Jos mies sanoo tekevänsä jotain, hän kyllä tekee sen. On ihan turha muistutella asiasta puolen vuoden välein.


keskiviikko 5. lokakuuta 2016

Pieni talokatselmus

Ajelen lähes päivittäin uuden Konepaja-nimisen asuinalueen ohi, joka on nousemassa lähelle Pasilaa. Alueelle nousevat talot ovat aiheuttaneet kummastusta ja herättäneet kysymyksiä: onko moderni kerrostalorakentaminen nykyään Suomessa tällaista? Jos nimittäin Konepajan talot edustavat nykyajan kerrostalorakentamista, yksivärisiä taloja pidetään nykyään ilmeisen tylsinä. Ongelma kuitenkin poistuu onneksi helposti sillä, että lätkäistään oranssi tai keltainen väriläiskä talon seinään tai katolle. Suorakaiteen muotoiset talot ovat nekin ilmeisesti auttamattoman vanhanaikaisia; kaarevuus tai kulmikkuus näyttää olevan päivän sana. Parvekkeetkaan eivät ole enää mitään mökkihöperöisten nysväyspaikkoja, vaan elämän parvekkeella tulee kuulua ja näkyä. Nykyajan parvekkeet kun ovat kummallisia ulokkeita, joiden kaikki seinät ovat lasia. Näin kaikki voivat varmasti tarkkailla, kuinka monta kertaa se Virtasen Pena käy tupakalla, ja minkä väriset kalsarit hänellä tänään on.

Konepajan taloja ihmetellessäni olen monesti miettinyt, ovatko nämä rakentamistavat - väriläiskät, erikoiset muodot ja tyrkkyparvekkeet - yhteisiä kaikille Helsingin uusille asuinalueille, vai ovatko nuo vain jotain Konepajan talojen erityispiirteitä. Oli siis korkea aika lopettaa pähkäily ja lähteä ottamaan asiasta selvää! Tervetuloa mukaan Konepajalle, Jätkäsaareen, Alppikylään ja Kalasatamaan, jotka ovat kaikki parhaillaan rakenteilla olevia helsinkiläisiä asuinalueita.

Konepajan alueesta kirjoitetaan Uutta Helsinkiä -sivustolla seuraavasti:

"Konepajan alueesta on tulossa viihtyisä asuinalue, josta löytyy historian henkeä. Konepaja-alueen rakentaminen suosii ratahistoriasta kumpuavia materiaaleja ja värimaailmaa, käyttää paljon tiiltä rakennusmateriaalina ja hyödyntää symbolisia yksityiskohtia esimerkiksi alueen porteissa. Aleksis Kiven kadun ja Teollisuuskadun välissä sijaitsevassa korttelissa suojellaan vanhan konepaja-alueen yli satavuotiaita rakennuksia. Nämä rautateiden historiaan liittyvät rakennukset peruskorjataan uutta käyttöä varten.

Konepaja-alueen asemakaava on tiivis ja tehokas, sillä rakennusoikeutta on paljon. Parkkipaikat rakennetaan maan alle. Kortteleiden väliin tulee vehmaita puistoalueita."

Kuten jo mainitsinkin, Konepajan alueen taloja hallitsee väriläiskä-ajattelu.





Konepajan alueen Teollisuuskadun puolta.
Aleksis Kiven kadun puolta.

Alueen historiaa tuodaan esille muun muassa junan kuvin.


Kokonaisuudessaan Konepajasta jäi vähän persoonaton vaikutelma, sillä alue ei oikein herännyt minulle henkiin.

Jätkäsaaresta olen kirjoitellut joskus aiemminkin, ja olen tainnut joskus jonkin talon valokuvatakin. Aiemmat käyntini Jätkäsaaressa ovat kuitenkin olleet melkoisia pikapyrähdyksiä, mutta tällä kertaa tarkastelin Jätkäsaarta ihan rauhassa, nimenomaan asumisen ja rakentamisen näkövinkkelistä.

Jätkäsaarta kuvaillaan seuraavasti: 
"Jätkäsaari ja Telakkaranta rakennetaan Helsingin eteläkärkeen osaksi kantakaupunkia ja avomeren äärelle. Alueilla asutaan ja työskennellään tulevaisuudessa kantakaupunkimaisessa ympäristössä, jossa monipuoliset palvelut ja julkisen ja kevyen liikenteen reitit ovat käden ulottuvilla. Jätkäsaaressa toimii myös vilkas matkustajasatama, josta on hyvät laivayhteydet Tallinnaan ja Pietariin.

Jätkäsaaresta tulee elävä kantakaupunkimainen alue, jossa katujen varsilla on paljon kahviloita ja kauppoja. Pääkatujen varsilla talojen kivijalat on varattu erilaisille liikeyrityksille. 18 000 asukasta, keskustan läheisyys ja matkustajasatama tulevat houkuttelemaan alueelle runsaasti erilaisia palveluja."

Minut yllätti Jätkäsaaressa valtava kuhina, joka alueella oli käynnissä. Toinen yllättävä seikka oli alueen suuri koko. Jätkäsaaren kohdalla voidaan ihan oikeutetusti puhua kokonaisesta kaupunginosasta, sillä sellainen oli alueelle nousemassa - ja sen kyllä huomasi. Joka puolella oli nostureita, rakennustelineitä, tietöitä, keltakypäräisiä työmiehiä ja kuorma-autoja.


Väriläiskä-rakentaminen leimaa Jätkäsaartakin.





Jätkäsaaresta jäi sellainen vaikutelma, että se ei ole valmistuttuaan ehkä paskempi paikka ollenkaan. 

Jätkäsaaren Clarion-hotellin olen kuvannut ennenkin, mutta en tästä näkövinkkelistä.


Hotelli on varsin ajankohtainen, sillä se avaa ovensa 17. päivä, eli alle kahden viikon päästä.

Siirtykäämme seuraavaksi Alppikylään, josta minulla ei ollut etukäteen minkäänlaista kuvaa. En ollut edes tiennyt, että moinen paikka on olemassa! Nimen perusteella Alppikylä kuulosti kyllä varsin mielenkiintoiselta ja viehättävältä.

Alppikylästä kirjoitetaan näin:

"Alppikylään on rakenteilla aivan uudentyylinen pientaloalue, jollaista ei muualla Helsingissä vielä ole. Värikkäitä rivi-, kerros- ja paritaloja rakennetaan yhteensä noin 2000 asukkaalle. Asumismuotoja löytyy Helsingin vuokra-asunnoista omistusasuntoihin, mutta myös hitas- ja omistusoikeusasuntoja rakennetaan.

Alppikylän nimi on tullut todennäköisesti siitä, kun alueen talot sijaitsivat vuosikymmeniä sitten jyrkähkössä ja korkeassa länteen päin viettävässä kalliorinteessä Vanhan Porvoontien varrella. Nimi tuli siis komeista kallioista ja mäenrinteestä, jossa oli taloja. Alue oli kuin pieni Alppikylä."

Alppikylään ei voi saapua huomaamattaan, sillä värejä on käytetty täällä enemmänkin kuin vain läiskäksi asti.



Alppikylän ilme oli hyvin toisenlainen kuin esimerkiksi Jätkäsaaren: alue oli melko kompakti ja hyvin rauhallinen, mikä johtui osittain varmasti siitä, että talot olivat suhteellisen pieniä.

Alppikyläkin tuli joistakin taloista mieleen.




Alppikylä on asuinalue, sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä alueella näytti olevan pelkkiä taloja.  En nähnyt alueella edes kioskia, saati sitten kauppaa. Ilmeisesti viereisen Jakomäen palvelut ovat sen verran lähellä, että Alppikylään ei ole palveluja kannattanut rakentaa.

Rauhallisuus oli suorastaan silmiinpistävää, ja jäin miettimään Alppikylän liikenneyhteyksiä: miten täältä pääsee pois muualle? Mutta autoilevalle lapsiperheelle Alppikylä on varmasti loistava paikka asua, sillä alue vaikutti turvalliselta ja lapsiperheelle muutenkin sopivalta.




Seuraavaksi todistusaineistoa siitä, miten paljon kuvakulma voi vaikuttaa jostakin paikasta saamaamme mielikuvaan.

Kuva 1.
Kuva 2. Uskoisitteko, että tässä on saman talon piha toisesta suunnasta katsottuna?

Sivusta katsottuna talon piha näytti aivan valtavalta viidakolta, mutta toisesta suunnasta katsottuna piha olikin ihan siistin näköinen.

Alppikylän uusien talojen keskelle oli jäänyt hassusti muutama vanha rakennus.


Viimeiseksi sitten vielä Kalasatama.

Kalasatamasta kerrotaan seuraavasti:

"Kalasatamassa meri on lähellä. Luonnonläheisyyttä alueelle tuovat näkymät Mustikkamaalle, Korkeasaareen ja Vanhankaupungin selän virkistysalueille. Myös monista asunnoista avautuu maisema saaristoon.

Rantoja ja kanavia kiertää tulevaisuudessa pitkä rantapromenadi. Alueen keskeisin puisto, Kalasatamanpuisto, tulee olemaan kaikkien asukkaiden kohtauspaikka. Kulttuuria löytyy vierestä Suvilahdesta, ja Tukkutorin yhteyteen Teurastamolle on kehittynyt ruoka- ja tapahtumakeskittymä. Kalasatamassa lähellä ovat koti, palvelut, työ ja vapaa-aika.

Kalasatamassa asutaan, liikutaan ja työskennellään myös pitkän rakentamisvaiheen aikana. Asukkaiden viihtyvyyden parantamiseksi ja alueen hyvän maineen luomiseksi sinne tehdään rakentamisaikaista ja pysyvää taidetta."
Kalasatama on vielä todella kesken, ja varsinkin kauppa- ja elämyskeskus REDIn ympäristö on melkoisen kaoottinen.

Mutta eihän meitä pieni kaaos haittaa, kun on tätä taidetta.

Alueella on toki jo paljon valmiitakin taloja, ja niissä on käytetty värejä paljon niukemmin kuin Konepajalla, Alppikylässä tai Kalasatamassa. Ennemminkin tuntui, että Kalasatamassa on panostettu rakennusten muotoon. 





Toki väriäkin löytyi. Kaikkein värikkäin rakennus taisi olla Kalasataman päiväkoti.



Kalasatamassa oli enemmän perinteisiä parvekkeita kuin muilla alueilla, mikä teki taloista minusta heti miellyttävämmän oloisia.


Kalasataman historia vilkkaana satamapaikkana tuotiin kivasti esille, sillä talojen seinillä oli kuvia Sörnäisten satamaan aikoinaan liikennöinneistä laivoista.



M/S Antareksen kuva ilahdutti aivan erityisesti, sillä olen ollut Antareksella aikoinani työharjoittelussa ja ohjannutkin kyseistä laivaa. Kukapa uskoisi, että tämmöinen blondi on ollut joskus tuommoisen 157-metrisen laivan ruorissa kiinni. 😅

Kävin myös ihmettelemässä kesäkuun ensimmäisenä päivänä avattua Isoisänsiltaa, joka yhdistää Kalasataman Mustikkamaahan ja Korkeasaareen.




Semmoinen oli tämä (pitkähkö, anteeksi) kierros Helsingin muutamalla uudella asuinalueella.

Rakennetaanko sinun kotikaupunkiisi uusia asuinalueita? Näyttävätkö ne samantyyppisiltä kuin nämä helsinkiläiset? Millaisia ajatuksia nämä alueet herättivät?


26 kommenttia:

  1. Ai pääkaupunkiseudulla on muuallakin noita värikkäitä rakennuksia tulossa. Nimittäin miehen tytär asui jonkin aikaa Kivistössä ja siellä oli ihan mielettömän värikästä. Ihan periaatteessa kivoja mutta kokonaisuutena sellainen sillisalaatti että huh huh.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensin mietin, että en ole Kivistöstä kuullutkaan, mutta sehän taitaakin olla se paikka Vantaalla, jossa oli asuntomessut viime vuonna. Sillisalaattihan siitä tosiaan tulee, jos isketään kaikki värit sekaisin. Siitä on tyylikkyys kaukana.

      Poista
  2. Minusta tuo yksi vanha oli kaikkein sympaattisin:D. Minä vaan tykkään enemmän vanhoista kuin uusista. Kerrostaloissakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitenköhän en ole yhtään yllättynyt. :-D Mutta onhan se vanha talo toki persoonallisempi kuin nuo kerrostalot. Ehkä sillä on jokin tarinakin kerrottavanaan?

      Poista
  3. Kiitos tästä kierroksesta, Konepajan ohi ei ole tullut kuljettua vähään aikaan. Olen samaa mieltä Paluumuuttajattaren kanssa, vanhat talot kolahtaa muhunkin paremmin, vaikka onhan näissä 80 v. vanhoissa rakennuksissa omat haasteensa myös. En vaan kestä noita nykyään muodissa olevia talon seinästä ulkonevia neliön muotoisia akvaarioparvekkeita, siis mitä halvattua noilla suunnittelijoilla oikeen liikkuu päässä!?!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En itse ole koskaan ollut mikään vanhojen talojen ystävä, mutta en kyllä liputa kaikkien nykyajan talojen puolestakaan. Monesti suorastaan ihmettelen arkkitehtien ratkaisuja.

      Olen täysin samaa mieltä akvaarioparvekkeista: en voi käsittää, miksi ne ovat nykypäivänä niin suosittuja! Itse en muuttaisi sellaisen parvekkeen omaavaan asuntoon, vaikka maksettaisi.

      Poista
  4. Komppaan Paluumuuttajatarta - ja ymmärrän aina vain paremmin, miksi muutin pois stadista. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kai se on niin, että kun pitää suurelle joukolle rakentaa, niin lopputulos on aina vähemmän persoonaton? Olen ihmetellyt tätä nykyajan rakentamista muutenkin, kun tuntuu, että jokaiselle viheralueelle tai tyhjälle tontille pitää rakentaa jotakin. Minun järkeeni ei mahdu, mistä ihmeestä kaikkiin uusiin taloihin saadaan asukkaat, kun ei Suomen väkiluku kuitenkaan käsittääkseni mitenkään rakettimaisessa kasvussa ole.

      Poista
  5. Olipa mielenkiintoinen katsaus. Kiitos siitä. Kaupunkit muuttuvat. Tykkään jotenkin noista uusista värikkäistä ja erimuotoisista kerrostaloista enemmän kuin harmaista kuutioista, joista esim Tampereen Hervanta alunperin oli, kun 70-luvulla alettiin sitä rakentaa. Nyt sekin on jo vähän petrannut.

    Jään odottamaan niitä Konepajan viheralueita, mahtaa kestää jonkun aikaa, enen kuin niitä voi puistoiksi tms kutsua.

    Noita lasiparvekkeita ihmettelen. Sieltä näkyy kaikki läpi ja parveke töröttää sen näköisenä, että jos vähän painavampi vierailija astuu sinne, niin se rojahtaa alas.

    Sitten ylipäänsä talojen kauneusarvoista. Toki maalla joku kaunis puutalo on omaa luokkaansa, mutta tuohan olikin kaupunkiasumisesta kertova kooste. Minusta kaupunkiasuminen on tiivistä ja hienoa, että on saatu värejä mukaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hervannasta tuli mieleeni, että ukkeli asui 90-luvulla Suomeen muutettuaan ensimmäiseksi Hervannassa, juuri sellaisessa kuutiotalossa. Hän käyttää edelleenkin sen tyylisistä taloista nimitystä “Hervanta building”, ja termi on nykyään minullakin käytössä. :-) Pitäisikin joskus ajella Hervannassa ja käydä katsomassa, miltä siellä nykyään näyttää.

      Minä vähän ihmettelin noita Konepajan viheralueita, sillä en ymmärtänyt, mihin viheralueet voivat tulla, kun eihän alueella edes ole tilaa millekään puistoille. Johan joka paikka on täynnä taloja ja teitä! Että todellakin jään minäkin odottamaan niitä viheralueita.

      Olisi kiva kuulla, mitä mieltä joku tuollaisen lasiparvekkeen omaava sen toimivuudesta ja viihtyisyydestä on. Minä kun en ainakaan näin etukäteen ajateltuna keksi lasiparvekkeesta mitään hyvää sanottavaa.

      Hyvä pointti. Puutalot eivät tosiaan taida olla kaupungeissa se kaikkein realistisin ratkaisu, kun tila on kortilla. On etsittävä muita (tuottoisampia) ratkaisuja kuin vanhojen puutalojen säilyttäminen. Minustakin värit ovat kivoja tiettyyn rajaan asti, mutta jonkinlainen maltillinen ja yhtenäinen linja niidenkin käytössä saisi olla, ettei tule kamalaa kakofoniaa.

      Poista
  6. Kiitos tasta, Helsingissa on tullut viime vuosikymmenen aikana kaytya vaan keskustassa tai lentokentalta kohti muuta maata. En osaa sanoa etta tykkasinkö vai enkö tykannyt, toisaalta raikasta ja ilmavaa, varit on kivoja! Toisaalta taas nuo muodot ei ehka meikalaista kauheasti puhutelleet monissa rakennuksissa. Tuli hieman työmaaparakki mieleen joidenkin kohdalla. Olen kylla ihastunut vanhoihin kaupunkikortteleihin, sama se on taallakin mutta meillekin on tulossa jossain vaiheessa uudisrakennusprojekti ja se on vain hyvaksyttava etta mualima muuttuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on vähän sama, etten oikein tiedä, tykkäsinkö vai enkö tykännyt. Ei tullut mitään hirveitä inhon tunteita, mutta toisaalta ei tullut mitään suurta ihastumistakaan taloja kohtaan. Mutta jos näitä vertaa vanhoihin ja kulahtaneisiin, harmaisiin kerrostaloihin, niin sitten kyllä liputtaisin ehdottomasti näiden puolesta. Vaikka edelleenkin olen myös sitä mieltä, että tuommoiset yksittäiset väriläntit vaikuttavat jotenkin tekemällä tehdyiltä hätäratkaisuilta yksivärisyyttä vastaan.

      Maailma tosiaan muuttuu, eikä kaikkea vanhaa voi säilyttää vaikka kuinka haluaisi. Vanha tulee tiensä päähän viimeistään siinä vaiheessa, kun se ei enää palvele nykyajan ihmisen tarpeita.

      Vanhat kaupunkikorttelit ovat minustakin ihania! Kovin on rakentaminen ollut erilaista muutenkin aikoinaan: esimerkiksi äänieristys on joissakin vanhoissa kivitaloissa aivan huikean hyvä, kun seinät ovat niin paksut. Ja kesällä on kuuma ja talvella kylmä.

      Poista
  7. Nuo Alppikylän värikkäät talorivit tuovat mieleen ne, joita olen Irlannissas asuvien kuvissa nähnyt, mutta sharmi puuttuu. Ei se värikään aina pelasta. Ja näköjään sitäkin voi käyttää mitä ihmeellisemmällä tavalla...
    Akvaarioparvekkeita en ymmärrä alkuunkaan, pieniä lasikoppeja, kävin muutamassa kesällä esittelemässä itseäni, tunsin itseni lähinnä näyteikkunatytöksi, vaatteet päällä tosin D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle tuli joistakin Alppikylän taloista sellainen “päälleliimattu” olo. Että värit eivät oikein sopineet talon persoonaan, vaan värit oli lisätty taloihin vain värin vuoksi. Esimerkiksi muutamaa värikästä pientaloa katsellessanikin ajattelin, että niihin olisi sopinut minusta paljon paremmin jokin maanläheisempi väri kuin esim. kirkas violetti. Mutta ehkä olen itse konservatiivinen kalkkis?

      Meillä on parveke toiselta sivulta hieman auki, kun siinä on sellainen puukuviointi, ja jo sellainen näköyhteys naapurin parvekkeelle tuntuu minusta kiusalliselta. Parveke kuuluu osaksi kotia, eikä kodista kuulu minusta olla näköyhteyttä naapureille saati sitten kadulle. En varmasti viettäisi aikaa parvekkeella sitäkään vähää, mitä nyt, jos olisi tuollainen akvaarioparveke. Tuosta sinun kommentistasi tuli muuten mieleeni, että mitähän jos lasiparvekkeella kekkaloisi jatkuvasti alasti. Tulisikohan siitä sanomista? Kun eikös jokainen saa kumminkin pukeutua kotonaan niin kuin haluaa – tai olla pukeutumatta?

      Sen verran tämä parvekeasia jäi vaivaamaan, että piti vähän googlettaa. Löytyi Hesarin artikkeli, jossa sanotaan seuraavasti: “Uusissa kerrostaloissa käy pääkaupunkiseudulla yhä yleisemmäksi rakentaa ylhäältä lattiaan asti lasisia parvekkeita. Rakennusliike NCC:n asuntorakentamisen toimialajohtaja Matti Aho kertoo, että arkkitehdit suosivat lasiparvekkeita, koska ne näyttävät kauniilta. “Kustannuskysymys se ei ole, se on arkkitehtuuria”, Aho sanoo."

      Just joo. Mitenkäs se asumismukavuus. Sillä ei ole ilmeisesti mitään väliä?

      Poista
  8. Olipa taas mielenkiintosta. Noita uudentyylisia ja vahan ihmeteltiin vuosi sitten. Nayttaa joskus kun olisi nosturilla nostettu joku varikas kontti tai pari talon katolle. Tai siina rakennusvaiheessa laitettu keskelle.
    Meidankin parvekkeessa on kaksi lasiseinaa, mutta se ei ole muuten lasitettu joten ei tule yhtaan akvaariomainen tunnelma. Naapuritalotkin on pikkasen kauempana. En tunne olevani siella naytilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinäpä sen sanoit. Siltähän nuo talot näyttävät, että olisi nostettu jokin ylimääräinen kontti katolle. Tulee sellainen palapelimainen vaikutelma. Kai arkkitehdeillä on olemassa tällekin tyylille jokin “hyvä” perustelu.

      Teiltä taisi olla avoimet näkymät, jos oikein muistelen niistä kuvista, joita olen blogissasi nähnyt. Ei siis varmastikaan ole sellainen olo, että olisi näytillä. Mistä tulikin mieleeni, että sitäkin olen muuten ihmetellyt näissä nykyajan taloissa, kuinka lähekkäin ne rakennetaan. Ei hirveästi innostaisi olla parvekkeella, jos suoraan vastapäätä on toinen talo ja sen (akvaario)parvekkeet.

      Poista
  9. Onpas tuonne noussut mielenkiintoisia asuintaloja.Itse tykkään noista väriläiskistä,yksiväriset talot ,elleivät ne ole vanhoja taloja,ovat vähän tylsiä. Asuin itse Pikku Huopalahdessa,jossa myös oli väriläiskiä,ja pidin siitä paljon;oma asuintaloni oli marjapuuron värinen ja männynvihreä.

    VastaaPoista
  10. Mutta lasiparvekkeista en tykkää.täälläkin näkee sellaisia enkä itse haluaisi sellaista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kalasatamasta muuten,poikani asui siellä muutama vuosi sitten,jolloin oli vielä kovin keskeneräistä,olen kuvannutkin sitä blogissa. Heillä oli tosi viihtyisä parveke siellä ,ja itse talokin oli kiva,mutta asunto liian pieni kun tuli lapsi,joten muuttivat pois.

      Poista
    2. Tosiaan, Huopalahdessakin on värikkäitä taloja! Se minulta unohtuikin. Ja taitaa olla jo vähän vanhempaa aluetta (ainakin siis näihin rakenteilla oleviin verrattuna), eli värikkyys ei ole pelkästään tämän päivän ilmiö. Huopalahdessahan on myös se yksi todella erikoisen muotoinen, iso kerrostalo.

      Ai lasiparvekkeita on sielläkin. Ilmeisesti sikäläiset arkkitehditkin pitävät niitä sitten kauniimpina kuin perinteisiä parvekkeita?

      Kalasatamassa pistikin silmään se, että siellä oli paljon vähemmän lasiparvekkeita kuin näillä muilla alueilla. Tykkäsin siksi Kalasatamasta. :-)

      Poista
  11. Kiinnostavaa pohdintaa! Edellisessä asunnossa oli kaksi seinää lasisia parvekkeella. Etsin siihen välittömästi alaosaan suojan. Siinähän sitten arkkitehti on kauhuissaan kun jokainen virittelee näkösuojaksi ties millaisen viritelmän.

    Helsingissä rakennetaan myös Kuninkaantammen aluetta. Käyhän katsomassa ja raportoi niin ei tarvitse itse vaivautua paikalle :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuossa aiemmin mainitsemassani Hesarin artikkelissakin (vastauksessa Sirokon kommenttiin) taidettiin mainita jotain siitä, että kun kaikki ripustelevat parvekkeilleen näkösuojaksi kuka mitäkin, niin lopputulos ei ole ehkä sellainen kuin arkkitehti oli alun perin ajatellut. Jos parvekkeet suunniteltaisiin käytännöllisyyden ja asumismukavuuden kannalta, niin säästyttäisiin varmasti monelta murheelta.

      Kukapa tietää, vaikka innostuisin sinne Kuninkaantammelle lähtemäänkin. Ensin pitäisi kuitenkin ottaa selvää, missä se on. :-D

      Poista
  12. Kiva postaus!
    Minusta monikin noista taloista oli kivan näköinen juuri nyt :) Toisaalta en tiedä, että miten tuollaisten erikoisempien talojen design kestää aikaa. Muistan silloin kun Pikku-Huopalahtea rakennettiin, että pidin taloista. Enää en pidä. Että toisaalta sellainen perusneutraali rakentaminen voisi olla pitkällä aikavälillä toimivampi ratkaisu. Minusta esimerkiksi Aurinkolahden ja Lauttasaaren uudehkot peruskerrotalot ovat mukavan hillityjä (kuulostan tylsältä).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä minäkin mietin, että ehkä pidemmällä tähtäimellä sellainen suht neutraali väritys olisi hyvä. Kun eihän sitä koskaan tiedä, miten ajat muuttuvat ja miten kirkas väritys alkaa tökkiä. Sama pätee mielestäni myös esim. huonekaluihin. :-)

      Poista
  13. Sattuu päähän nuo väriläiskät. Näyttää niin halvaltakin, liian selvästi näkyy perus elementtitalo pohjalla ja siitä on yritetty tehdä jotenkin hieno laittamalla väriläiskää tai vähän epäsymmetristä ikkunaa tms.

    Sitten kun samalla alueella on vielä eri tavalla "personoitua" elementtitaloa niin lopputulos on usein päänsärkyä aiheuttava sekasotku. Itse asun Viikin Latokartanossa ja meillä on myös näitä hirvityksiä joissa tietyissä taloissa on väriläiskää, joissain ikkunat eri kokoisia eikä suorissa riveissä, joissain on portaittainen kolmion muotoinen "harja".

    Meikäläinen vaan kaipaisi semmoista harmonista, kokonaisuutena mietittyä kauneutta kaupunkimaisemaan, eikä näitä yhteen sopimattomia väriläiskiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Halpa on just oikea sana kuvaamaan noita taloja. Välillä tuntuu, että arkkitehtien päässä ei ole yhtään järkeä tai käytännönläheistä ajattelutapaa, eivätkä he tajua, että se mikä ehkä näyttää paperilla hyvältä, ei välttämättä oikeasti toimi. Pitäisi vaan suunnitella talotkin itse, jotta tulisi kelvollista jälkeä. :-D

      Harmoninen kokonaisuus miellyttäisi minuakin, enkä tarkoita, että talon pitäisi olla tylsän näköinen. Jo materiaalivalinnoilla saisi paljon aikaan. En esimerkiksi ymmärrä ollenkaan nykyajan punatiilisiä kerrostaloja, jotka näyttävät jo uusina ihan kulahtaneilta ja jotka tuovat minulle mieleen lähinnä vankilan.

      Poista

Kiitos kommentistasi. <3