Aikainen lintu madon nappaa; toinen hiiri juuston.


torstai 21. toukokuuta 2009

Monsuunia, koleraa ja muita uutisia

Monsuuni lähestyy

Monsuunin eteneminen. (Kuva: Wikimedia)

Monsuunikausi (eli sadekausi) on pian alkamassa Intiassa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lämpötila putoaa tuonne reiluun kolmeenkymmeneen, jatkuva auringonpaiste väistyy, ja tilalle tulevat päivittäiset sateet ja ukkoset. Tämä kesä onkin kuulemma ollut poikkeuksellisen kuuma, sillä normaalisti lämpötila ei neljänkymmenen päälle kipua, vaan jää sen alle. Tänä vuonna nämä lämpötilalukemat ovat kuitenkin olleet Hyderabadissa aivan tavallisia, mutta pian asiaan on siis tulossa muutos.

Monsuuni on vuodenaikaistuuli, joka puhaltaa mereltä mantereelle. Monsuuni saapuu keskiarvojen mukaan Intiaan (Keralaan) kesäkuun ensimmäinen päivä, mutta sen saapumisajankohta vaihtelee hieman vuosittain. Vuonna 1960 monsuuni saapui esimerkiksi jo toukokuun 14. päivä ja vuonna 1972 vasta kesäkuun 18. päivä. Tänä vuonna monsuunin on arvioitu saapuvan Keralaan tämän kuun 26. päivä ja jatkavan matkaansa siitä pidemmälle Intiaan. Andhra Pradeshiin (jossa Hyderabadkin sijaitsee) monsuunin on arvioitu saapuvan tämän kuun loppuun mennessä eikä vasta kesäkuun 5. päivä, kuten tavallisesti. Sademääristä odotetaan normaalivuosien kaltaisia.

Monsuunisateessa. (Kuva: Guardian)

Raju ukkoskuuro Hyderabadissa

Monsuunin enteitä nähtiin jo tiistai-iltana Hyderabadissa, sillä kaupungissa riehunut ukkosmyrsky viilensi kaupungin monella asteella. Mikään ihan pieni juttu ukkonen ei Intiassa tavallisesti ole, sillä myräkkä saattaa jatkua kauankin, vettä tulee kaatamalla ja salamat valaisevat taivaan. Ukkosen jälkiseurauksista saa sitten lukea seuraavan päivän lehdestä, ja tavallisimpiin ukkosen tekemiin tuhoihin kuuluvat mm. salamaniskuihin kuolleet ihmiset, autojen päälle kaatuneet massiiviset mainostaulut, kaatuneet sähkötolpat tai puut, rikki poksahdelleet muuntajat sekä laajamittaiset sähkökatkokset ja liikenneruuhkat.

Silminnäkijähavainto Olin tiistaina lopettelemassa juoksulenkkiäni puistossa, kun sade alkoi. Koko juoksulenkin ajan oli salamoinut, ja olinkin jännittänyt, ehdinkö autolle takaisin ennen myräkän alkua. Ajomatka kotiin olikin sitten aika mielenkiintoinen ja keskittymistä vaativa, sillä vettä satoi kaatamalla. Tie alkoi hetkessä lainehtia ja tiessä olevat kuopat täyttyivät vedellä, jolloin montuista tuli erittäin petollisia, koska niitä ei nähnyt lainkaan. Ilta oli jo muutenkin pimeä, mutta sitten menivät vielä sähkötkin, jolloin eteensä ei sateesta ja pimeydestä johtuen nähnyt käytännöllisesti katsoen lainkaan. Kaiken lisäksi yksi muuntaja (?) räjähti juuri sen ohi ajaessani, ja kokemus oli pelottava, sillä muuntaja poksahti kuin ilotulitusraketti, isona valomerenä ja kovaa ääntä pitäen.

Kolera aiheuttaa pelkoa Hyderabadissa

Pieniä kolerapotilaita. (Kuva: Medindia.com)

Toukokuun alkupuolella Bholakpurin kaupunginosassa Hyderabadissa monta sataa ihmistä joutui sairaalaan alettuaan ripuloida ja oksennella rajusti. Sairastumisen syyksi paljastui saastunut juomavesi, tarkemmin sanottuna juoma- ja jäteveden sekoittuminen jossakin kohtaa putkistoa. Juoma- ja viemärivesiputket kulkevat vierekkäin, ja jossakin nämä vedet ovat päässeet sekoittumaan keskenään. Toistakymmentä ihmistä kuoli ja yli 500 joutui sairaalahoitoon.

Kun asiaa alettiin tarkemmin tutkia, sairastumisen syyksi paljastui kolerabakteeri, mikä tuli kaikille järkytyksenä, sillä koleraa ei ole esiintynyt laajamittaisesti Intiassa muutamaan vuoteen. Koleran lisäksi Bholakpurin alueen asukkailta löydettiin myös lavantautia ja hepatiittia, jotka johtuvat alueen epähygieenisistä elinolosuhteista.

Toistaiseksi viraomaiset eivät ole tehneet asian hyväksi paljonkaan. Terveysviranomaiset ovat jakaneet asukkaille klooritabletteja juomaveden puhdistamista varten ja käyneet kampanjoimassa ja informoissa ihmisiä ovelta ovelle -menetelmällä. Vaikka ikivanhoja vesiputkia on vaihdettu uusiin, saastuneen veden alkuperää ei vieläkään ole pystytty paikallistamaan.

Silminnäkijähavainto Onneksi en itse ole joutunut kohtaamaan koleraa tai muita vastaavia sairauksia! Bholakpurin tilanne on kuitenkin herättänyt niin minut kuin paikallisväestönkin muistamaan sen, miten tärkeää on katsoa, mitä syö ja juo, ja missä. Olen muuten ollutkin todella huoleton syömisteni ja juomisteni kanssa, joten pieni muistutus on ihan paikallaan. Hyderabadin kolerasta mieleeni muistui joskus näkemäni elokuva Kirjava Huntu, sillä sen tapahtumat sijoittuvat pieneen kiinalaiskylään, jossa juuri riehuu tappava koleraepidemia. Mieleeni tuli tätä kirjoittaessani se hirveä epätoivoinen tunnelma, joka minulla oli tuota elokuvaa katsoessani - kun koleradiagnoosi merkitsee samaa kuin kuolemantuomio; kun ihminen tulee kuolemaan nestevaukseen eikä voi tehdä muuta kuin odottaa loppunsa tuloa. Ja nyt tuo sama tauti on tässä samassa kaupungissa kuin minäkin - onneksi tosin noin 15 kilometrin päässä. Nykyään kolerasta voi tietysti selvitäkin, jos vain pääsee ajoissa hoitoon.

Kolerapotilaita vuonna 1947. (Kuva: LIFE Images.)

Terrori-isku Hyderabadissa vaati yhden poliisin hengen

Yksi poliisi kuoli ja toinen haavoittui Falaknuman kaupunginosassa sattuneessa ampumavälikohtauksessa Mecca Masjidin pommi-iskun toisena vuosipäivänä 18.5.2009. Kaksi tuntematonta miestä avasi tulen vartiontitehtävissä olleita poliiseja kohti vain noin 200 metrin päässä poliisiasemasta. Paikalle jätetyn lehtisen mukaan iskun takana oli terroristijärjestö nimeltä TGI, joka halusi kostaa poliiseille Mecca Masjidin pommi-iskussa tulituksen kohteiksi joutuneiden henkilöiden kuoleman. Lehtisen mukaan lisää vastaavia iskuja tultaisiin näkemään.

Poliisiasema Gatchibowlissa.

Silminnäkijähavainto Mistä tietää, että Hyderabadissa on tapahtunut jotakin poikkeavaa? No tietysti siitä, että poliisit pysäyttelevät check-pointeissaan autoja ja kyselevät, ketä sitä oikein ollaan miehiään tai naisiaan. Näin kävi maanantai-iltanakin: auto seis, takapaksi auki (mitähän ne sieltäkin oikein kuvittelevat aina löytävänsä) ja ikkuna auki, jotta päästään rupattelemaan konstaapelien kanssa. Minulla on suomalaisen ajokortin lisäksi kansainvälinen ajokortti, mutta nämä poliisit eivät tunnu ymmärtävän kummastakaan yhtään mitään. Jossain vaiheessa päästäänkin aina siihen, että poliisi kysyy, mistä maasta olen kotoisin. "Finland", vastaan. Poliisi höristelee korviaan ja kysyy "England?". "No, Finland", ja kun poliisista näkee selvästi, että hänellä ei ole hajuakaan, millä planeetalla semmoinen maa mahtaa olla, katson parhaakseni lisätä vielä: "in Europe, Northern Europe". Tähän vastaukseen poliisit yleensä tyytyvät. Jos olen liikkeellä yksin, kysely tosin jatkuu: oletko töissä täällä, mitä täällä oikein teet, missä miehesi on töissä, kenen auto tämä, kuka tämä henkilö rekisteriotteessa on... En minä näistä mitään stressiä jaksa ottaa - vastaan, mihin osaan, ja sitten jos en osaa, täytyy varmaankin kilauttaa kaverille... ;-D

7 kommenttia:

  1. Onpa sulla ollut jännät paikat, tosin useimmat blogisi tapahtumat ovat tällaiselle kotimaassa olosuhteiden pakosta viihtyvälle normaalistikin hirmu jänniä!

    Eli kiva blogi sulla, mitä useammin jaksat kirjoitella sen parempi. Varsinkin anoppipostauksesi oli napakymppi

    VastaaPoista
  2. Kylla taalla Bangaloressa on koleraa ollut. Silloin 2007 syksylla kun muutettiin, niin oli lehdissa isot artikkelit tasta taudista ja kuinka sen voi valttaa.

    Et ole ajatellut ihan mielenkiinnosta kayda suorittaan intialaisen autokoulun? Itte kavin sen suorittamassa (Suomessa olen ollut taksikuskinakin) ja nyt kun ajelen skootterilla, niin mitaan kysyta kun sita paikallista korttia vilauttaa. :)

    VastaaPoista
  3. Kaikkea sielläkin on tapahtunut!
    Kuinka kauan muuten tuo monsuunikausi kestää? Onkohan se vähän samaa kuin etelä Amerikassa sateiden kanssa...Osan ajasta siellä ei satanut lainkaan ja sitten sadekautena jokainen päivä hurja trooppinen sade, joka hetkessä teki kaduista melkein uima altaita, ja sitten parin tunnin kuluttua kaikki oli jo kuivunut.
    Huh, koleraa.Ole varovainen! Miten puhdistat hedelmät ja vihannekset? Ne kannattaa kai kuoria ja kypsentää kunnolla kun tuollaista riehuu lähitienoilla.

    VastaaPoista
  4. Niini, ihana kuulla, että tykkäät blogistani ja että useamminkin saisin postailla. :-) Hassua, että mainitsit tuon anoppipostauksen; mulla on nimittäin suunnitteilla postaus appiukosta, heh... Ei kyllä ollut mikään tarkoitus postata appiukostakin, mutta se on ollut niin paljon "tapetilla" tässä viime aikoina, että saattaa olla ihan pakko..:-D

    Bangaloresta, niin olin katselevinanikin, että Intiassa olisi viimeksi ollut laajemmin koleraa just tuolloin 2007 ja siksi kehtasin väittää, että sitä ei muutamaan vuoteen ole esiintynyt. Mutta aika hurjaa, että sitä on ollut ihan Bangaloressakin, kun mä olen aina mielessäni kuvitellut Bangaloren niin moderniksi paikaksi, että siellä nyt ei ainakaan tämmöisiä ongelmia ole.

    En ole kyllä suunnitellut meneväni intialaiseen autokouluun.. :-D Ehkä asia olisi toinen, jos tarkoitus olisi olla täällä vuosikausia, mutta nyt en viitsi vaivautua, kun oleskelun pituudestakaan ei ole oikein tietoa. Hyvä se kortti varmasti olisi, eikä varmaankaan tarvitsisi selitellä mitään, jos sen kaivaisi esiin! Mutta olemassa olevat ajokortit saa kyllä toistaiseksi kelvata. :-)

    Yaelian, mun käsittääkseni monsuunikausi kestää syyskuuhun asti. En tiedä yhtään sataako täällä ihan joka päivä ja minkä verran, kun en ole koskaan Intiassa sadekautena ollut. Mutta nythän se nähdään, hukutaanko täällä tulviin ja pitääkö lähteä venettä ostamaan! :-D Aika hurjaa, jos tosiaankin voi ensin sataa niin, että kadut tulvivat ja parin tunnin päästä kaikki on taas kuivaa! :-O

    Puhdistan hedelmät ja vihannekset sillä vedellä, jota meillä kraanasta tulee. Meillä on talossa joku vedenpuhdistusjuttu ja sen veden pitäisi olla ihan juomakelpoistakin, mutta en mä sitä kyllä juo, vaan pullovettä. Jotenkin tulee vaan tuudittauduttua uskoon, että eihän mulle koskaan mitään satu ja 15 kilsaakin voi täällä olla aika pitkä matka...

    VastaaPoista
  5. Hassua, etta kirjoitit juuri monsuunista ja tulvista... tultiin juuri kotiin lapimarkina. Oltiin yhdella klinikalla ja sitten alkoi sataa kuin saavista. Odoteltiin klinikalla n. tunnin ajan, mutta sade ei lakannut. Silla valilla koko tie oli tulvinut polviin saakka vetta! Meidan motskari oli toisella puolen tieta... no sitten mies otti minut syliin ja urhoollisesti kantoi minut tien yli veden lapi kahlaten, varpasillaan (samalla kun joku rotta yritti uida klinikan rappusille kuivattelemaan, ilman menestysta). Toisella puolella han yritti sitten sytytella moottoriaan, joka oli veden takia kylmennyt. Matkalla jouduttiin menemaan kiertotieta, koska kehatie oli suljettu tulvien vuoksi. Saavuttiin kotiin yhdeksalta... mika ilta!

    Muutenkin tulvia on tullut koettua useampaan kertaan. Kerran junamme peruttiin tulvan takia. Samana vuonna tyokaverini menivat toihin veneella (mina en mennyt ollenkaan pariin paivaan). Monta kertaa ollaan oltu veden takia loukossa... on nama trooppiset sateet ja myrskyt ihan omaa luokkaansa!

    Itse et kai ole viela kokenut tulvia taalla ollessasi? Niita on aika vaikea valtella...

    VastaaPoista
  6. Kun matkustin ensimmäistä kertaa Intiaan 19 v. sitten (asuin silloin Kreikassa) lääkäri suositteli kolerarokotetta. Se piti ottaa kahdella käynnillä, piikki oli toooosi paksu ja rokote oli tumman ruskeaa väriltään. Molempien rokotuskertojen jälkeen nousi kuume.

    Monsuuni on jännää aikaa Intiassa: on vihreää eikä pölyä. Olen viettänyt kerran syyskuun Intiassa ja sehän on jo loppumonsuunia eli noin tunnin kestävät iltapäiväsadekuurot olivat päivittäisiä.

    VastaaPoista
  7. Anna, no todellakin, mikä ilta teillä oli! Ihana tuo mies, joka kantoi sinut tien yli.. :-) En tosiaankaan ole vielä kokenut täällä tulvia, ja tuolla aiemmassa kommentissa heitinkin tuon veneen oston ihan vitsinä. Mutta voi herran jestas sentään; mihin tässä vielä voi oikeasti joutuakaan...! Jännityksellä jään odottamaan!

    Simran, onneksi tuommoisia rokotteita ei enää nykyään tarvitse ottaa! Hui kauhistus. Kuulostaa melkoiselta hevosruiskulta tuo, ja jos siitä nousi vielä kuumekin, niin ei kyllä varmasti ollut mukavaa. Sinä oletkin nähnyt varmasti tosi paljon Intiaa, jos ensimmäinen kokemus on jo 19 vuoden takaa! Perässä tullaan... ;-)

    Monsuunissa odotankin juuri tuota vihreyttä ja pölyttömyyttä, mutta muuten sade ja kosteus ei kyllä kauheasti houkuttele. Jo ennestään järkyttävä tukkakin sojottaa jo nyt (ilmankosteus on jo huomattavasti lisääntynyt) miten sattuu - miten se mahtaa sojottaa sitten kun sataa kaatamalla. :-D

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi. <3