Aikainen lintu madon nappaa; toinen hiiri juuston.


lauantai 26. helmikuuta 2022

Turkulainen, ei muuta vikaa

Tajusin, että en ole harrastanut pitkään aikaan makrokuvausta, ja se virhe piti korjata heti. Innostuin kääntämään keittiön kaappeja ja kuvailemaan kaikenlaista, mitä kaapeista löytyi. Ajattelin ensin arvuutella, mitä kuvaamani objektit ovat, mutta en sitten viitsinytkään. Tai siis arvuuttelen kyllä, mutta arvauksia ei tarvitse kirjoittaa mihinkään kommenttiboksiin, vaan laitan vastaukset postauksen loppuun.

Kuva 1.


Kuva 2.

Kuva 3.

Kuva 4.

Olin tiistai-iltana sattuneista syistä vähän huonolla tuulella, eikä ruoanlaitto olisi voinut vähempää kiinnostaa. Jotain sapuskaa oli kuitenkin kehitettävä, ja niinpä kokkasin sadatellen mielessäni, että voi helvetti tätä ainaista ruoanlaittoa. Onko maailmassa mitään turhempaa asiaa kuin ruoanlaitto, kun seuraavana päivänä hienoinkin gourmetateria on kuitenkin... no, tiedämme kyllä mitä. 

Kuinka ollakaan, ruoka meni kaikin tavoin pieleen. Miten siitä olisi voinut tullakaan hyvää? Episodi herätti minut taas pohtimaan samaa asiaa, jota olen pohtinut joskus ennenkin, eli sitä, siirtyykö ruoanlaittajan energia jotenkin tekeillä olevaan ruokaan. Olen nimittäin huomannut myös sen, että jos olen ruokaa laittaessani rento ja hyväntuulinen, ruoka onnistuu silloin poikkeuksetta tosi hyvin.

Asiaa piti ruveta kuukkeloimaan, ja ihmeekseni löysinkin heti artikkelin, joka vahvisti ajatukseni todeksi. Japanilainen kirjailija ja tutkija Masaru Emoto teki 1990-luvulta alkaen tutkimuksia siitä, miten erilaiset tunteet, ajatukset ja energiat vaikuttavat veden molekyylirakenteeseen. Vesi altistettiin negatiivisille tai positiivisille sanoille, kuville ja musiikille, minkä jälkeen vesi jäädytettiin. Kun jäätyneen veden kristallirakenteen ominaisuuksia tutkittiin mikroskoopilla, kävi ilmi, että positiiviset ärsykkeet olivat saaneet veden kristalloitumaan kauniisti, kun taas negatiiviset olivat tehneet veden kristallirakenteesta ruman. 

Emoton tutkimuksista lukiessani muistin, että intialainen ystäväni olikin jo kertonut minulle oikeastaan ihan samasta asiasta. Ystäväni mukaan jos vieraalle tarjoaa vettä, on tärkeää tehdä se aina positiivisella mielellä, sillä tarjoajan energia siirtyy veden kautta juojalle. Jos minä esimerkiksi tarjoaisin jollekulle vettä vihaisena, kielteinen energiani siirtyisi katseeni kautta vesilasiin ja siitä edelleen juojalle. Kuulostaa vähän hassulta, mutta ihan hyvin noin voi ollakin.

Samanlainen ilmiö tapahtuu myös ruokaa laittaessa. Jos laittaa ruokaa pahantuulisena tai stressaantuneena, huono energia siirtyy kokkaajasta ruokaan. Se vaikuttaa ruoan ulkonäköön, rakenteeseen ja makuun, eikä ruoasta tule yhtä hyvää kuin jos sen olisi valmistanut hyvillä mielin. Kun joku sitten syö tätä ruokaa, huono energia siirtyy syöjään. Hyvillä mielin valmistettu ja tarjottu ruoka puolestaan siirtää eteenpäin hyvää energiaa.

Emoton tutkimuksia pidetään yleisesti ottaen kai pseudotieteenä, mutta ainakin minä voin allekirjoittaa teorian ihan täysin. Olen kokenut niin monta kertaa, että omalla mielialallani on suora yhteys siihen, millaista ruoasta tulee. Nykyään kokkaankin usein sillä tavalla, että kuuntelen samalla jotain (paitsi tiistaina olin niin pahalla päällä, että en viitsynyt edes kuunnella mitään). Kuuntelemiseen keskittyminen takaa sen, että omat (usein turhat ja samoja ratoja kiertävät) ajatukset pysyvät kurissa ja että ruoasta tulee herkkua.

Kuva 5.

Kuva 6.

Kuva 7.

Kuva 8.

Kerrankin tulee lyhyt postaus, sillä en jaksakaan kirjoitella nyt tämän enempää. Loppukevennykseksi kuitenkin vielä muutama ote lääkäreiden saneluista, jotka ovat löytyneet potilassaneluista. Itseäni nämä ainakin naurattavat kovasti. Lisää saneluita löytyy täältä.

  • Potilas on tulossa nyt pyörätuolilla Imatran aluesairaalasta.
  • Kun potilas menee WC:een, joutuu istumaan siellä tunnin, että jaksaa lähteä pois. 
  • Kyseessä 78-vuotias nainen, joka tyttären kanssa puhuessa nyrjäyttänyt leuat.
  • Potilas lopetetaan kortisoni-annoksella muutaman päivän päästä.
  • Tilataan yhdellä jalalla seisovat lantiokuvat.
  • Saanut yksivuotiaaksi asti rintaa, sitten munaa.
  • Konsultoitu kirurgia. Hoidoksi teipataan jalka naapurin varpaaseen kiinni kolmeksi viikoksi. 
  • Potilas on turkulainen nuori mies, ei muuta vikaa.
  • Kehotetaan potilasta yskäisemään, jolloin virtsasuihku uretrasta, lentää erittäin pitkälle. 
  • Potilas tulee näyttämään oikeaa keskisormeaan.
  • Kirurgi Tamminen käy painamassa potilasta. 
  • Oikea kylki tippunut hevosen selästä maanantaina.
  • Poistetaan roska silmästä rikkalapiolla.
  • Potilas kertoo olleensa aikoinaan muumio, tullut Tellukselle.
  • Alaraajoissa todetaan 1,5 metrin pituusero. 
  • Kotitilalla tehty sukupuolen vaihdos, joten työt vähenemässä.
  • Todennäköisesti kysymys huonosta kunnosta, päästetään hyväkuntoisena kotiin.
  • Hb 95, joten annettu 1 punasolu.
  • Ohessa resepti, jonka pyydän ystävällisesti syömään. 
  • Voltaren kipuun, sauvat, 10 kpl mukaan.
  • Kotiutetaan pitkässä kipsisaappaassa.
  • Potilas kertoo myöskin, että hirttämisen jälkeen tuli erittäin kipeäksi.
  • Kyhmy vähitellen kasvanut ja kääntynyt lääkärin puoleen. 
  • Nykyään potilas käy kolme kertaa yössä ja usein päivälläkin virtsaamassa. 
  • Keskikaljan ystävä on, jota ei kuitenkaan käytä.
  • Kontrolli 3 viikkoa. Jos kaasukupla on poissa, potilas voi lentää. 
  • Liikkuu vasemmalla kädellä spontaanisti.
  • Potilas kertoo, että aamujäykkyys kestää 2 tuntia.
  • Esitiedot: Katso yst. myös sivut 1–65.
  • Nyt päättänyt yrittää vähän pidempää unta ja ottanut 14 kpl Imovanea kerralla ja alkoa. 
  • Potilas kertoo, että puhe on ollut lässytystä ja kävelee apinamaisesti. Kotona kävelee seiniä pitkin.
  • Tänä aamuna potilas mennyt vessaan. Tuolloin tullut kumma tunne siitä, että ollut siellä aikaisemminkin.
  • Yt hyvä. Tällä hetkellä vainaa. 

 

Kuva 9.

Kuva 10.

Kuva 11.

Kuva 12.

Lopuksi vielä kuvien oikeat vastaukset: 

1. Pistaasipähkinä (suolattu)

2. Parsakaalin nuppu

3. Kuivattu rosmariini

4. Mandariini

5. Kaurahiutale

6. Karpalo (pakastettu)

7. Mustapippuri

8. Kurkku

9. Neilikka

10. Fenkolinsiemen

11. Viinirypäle

12. Maustepippuri


Viikonlopun jatkoja!

😘

35 kommenttia:

  1. Arvasin oikein 1,2,6 ja 8.

    Ekaa kertaa, kun mentiin ukon kanssa Omakantaan lukemaan lääkäreiden kirjoituksia, niin miehen yhdellä käyntikerralla oli kirjattu: "Vaimo enimmäkseen puhuu..." Että silleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kakkonen olisi ollut minusta vaikea, jos en olisi tiennyt, mikä se on.

      Hih, puhelias vaimo siellä. :-D Mä en mielelläni lue mitään, mitä minusta on kirjoitettu Omakannassa, koska pelkään, että se saattaisi käydä tunteisiin...

      Poista
  2. Takavuosina saneluita purki konekirjoittajat. Sanelukoneessa oli polkimet pöydän alla, että ei tarvinnut käyttää käsiä kuin kirjoittamiseen. Sittemmin sanelut menee suoraan potilastietosysteemiin ja ne puretaan samalla tietsikalla jolla kuunnellaankin. Tietsikassa on näppis, hiiri ja polkimet ja vielä luuritkin.

    Kun kävin niitä konekirjoittajia autamassa koneitten kanssa, oli niillä aina joku uusi, hassu sanelu. Välillä sain kuunnella "mitä ihmettä tuo on oikein sanellut". Sanelut kun on välillä ihan sekavia. Ajatus katkeilee tai puhe jatkuu ihan eri paikasta kuin pitäisi.

    Nykyään kone tunnistaa puheen ja oikolukuohjelma & puheentunnistus luo uutta huumoria. Osa lähetteistä ja epikriiseitäkin luetaan paperilta akannerilla systeemiin.

    Kuka ministeri olikaan tyttönimeltään Isohomokana? Mikä virallinen paperi lie Päätöspottakirja?

    ITC-ukkeli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä huikeaa, kuinka monesta aiheesta sinulla on tietoa! Tätäkin oli tosi mielenkiintoista lukea. Olipa kiva, että viitsit kirjoitella kokemuksistasi meidän muidenkin iloksi. :-)

      Maailmassa olisi niin monta sellaista paikkaa, johon olisi kiva päästä kärpäseksi kattoon, ja taas löytyi yksi semmoinen. Olisi kutkuttavaa päästä tutkimaan näitä saneluja, että mitä kaikkia helmiä joukosta löytyykään.

      Mä olen ihmetellyt myös joskus niitä lipukkeita, jotka tulostetaan reseptilääkepakettien kylkeen. Niitäkin kirjoitetaan joskus melkoisessa kiireessä, ja suomen kieli saattaa olla "hieman" ontuvaa. Viimeksikin lääkäri oli kirjoittanut jotain ihan ihmeellistä siihen lippuseen.

      Isohomokana. :-D

      Poista
  3. Vau , tosi hienot makrot:) Mun puhelimella ei saa otettua erikoisen hyviä makrokuvia, eikä taida oikein kamerallakaan. Aika monen arvasin oikein.
    Jännää tuo teoria vedestä, mutta ainakin mitä ruokaan tulee niin voin osittain ihan olla samaa mieltä.
    Hauska lista, haha:)
    Hyvää viikonloppua Satu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Jael. <3 Kiva kuulla, että tunnistit monta kohdetta! En osannut itse yhtään arvioida, olisivatko nämä helppoja vai vaikeita arvattavaksi.

      Minunkin puhelimeni on ihan surkea väline makrokuvaukseen, ja pitikin turvautua pitkästä aikaa ihan kamera-kameraan. Mutta tuleepahan käytettyä sitäkin joskus.

      Mä mietin, että jos ottaa päähän, niin parempi varmaan silloin vaan tilata ruokaa kotiin eikä yrittääkään kokata mitään. Mutta varmaan ruokatilauskin menisi metsään ja kotiin toimitettaisiin väärä annos. :-D

      Mukavaa viikonloppua sinullekin!

      Poista
  4. Turkulaisena otsikko sai ensin hiukset pystyyn, mutta sitten oli pakko nauraa! Naurettiin viime viikolla sitä, kun yksi tuttu tai kollega oli käynyt lääkärissä ja omakantaa oli tehty tällainen kirjaus: "Nykytila (status): yt. hyvä, puhuu kokonaisia lauseita." Nyt en muista mitä kiinnostavaa lukee omakannassa, pitäisikin tutustua, mutta en kyllä jaksa.
    Hienoja makrokuvia, en kyllä alkanut arvailemaan yhtään, kun nyt on niin taju kankaalla päivän miekkarin ja kävelylenkin jälkeen. Tuo ruuanlaittojuttu ja tunnetilan vaikutus ruuan laatuun on kyllä mielenkiintoinen, pitääkin miettiä sitä kun huomenna pitää tehdä ruokaa. Kunpa tämä etäily vähenisi ja uskaltaisi käydä raflassa edes joskus. Tai kodin lähellä ei ole sellaisia, vaan pitää lähteä keskustaan bussilla. Nyt olen melkein 2 v tehnyt päivittäin ruokaa tai ei siis päivittäin, vaan 2-4 päiväksi kerralla.
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä että et loukkaantunut otsikosta. <3

      Minäkin rupesin miettimään, josko alkaisin tutkia Omakantaa, mitä sieltä löytyy. Toisaalta pelkään, että mitä jos sieltä löytyykin jotain sellaista, että pitää pahoittaa mielensä. Kokonaisten lauseiden puhuminen on aina myönteinen asia! ;-D

      Toivottavasti nukuit hyvin ja palauduit rankasta päivästä! Jos minä olen yksin kotona ja ukkeli on pidempään poissa, minä teen myös niin, että teen ruokaa useammaksi päiväksi kerralla. Kyllähän se ruoka alkaa viimeistään kolmantena päivänä tökkiä, mutta mieluummin syön monta päivää samaa kuin olen tekemässä joka päivä jotain uutta.

      Mukavaa ja aurinkoista sunnuntaita!

      Poista
  5. Lääkäriin saneluista 2 viimestä paras, hahaa!! Tytär asuu vielä kotona, epäilen että kun hän muuttaa kotoa pois niin mun ruan laitot jää siihen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on ihan sama, että jos ukkeli ei ole kotona, niin enpä viitsi paljon ruokani takia vaivautua. Monesti teen ruokaa moneksi päiväksi kerralla tai sitten teen pannulla "mössöjä", joihin tulee jotain proteiinia (tyypillisesti kanaa), jotain hiilaria (tyypillisesti riisiä), vihanneksia pakastimesta ja paljon mausteita. Tulee nopeasti ja on ihan syömäkelpoista. :-D

      Poista
  6. Olipas mainiot makrokuvat: rosmariini, maustepippuri, fenkolinsiemen ja kaurahiutale meni mulla pieleen. Mun pomo (mies) kävi ottamassa kolmannen koronarokotuksen, sen jälkeen kannassa luki potilastiedoissa mm. että asiakas ei ole raskaana ;-) Pomo mietti, että hyvä näin, olisi ollut muuten aika jännittävät tulevaisuuden näkymät :D

    Kyllä noi kirjaamiset sai nauramaan. Pitäisi useammin lukea omia kirjoituksia, sillä nopeasti kirjoitettuna sanat tulee välillä väärään järjestykseen ja asiayhteys onkin sitten ihan kuralla, hehee.

    Mies tekee usein ruokaa kuunnellen samalla jotain mukavaa. Samoin se imuroi aina kuulokkeet ja musa korvilla. Mä luulen, että juuri tuon takia sen ruuat maistuu hyvältä ja imurointia tapahtuu useammin kuin mitä muuten tulisi tehtyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiesus. :-D Tosiaan hyvä, että miehesi ei ole raskaana. :-D

      Rosmariini oli lähikuvassa minusta niin erikoisen näköinen, kun se on tuolla lailla rullalle kääntynyt, että piti oikein kuvata useampi rosmariinin "neulanen" ja selvittää olivatko ne kaikki samanalaisia. Ja kyllä ne olivat. :-)

      Minullekin sattuu kömmähdyksiä nopeasti kirjoittaessa ja lukiessakin. Erityisesti minulle sattuu lukiessa semmoista, että mieli lisää lauseisiin sanoja, jotka yhdistän usein siihen asiayhteyteen, ja kun palaan hämmästelemään, että lukiko siinä tosiaan noin, huomaankin vain kuvitelleeni sanan siihen. Vähän vaikea selittää, kun en nyt muista yhtään esimerkkiä, mutta ehkä sait jollakin lailla ajatuksestani kiinni.

      Minäkin imuroin aina musiikit korvilla, mikä on aika vaarallistakin, kun en kuule imurin ääntä lainkaan. Kerran olin imuroinut melkein koko huushollin, kunnes huomasin, että imuri ei ollut edes ollut päälläkään. :-D

      Poista
    2. Voi ei :D Sulla meni koko imurointityö uusiksi :D

      Poista
    3. Juu niin meni. :-D Jälkeenpäin mietin, että ei meillä tainnut kovin likaista ollakaan, koska olisin kai muuten ruvennut ihmettelemään, miksi roskat eivät katoa lattialta...

      Poista
  7. Kiitos! Nauroin kahden (korona)vuoden naurut kerralla saneluita lukiessani. Anopinkielillekin tuli hyvä mieli. Muita asuinkavereita minulla ei ole. Minun ruokakeksintöni ovat joskus fantastisia, kun katson, mitä kaapeista löytyy. Itse laitan, itse syön, eikä kukaan marise.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että sanelut naurattivat! Ja aina parempi, kun anopinkielikin pääsi osille. :-) Minullakin on muuten anopinkieli, ja täytyy kyllä sanoa, että siinä on sinnikäs kasvi!

      Minäkin olen (omasta mielestäni) aika hyvä tekemään ruokaa kaapeista löytyvistä aineksista. Ja vaikka ruoasta ei tulisi hyvääkään, niin ukkeli ei onneksi koskaan valita, vaan hän syö mukisematta mitä tahansa.

      Poista
  8. Kivat kuvat :) Eipä noita meinannut tunnistaa mitekään. Joko tuli heti mieleen tai sitten ei mitekään. Tunnistin 1,4,6 ja 12 osasin sanoa, että jokin pippuri. Ajattelin sen kyllä olevan mustapippuri eikä maustepippuri.

    Noi sanelut ovat niin hupaisia. Joku toi meille töihin vuosia sitten sellaisen kirjasen ja aina välillä käytiin porukalla nauraa räkättämässä niitä.

    Kivaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pippurit olivat minustakin aika yllättäviä. Muodon puolesta tunnistaa kyllä, mutta pintarakenne on yllättävänkin erilainen.

      Niitä saneluista tehtyjä kirjoja taitaa olla useampikin, mutta en ole koskaan lukenut yhtään. Pitäisi varmaan käydä hakemassa kirjastosta, niin saisi elämään lisää hupia.

      Kiitos, ja kivaa sunnuntain jatkoa sinullekin!

      Poista
  9. Ihettelen vähän, mitä tuolle mustapippurille on tapahtunut?! Ellei kuvassa sittenkin ole uusi planeetta aurinkokunnastamme?
    Kotihoidossa jokainen käynti kirjataan puhelimella suoraan hoitokertomukseen erityisellä sovelluksella. Aina tulee kirjoitusvirheitä ja luenkin aina lopuksi mitä tuli kirjoitettua, välillä justiin tuollaista soopaa. Minua huvittaa välillä ihan ääneen nauruun asti, kun puhein ehdottelee omia sanojaan joukkoon. Puhelua kirjatessa kirjoitan, että asiakas soittaa... ja puhelin ehdottaa, että laulaa. No tottakai laulaa! Kaikkihan soittavat juuri laulaakseen jotain :) tuollaisia hömpänpömppiä tulee jatkuvasti. Silti tykkään eniten tuosta listasi alimmaisesta. Suosittelen kirjaajaa tekemään asiakkaasta myös ÄLYTin, eli äkillisen yleistilan lasku -lomakkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enpä tullut kuvanneeksi useampaa mustapippuria, mutta oletin, että ne ovat lähempää tarkasteltuina kaikki tuommoisia ruttuisia. Voi toki olla, että satuin kuvaamaan jonkin erityisen kuivuneen yksilön. :-D

      Huvitti, kun kuvittelin mielessäni noita tilanteita, joita joudut työssäsi tämän asian tiimoilta kokemaan. :-) Laulamisesta tuli mieleeni eräs sukulainen, joka totesi kerran, kun tuli puhetta jonkun soittamisesta, että "ei ole soitellut eikä laulellut". Mä en ole koskaan uskaltanut käyttää kännykässä sanakirjaa, kun se ehdottelee milloin mitäkin omituista. Noloilta tilanteilta voisi tuskin välttyä!

      Poista
    2. Omassa puhelimessa ennakoiva tekstinsyöttä teki minulle niin typerän kepposen jo heti alkajaisiksi, että olen sitkeästi näpytellyt joka kirjaimen. Työpuhelimen kanssa olen nyt huomannut, että siitä on jopa hyötyä, koska syöttöä voi kouluttaa heittelemään just niitä sanoja, joita tarvin. Erityisen hankalat lääkenimet yms. tulee ehdotelmaan ja sitten vaan poimin ne sieltä. Tästä rohkaistuneena olen ihan viime aikoina ottanut tuon ennakoivan omaankin puhelimeen ja kas kummaa, sehän toimii sittenkin!

      Poista
    3. Kokemuksiesi perusteella kuulostaa ihan siltä, että tekstinsyöttö ei ole välttämättä huono keksintö ollenkaan! Kyllä siinä varmaan säästää aikaa, jos sitä vain oppii käyttämään. Minä olen niin jälkeenjäänyt näissä teknisissä asioissa, että kirjoitan puhelimella viestitkin vielä etusormella tökkimällä. :-D H-i-t-a-a-s-t-i hyvä tulee.

      Poista
  10. Muistan kun joskus aikanaan kuuntelin bussin takapenkillä radiota kuulokkeista ja päättivät siellä alkaa lukemaan noita saneluita ääneen. En voinut lopettaa kuuntelua ja kanssamatkustajat loivat pitkiä katseita kun yritin olla räjähtmättä nauruun. :D

    Terveydenhuollon henkilöiden kirjaukset omakantaan ovat kyllä melko usein hyvinkin paljon sieltä tännepäin. Ymmärtäähän sen kun kiire painaa niskassa... Olikin yllättävän miellyttävää kun kävin katsomassa viimeisimmän kirjauksen itsestäni: se ei sisältänyt yhtäkään asiavirhettä ja oli vielä kirjoitettu hyvällä suomen kielellä ja kieliopillisesti oikein.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, voin kuvitella tuon tilanteen bussissa! On kauheaa, jos nauru menee hysteeriseksi eikä sitä pysty lopettamaan. Ja miten sitä onkin usein juuri sellaisessa tilanteessa, että nauraminen ei olisi oikein sopivaa.

      Mun viimeisin lääkäri (keuhkoasioissa) oli melkoisen tehokas pakkaus, ja hän kirjoitti tekstiä minua ”haastatellessaan” ihan uskomatonta vauhtia. Kieli olikin sitten sen mukaista, vaikka asia tuli toki selväksi. Vaikka en olekaan mikään pilkunnussija, niin mietin kyllä, että kauankohan mun pitäisi toimia lääkärinä, että pystyisin hyväksymään itseltäni sellaisen tekstin. Mutta kuten sanoit, kiire varmasti pakottaa katsomaan asioita läpi sormien. Ja ovathan hoidon laatu ja potilaan hyvinvointi tietysti ne tärkeimmät asiat – kieliasioista viis.

      Poista
  11. Se ministeri oli muuten Isohookana-Asunmaa.

    En tullut harmikseni laittaneeksi talteen yhden kollegani kirjauksia tiketteihin. Ajatus ei pätkinyt, se puhui ihan järkeviä mutta kirjoitus pätki. Nimittäin välistä puuttui sanoja ja virkkeitä ja kappaleitakin. Olivat siis tyyppiä "muuta rekisteriin muuttuja 000xd muotoon integer = 12". Ööö - mihin kohtaan rekisteriä? Tai kun vika oli verkon toimimattomuus:"OK, muutettu laitetietokantaa koneen sijainti Luppakorvan päiväkoti Tupsuhännän koulun sijaan". Häh, oikeasti. Kun oli oikeasti muutettu koneen verkkoasetuksia kouluverkon asetuksista soten verkkoon. Tai vaihdettu piuha seinärasiassa eri porttiin. E12 8 -> E12 9.

    ITC-ukkeli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, arvasinkin, että oli Isohookana-Asunmaasta kyse. :-)

      Hauskoja esimerkkejä taas! :-D Aina ei ajatus siirry ihan moitteettomasti pääkopasta kirjoitukseksi. Mulla on samantyyppinen ongelma usein puhuessa. Aivot toimivat nopeammin kuin suu, ja ulos tulee mitä tulee. :-D

      Poista
  12. Kaurahiutale oli kuin paistettu turska, pistaasin sentään tunnistin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt kun sanoit, niin kyllähän se vähän siltä tosiaan näyttää. Kokoluokka on vain pikkuisen eri. :-D

      Poista
  13. Osan tunnistin, osaa en.
    Olen kyllä huomannut, että mieliala vaikuttaa kokkailuun. Huonolla tuulella ei kannattaisi edes aloittaa tekemään muuta, kuin pizzaa, koska se onnistuu aina. ;)
    Aurinkoista vaihtuvaa kuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei tuohan onkin hyvä idea kokkailla huonoina päivinä vain sellaista, mikä varmasti onnistuu. Seuraava kysymys olisikin, että mikähän se semmoinen sapuska meikäläisellä olisi. Varmaan jokin munakas. :-D

      Aurinkoista maaliskuun alkua sinullekin!

      Poista
  14. Tuo täytyy olla totta, olkoon vaan pseudotiedettä!
    Allekirjoitan ihan täysin, että joskus kun ei vaan kertakaikkiaan nappaa, menee sekin vähän sitten jotenkin pieleen.

    Hei, makeita kuvia. Kaurahiutale yllätti eniten. Sehän on kuin paahtimesta tullut raitoineen. Ja mandariini oli kuin lepakon korva, tosin hassun värisen lepakon, mutta ... =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh, tunnustan heti, että käytän itse useinkin sanontaa "saanut yhden punasolun"....
      Työslangi pitäisi pyrkiä jättämään töihin, ja ehdottomasti niitä ei saisi saneluihin tulla, mutta lipsahtelee toki.

      Turkulainen, ei muuta vikaa, nauratti kovin. Näin TYKSissä syntyneenä. =D Monet noista on älyttömän osuvia kaikessa karmeudessaan.

      Poista
    2. Mahtava kuulla, että on olemassa joku toinenkin, jolla on samanlaisia kokemuksia keittiöstä! Mulla tulee tänään olemaan varmaan taas huono päivä (mikä näissä tiistaissa tökkiikin?!), kun en meinaa edes keksiä, mitä illalla syötäisiin, ja ottaa päähän jo nyt aamulla. Lähtöasetelma on siis oikein lupaava! :-D

      Tulee ihan uusia näkökulmia näihin kuviin, kuten tuo lepakon korvakin. :-D

      Niin tosiaan, osa noista saneluista on varmaan ihan normaalia työslangia niille, jotka ovat perehtyneitä asiaan, mutta tavallisille pulliaisille merkitykset eivät oikein aukea, joten lopputulos saattaa kuulostaa huvittavalta.

      Hih, hyvä että sinäkään et loukkaantunut otsikosta. Terkkuja kaikille turkulaisille! :-)

      Poista
  15. Sairalaslangi on jännää. Narkkari = unijukka = nukutuslääkäri. Vaan mikäs on kandisuoni, narkkarisuoni. Mitä mahtaa olla nakkeli. Entä mitäs tehdään kun laitetaan antilooppi juoksemaan?

    No, suonia kädessä, NaCL liuosta, antibioottia suoneen tippumaan.

    ITC-ukkeli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No juu, kuulostaa hauskalta! En kyllä välttämättä haluaisi saada nukutustani narkkarilta. ;-D

      Poista

Kiitos kommentistasi. <3