, etsin vaihdekeppiä oven puolelta jne. Aamulla jouduin heti hirveän ruuhkan keskelle, ja ihmettelin, että mitäs nyt. Vähän ajan päästä ruuhkan syy selvisi, sillä tiellä makasi rekka pitkin pituuttaan. En ymmärrä, miten rekka oli voinut kaatua niin, että se makasi tiellä toisella kyljellään, mutta tämähän onkin Intia!

Edit. Sama vanha roskienkerääjänainen on taas kuvioissa mukana. Hän kysyi äsken roskia hakiessaan, kävinkö Amerikassa. :-)