Lapin-matkan liian ahkera kirjoittelu vaati näköjään taas vastapainoksi pienen blogitauon. Nyt on kuitenkin tutkittu luonnon ihmeitä taas siihen malliin, että kuvat pitää saada laittaa jonnekin, ja mikä olisikaan sopivampi kohde kuvaterrorille kuin blogi.
En viihtynyt kauan kotimaisemissa, sillä kurvasin Savonlinnan kautta taas tänne Itä-Suomeen. Pientä patikkareissuakin pukkaa ehkä jo huomenna.
Sain nähdä eilen ihan omin silmin, että tukkejakin uitetaan vielä! Tuli jotenkin nostalginen olo.
|
Kovin on kesäistä vielä. |
Pääsin viikonloppuna toteuttamaan yhden pitkäaikaisista haaveistani, kun pääsin kokeilemaan pakohuonepeliä siskon perheen kanssa Savonlinnassa. Kokeilimme vankilapakoa, ja se oli juuri niin hauska kokemus kuin olin arvellutkin. On tosin pakko myöntää, että jos olisin ollut pakohuoneessa yksinäni, olisin ollut ihan avuton tunari. Onneksi oli viisaampia mukana, ja kyllä minäkin rupesin pääsemään loppumetreillä kärryille, mikä oli homman nimi. Seuraava pakohuonekokemus olisi ehkä jo vähän helpompi?
|
Enska ja Naltsa saivat uuden ystävän! |
Maistelimme myös paikallisen pikkupanimon,
Mustan Virran panimon oluita. Asiantunteva raatimme löysi tuoksuista muun muassa pisuaarimaisuutta ja mauista salmiakkimaisuutta. Päädyimme yksimielisesti siihen, että paras olut oli tämä:
Jos et tykkää katsella ötököiden kuvia, niin nyt on hyvä aika siirtyä muualle. 😆
|
Hän on saanut siipeensä. |
|
Ylävitonen! |
|
Ilman käsiä! |
Näin myös ehkä elämäni suurimman hämähäkin. Hän oli saanut paistin ja pelkäsi, että tulen varastamaan sen.
|
Tää on mun. |
Kantarellejakin on löytynyt, vaikka vielä muutama viikko sitten ei olisi voinut uskoa, että tänä vuonna tulee sienen sientä. Nyt kantarelleja on ollut jopa niin paljon, etten muista koskaan saaneeni kantarelleja niin paljon kerralla.
|
Hei täällä on apaja! |
Melkein törmäsimme tiellä tepasteleviin isoihin ruskeisiin lintuihin, jotka jäivät meiltä tunnistamatta.
Osaisiko joku muu kertoa, mitä nämä ovat? Itse veikkailin peltopyytä, mutta veikkaus taitaa olla väärä.
|
Taas on saunottu. Tänään, eilen ja toissapäivänä. |
|
Uimaan en mennyt, vaikka vesi oli jopa 16-asteista. |
Eipä mulla tällä kertaa muuta.
Heti pätemään, kun mä kerrankin tiedän jonkun linnun (tai ainakin uskoisin tietäväni) että toi on naarasteeri.
VastaaPoistaKiitos, Menninkäinen! Sehän se taitaa ollakin. Löytämissäni naarasteerien kuvissa oli kyllä pieniä eroja noihin meidän näkemiin lintuihin verrattuna, mutta nuo olivat ehkä vielä nuoria lintuja, ja väri muuttuu ajan myötä.
PoistaUpeita kuvia. Nuo ötökkäkuvatkin ovat ihan super hienoja <3 Ötököiden kuvaamisessa on jotain äärimmäisen kivaa. On ne melkoisia otuksia.
VastaaPoistaKiitos, Hiluseni. <3 Minäkin tykkään suunnattomasti tuijotella ötököiden (ja muiden eläimien) touhuja ja kuvata niitä. :-)
PoistaVau upeat ötökkäkuvat, todella hienot:) En erityisesti tykkää ötököistä, paitsi leppäkertuista;D mutta noin kuvissa katsottuna ovat tosi kauniitakin. Täällä on paljon pakohuoneita, mutten ole kokeillut.
VastaaPoistaKiitos, Jael. En minäkään erityisemmin pidä ötököistä, ja hämähäkkejä jopa vähän kammoan, mutta kameran takaa niitä on kiva katsella. :-)
PoistaUpeita otokkakuvia!
VastaaPoistaKiitos, Anu. :-)
PoistaHienoja kaikki kuvat, ötökätkin keskimäärin menee näin kuvissa (live-käytännössä vain jotkin). Mutta arvannet, ketkä ovat minulle päähenkilöitä tässä postauksessa... PUS! Vai ylitinkö jo valtuuteni kyseisiä kohtaan? - ei saa tarrata kiinni yllättäen. Meidän Nalle aikoinaan järkyttyi vähän, kun sinänsä oikein hyvä anoppini näki hänet ekan kerran ja sai vakavan rutistelukohtauksen. :D
VastaaPoistaHih, arvaanhan minä, ketkä sinun silmääsi eniten miellyttivät. <3 Sinullahan on rajattomat valtuudet, joten älä huoli niiden ylittämisestä. :-)
PoistaVoi että tuota sinun anoppiasi! :-D Mutta ehkä hyvä noin päin - minun anoppini ei Nallesta paljon välitä. Onneksi oma äiti välittää sitten anopinkin edestä. ;-)
Uskotko, että tänä aamuna sänkyä pedatessani mietin, että mitähän sulle mahtaa kuulua, kun ei ole vähään aikaan kuulunut mitään :). Mutta täällä oli onneksi vastaus odottamassa.
VastaaPoistaOliskohan instagramissa jotain omaa tägäystä ötökkäkuville? Saavuttaisit siellä varmasti hetkessä suuren suosion, koska nää sun tilannekuvat öttiäisten elämästä on ihan huippuja.
Mieltä lämmittävää kuulla, että olen ollut mielessä. <3
PoistaVarmaan instassa olisi jotain tägejä ötököille! Harmi vaan, kun ötökkäkausi on Suomessa niin lyhyt, ettei oikein tulisi ympärivuotisesti materiaalia. Ellen sitten kuvaisi jotain kotoa löytyviä ötököitä. ;-D
Komppaan Annukkaa. Minäkin mietin aamulla, missä mahdatkaan seikkailla. Ja nuo ötökät! Upeita kuvia!!
VastaaPoistaJo Annukalle kirjoitinkin, että mukava kuulla, että olen ollut mielessä. <3
PoistaÖtökät ovat veikeitä tapauksia. :-) Niiden kuvaaminenkin on varsin antoisaa, vaikka välillä onkin polvet ruvella ja selkä kierossa, kun pitää köykkiä ihmeellisissä asennoissa pitkiä aikoja.
Mahtavia ötökkäkuvia !ötököistä muurahaiset on mun suosikkeja , niillä on aina kiire jonnekki, mun puutarhassa ne oli rakentanu maan alle kodin ja mun piti tuhota se, ei ollu kiva juttu , raukat muurahaiset :(
VastaaPoistaMinä en oikein tykkää muurahaisista, kun niitä on aina yhdessä läjässä niin paljon. Alkaa kutittaa joka paikasta, kun vain katsookin niitä.
PoistaSurullinen loppu sinun muurahaisillasi. :-(
Huonepakopelit ovat minusta todella kivoja. Pitänee taas yrittää houkutella kaverit pelaamaan, viime pelistä on jo tosia kauan.
VastaaPoistaHienot ötökkäkuvat.
Minä olin vähän aavistellutkin, että tykkäisin huonepakopeleistä, ja oikein arvasin. Ihan sikahauskaa (mutta vaikeaa, ainakin ensimäisellä kerralla)!
PoistaKiitos. :-)
Minäkin veikkaisin koon perusteella että linnut ovat teeriä, mahdollisesti tämän kesän poikasia. Millä kameralla kuvaat ötököitä ja muita makrojuttuja, olet sen varmaan joskus maininnutkin mutta laiska kun olen... :)
VastaaPoistaSaattavat hyvinkin olla teerejä. Ja poikasilta nuo minustakin vaikuttivat, kun kävelivät tuossa tiellä jotenkin vähän toopeina.
PoistaKuvaan pokkarikameralla, joka on jo pari vuotta vanha, Panasonicin Lumic DMC-TZ100. Tykkään käyttää pelkästään pokkarikameraa, koska en jaksa tehdä mitään säätöjä ennen kuvaamista. Tosin tuostakin kamerasta saisi kuulemma paljon enemmän irti, jos jaksaisi vähän perehtyä säätöihin, mutta kun en vain viitsi... Joskus tuntuu vähän tyhmältä, kun tiedän kamerassa olevan niin paljon hyviä toimintoja, joita en kuitenkaan käytä.
Todella upeita ovat kaikki luontokuvasi, mutta minustakin suloisin on Nallukoiden potretti. Siinä he poseeraavat niin ihanasti että ansaitsevat tosi hellät rutistukset ! Kiva nähdä näin kuvan välityksellä tukkien uittoa, viimeksi minäkin olen nähnyt lapsena.
VastaaPoistaMinä välitin rutistukset eteenpäin Nallukoille. Kiitos kovasti. :-)
PoistaTuo tukkilautta liikkuu järvellä joka päivä monta kertaa päivässä, ja jaksan ilahtua edelleen joka kerta sen näkemisestä.
Anteeksi Satu että nimeni jäi pois edellisestä kommentista! Asun nykyään "kuivalla maalla" joten täytyisi piipahtaa ihailemaan tukkilauttoja Itä-Suomeen. Lämpimät alkusyksyn terveiset sinulle Satu ja Nallukoillesi. Ps.Odotan aina innolla uusia postauksiasi!
VastaaPoistaMinä jotenkin arvasin, että kommentti oli sinulta, vaikka siinä ei nimeä ollutkaan. Ja on aivan ihana kuulla, että odotat postauksiasi. Sellainen innostaa kirjoittamaan, kun tietää, että joku odottaa. <3 Lämpimät terkut ja halit sinne "kotiväelle". ;-)
Poista