Jos mies sanoo tekevänsä jotain, hän kyllä tekee sen. On ihan turha muistutella asiasta puolen vuoden välein.


sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Viiksien kosketus iholla

Jo toinen postaus saman viikon sisällä. Nyt on, kuulkaas, hurja tahti päällä. Kaiken lisäksi ajattelin kirjoittaa kerrankin melkein ajankohtaisesta aiheesta eli Linnan juhlista. Tosin näkökulma ei ole mitenkään tuore: lueskelin nimittäin eilen Käytöksen kultaista kirjaa vuodelta 1955 (kyllä, näinkin voi itsenäisyyspäivänsä viettää), ja sieltä löytyi varsin päteviä vinkkiä itsenäisyyspäivän juhlijoillekin.

(Lainausten kirjoitusasu on suoraan kirjasta, ja postauksen kuvat on lainattu Hesarin ja Iltalehden sivuilta.)

"Kauneinkaan puku ei voi viehättää naisen yllä, joka ei huolehdi siitä, että hän ainakin kerran päivässä puhdistaa ihonsa kaikkia ruumiinosia myöten. Kylpy tai suihku ja sen jälkeen kuivaharjaus sekä kölninvedellä pyyhkiminen aamuisin luo pohjan päivän hyvinvoinnille ja myös pukeutumiselle. Hien haju niin miehellä kuin naisella on pahimpia seikkoja, mihin voi syyllistyä, sen vuoksi puhtaus vaatii myös hienhajua poistavien aineiden käyttöä. Sanomattakin on selvää, että puhtauteen kuuluu käsien, varpaiden ja kynsien huolellinen hoito yhtä hyvin kuin kasvojenkin, mistä esim. kaikki ihokarvat on usein ja tarkasti poistettava, iho puhdistettava joka ilta kosmeettisten aineiden jäljiltä, mikäli niitä käyttää, sekä hoidettava erinäisin voitein.

Pukeuduttaessa on otettava huomioon, että hieno nainen ennen kaikkea huolehtii siitä, että hänen alusvaatteensa ovat moitteettoman ehjät ja puhtaat ja - jos haluaa olla oikein hieno, käsintehdyt. Yhtenäisyys on kaunista, jos on mahdollista toteuttaa se. Kun esim. käyttää sinistä kerrastoa, on edullista käyttää myös sinisiä rintaliivejä ja mahdollisesti sinisiä liivejäkin, jos niitä on vaihdettavaksi eri kerrastojen värin mukaan. Pääasia on kuitenkin alusvaatteiden moitteeton puhtaus. Englantilaisen ladyn sanotaan pitävän tärkeämpänä alusvaatteidensa kuin päällyspukujensa eleganssia."

Mites ne alkkarit, Kike?
"Liika piittaamattomuus ja ennen kaikkea huolimattomuus pukeutumiskysymyksissä ovat moitittavia ominaisuuksia, mutta yhtä arveluttavaa on liiallinen komeilu, prameilu ja näyttämisen halu pukujen muodostaessa itsetarkoituksen. Todella elegantin naisen puku ei milloinkaan ole arvo sinänsä, vaan tekee naiselle saman palveluksen kuin kehys taideteokselle. Joskus tietenkin sattuu, että kehys on parempi kuin teos."

Kehys kuvassa oikealla.
"Kaksi seikkaa on tärkeätä pukeutumisen suhteen: että puku sopii kantajalleen ja että se sopii tilaisuuteen, jossa sitä kannetaan. Ensinmainitun säännön suhteen ihmisen on ensin tunnettava itsensä. Useimpien naisten pukeutuminen ei ilmaise heidän itsetuntemustaan, vaan salaisen unelman siitä, minkälaisia he toivoisivat olevansa. Unelma ei sitten useinkaan kestä karua todellisuutta. Kun nainen on katsellut kyllin intohimottomasti peiliin, hän oppii valitsemaan itselleen sopivat vaatteet."


"Ellei nainen ole kaunis, ja uskaltaa tunnustaa sen itselleen, hän ei valitse huomiotaherättävää mallia tai väriä pukuihinsa, koska huomion kohteena oleminen vaatii arvostelun kestämistä. Jos hän taas on huomiotaherättävän kaunis, riippuu kokonaan hänen luonteestaan, minkälaiset vaatteet hän valitsee. Jos hän haluaa mainosjulisteena vaikuttavan puvun tai värin - hän kyllä voi kestää katseet, jotka se vetää puoleensa, mutta usein hänkin haluaa jalon ja hillityn kehyksen kauneudelleen, ja se ei milloinkaan ole räikeä.

Kasvonvärien keinotekoinen tehostaminen on vuosien mittaan meillä pohjoismaissakin lisääntymistään lisääntynyt. Vielä 40 vuotta sitten olisi pidetty kosmeettisia aineita käyttävää naista maineeltaan epäilyttävänä, kun sen sijaan nykyisin ainakin puuterirasia ja huulipuikko kuuluu 'kunniallisimpienkin' naisten käsilaukkuun. Aika suosii iloista värikkyyttä, sitä paitsi nuoruuden ja viehättävyyden aikakautta koetetaan kaikin tavoin keinotekoisesti mm. kosmeettisten aineiden ja huolellisen ihonhoidon avulla pidentää."


"Valitettavasti on yhä vieläkin paljon epätietoisuutta siitä, miten tällaisia aineita parhaiten käytetään. Moni on ulkomailla nähnyt räikeästi maalattuja naisia ja päättänyt kotimaassakin esiintyä 'rohkean ennakkoluulottomasti'. Seuraavassa muutamia yleisiä osviittoja:

Se joka ei katso voivansa ostaa hyviä, ensiluokan aineita, jotka tietenkin ovat kalliita, olisi parasta olla käyttämättä niitä lainkaan, sillä huono 'sotamaalaus', ympäri suun tienoita levinnyt huulipuna ja räikeät punaiset läiskät poskilla, on paljon rumempaa kuin kokonaan kaunistamattomat kasvot. Täydellisen make up'n suorittaminen vaatii taitavuutta, jota täytyy suorastaan opetella - hyvät aineet eivät sitä yksistään tee. On kiinnitettävä huomiota temeperamenttiin: sangviininen vaaleaverikkö valitsee iloisemman punaisen ja hehkeämmän rougen kuin sysimustatukkainen ja kekälesilmäinen etelämaalainen, joka suosii tummempia, syvempiä, lilaan ja purppuraan vivahtavia punaisia.

Ennenkuin ryhtyy kosmeettisia aineita käyttämään voi istua tekemään laskelmia siitä, onko tarvittava määrä aikaa, rahaa ja intoa uhrattavana ulkomuotonsa kohentamiseksi kosmeettisten aineiden avulla. Jos sitten ryhtyy kosmeettisten aineiden käyttöön, on tärkeätä muistaa, että paitsi taitoa, siihen vaaditaan makua ja hyvä valaistus. Se joka aamulla kylpyhuoneen sähkölampun valossa 'nuohoaa' kasvonsa, voi kokea hätkähdyttävän pettymyksen nähdessään kasvonsa päivänvalossa."


"Make up tulisi siis aamupäiväkäyttöä suorittaa valoisan ikkunan ääressä ja yleensä aina käyttää aineita varovaisemmin aamupäivä- kuin iltapäiväkäyttöä varten. Huolellinen nainen käyttää jopa kahta huulipuikkoa: toista aamupäivällä - toista illalla sähkövaloa silmälläpitäen.
Koruja käytettäessä on parasta olla varovainen. On aina parempi olla kokonaan ilman koruja kuin kantaa niitä liikaa. Korun on myös vastattava ja jos mahdollista ilmennettävä kantajansa persoonallisuutta, puvun ja tilaisuuden laatua. Esim. ohuet moninkertaiset kilisevät rannerenkaat, jotka edustavat jonkinlaista Itämaiden tyylin jälkikaikua ja joita Euroopan eteläosissa näkee, eivät sovi pohjoismaisittain uneksivalle Aino-tyypille, ei liioin valoisan iloiselle naiselle, vaan ainoastaan kekälesilmäiselle, carmenmaiselle kaunottarelle.
'Naiset ensin, vaikka heikkoihin jäihin', sanoo suomalainen koiranleuka. Itse asiassa tämä sanonta ei liene kovin kaukana niistä historiallisista tilanteista, jolloin se on syntynyt. Sanotaan näet tämän kohteliaisuuden pohjautuvan kaikkea muuta kuin ritarilliseen mielenlaatuun: Kun historian jonakin pimeänä ajankohtana oli välttämätöntä aina olla varuillaan salamurhaajia vastaan, naisten arvoisat 'ritarit', halutessaan uskaltautua johonkin linnaan synkän portin kautta, ensiksi lähettivät naiset, nuo vähemmän arvokkaat olennot, edellään ja itse jälkijoukkona odottivat toimenpiteen seurauksia."



Lopuksi vielä yksi viisaus kirjasta:

"Eräs vanhan ajan viisas nainen vastasi kerran nuorelle parille, kun nämä valittivat sitä, että heidän oli pakko jättää hänet yksin kotiin: 'Minulla ei ole ikävä muuta kuin ikävässä seurassa, eikä oma seurani ole mielestäni sitä...'

Tämä tarina valaisee epäsuorasti aiheelleemme tärkeää toteamusta, nim. sitä, että jokaisen ihmisen on pakko ensisijaisesti oppia seurustelemaan itsensä kanssa, koska oma minä on ainoa henkilö, jonka seuraa hän ei voi vapaaehtoisesti välttää 'kehdosta hautaan saakka'. Siitä voisimme astua askelen edemmäs ja sanoa, että vain se, joka osaa seurustella itsensä kanssa, osaa tuon taidon lähimmäistensäkin parissa."

Linnan juhlat laittoivat taas miettimään monenlaisia asioita.

Ensinnäkin, mikä ihme tuota Veltto Virtasta oikein vaivaa, kun hänen pitää joka juhlissa pyrkiä huomion keskipisteeksi, keinolla millä hyvänsä? Ei kai kukaan täysjärkinen ihminen saa päähänsä tulla presidentin vastaanotolle Särkänniemen vihreä ranneke kädessään?

Ja entäs sitten tämä Haukion käden nuoleskelu? (Katsokaapa muuten Haukion ilmettä. Smiley)

Kieltä peliin, Veltto!


 
Ihmettelin myös "taiteellista vapautta", jota televisiolähetysten kommentaattorit kovasti kannattivat joidenkin kohdalla. He kun tuntuivat olevan sitä mieltä, että pukeutumisetikettiä saa rikkoa, jos rikkomus kuvastaa henkilön persoonaa. Eli siis Kike Elomaa saa käyttää Linnassa buutseja, koska "hän tykkää muutenkin inkkarityylistä", ja Sofi Oksanen on toimittajien mielestä aina yhtä tyylikäs ja persoonallinen, vaikka hänellä olisi fasaani päässään.


Mutta sitten Velton baskerit, rusetit ja muut viritelmät ovat aina yhtä tyylittömiä ja etikettivirhe aina yhtä karmea, vaikka nekin ehkä kuvastavat yhtä lailla kantajansa persoonallisuutta. Olisikin kiva tietää, että missä se raja kulkee - kuka saa rikkoa etikettiä ja kuka ei?
 
Ihmettelen myös, miten se osoittaa Elastisen puvun olleen kallis ja laadukas, että "yhden napinläven tekemiseen oli mennyt 45 minuuttia". Minä saisin menemään yhteen napinläpeen helposti varmaan parikin tuntia, eikä siitä silti mikään Armani tulisi.

Entäs sitten uutisointi, kuten "Linnan juhlien jymy-yllätys: näyttelijäpariskunta odottaa lasta!" Kyseessä olivat siis näyttelijät Kari Heiskanen ja Anna-Maija Tuokko, jotka päättivät paljastaa Tuokon raskauden vauvavatsan paljastavalla puvulla. Kyllä olikin jymy-yllätys, että tuommoinen Tuokko on edes olemassa.

Sitten: Elina Kiikko häikäisi Stella McCartneyn luomuksessa - jestas, mikä uuma!


Mistä lähtien luurankomaisen laihan naisen uuma on ollut jotenkin ihailtava asia? On surullista, että Kiikko ei näytä vieläkään selvinneen syömishäiriöstään, vaikka hän vaikutti voivan puolitoista vuotta sitten jo paremmin.

Tässäpä nämä tämänvuotiset Linnan juhlat sitten olivatkin. Mitähän minä laittaisin päälle, jos tulisi kutsu Linnaan?

32 kommenttia:

  1. Kiitos katsauksesta. En katsonut juhlia eilen, joten tarpeeseen tuli. Mutta meinasin kyllä kuolla parikin kertaa nauruun. Minusta näyttä tuo Oksasen sofi aina siltä, että ei ikinä pese tukkaansa ja näyttää olleen sen fasaanin lisäksi kaikki fasaanin entisten vuosienkin pesät.
    :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No et kyllä hirveästi menettänyt, vaikka et juhlia katsonutkaan. Onhan niitä ihmisiä – ja pukuja tietysti myös – kiva katsoa, mutta jotenkin tänä vuonna tarjonta oli jotenkin laimeaa. Tai sitten katsoin väärää kanavaa?

      Mäkin olen aina kummastellut tuota Sofi Oksasen tukkaa, mutta toisaalta – eipä ole omassakaan kehumista. ;-)

      Poista
  2. Tämä oli hauska :) Tuo Kike Elomaan puku kyllä tuo mun mieleen käytetyn pölyhuiskan, tai pikkutytön balettitrikoomekon, joka on eksynyt vahingossa tummien sekaan pyykkikoneeseen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullekin tuli mieleen tuosta Kike Elomaan puvusta ballerinamekko, ja ajattelin, että tuommoinen sopisi paremmin nuorelle tytölle kuin vähän kypsempään ikään ehtineelle naiselle. Tosin en näkisi tuota sopivana valintana Linnan juhliin nuoremmankaan naisen päällä, mutta toisaalta, mikäs minä olen sanomaan. :-)

      Poista
  3. Kyllä olisi pitänyt aika monen Linnan juhliin osallistuvan lukea tuo Käytöksen kultainen kirja. Olisi ehkä pelastanut muutaman puku-, kampaus- ja ehostusyritelmää. Mäkin aina mietin, että kuka saa rikkoa niitä etikettejä ja kuka ei. Ja jos vielä tuota Elina Kiikkoa kommentoin, niin luulen, että en ole koskaan nähnyt kuvaa, jos hän hymyilisi. Olen aina miettinyt, että onko hän ollenkaan koskaan onnellinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olihan tuolla jos jonkinlaista meikkiä ja kampausta.

      Taisivat juhlien selostajatkin kommentoida Kiikon ainaista vakavuutta jotenkin tyyliin että "niin kaunis nainen, mutta aina niin kovin totisen näköinen". Onneksi oli Elastinen, joka hymyili sitten muidenkin edestä. :-)

      Poista
  4. Minua pistää silmään aina ensin otsikkosi, olet ehdoton ykkönen niiden keksimisessä :D Pitäisi vielä järjestää sellaiset parajuhlijaiset, joihin voitaisiin pyytää sinua juontajaksi. Tai ainakin siihen pukukameraohjelmaan, mikseivät ole keksineet. Ai niin mutta sehän onkin vakava asia..
    Katsoin siis läpi koko kättelyseremonian, tottakai, ja tyttären kanssa skypetettiin kommentteja, oonhan suomalainen :) En voi muuta sanoa, kuin että kokonaisuus on se mikä ratkaisee, siis ihminen ja vaate yhdessä, hymy ei ole kiellettyä vakavissakaan seremonioissa. Onneksi siellä oli sentään Elastinen paikkaamassa puutetta.
    Käytöksen kultainen kirja kannattaisi ottaa opetussuunnitelmaan niin pukijoille, kampaajille kuin meikkaajillekin.
    Kiikkoa käy lähinnä sääliksi ja Sofin tukasta en ole koskaan päässyt jyvälle, mihin se loppuu, mistä alkaa fasaaninpesä.
    Onneksi en käy moisissa juhlissa (kutsuja tietysti satelee :) sillä edes kultainen kirja ei onnistuisi tekemään minusta edustuskelpoista saati pysymään pystyssä korkkareilla. Siksi onkin niin kiva näin kaukaa katsellen arvostella :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehee, jos minä juontaisin jotain ohjelmaa, niin se olisi kyllä semmoinen katastrofi, että viimeinenkin katsoja kaikkoaisi kanavalta. :-D Mutta kiitos luottamuksesta. :-)

      Minä katsoin Linnan juhlat ihan yksin, kun ukkelia ei kyseiset juhlat oikein kiinnosta (mitä ihmettelen kovin). Kyllä häneltäkin herui muutamia kommentteja tänä aamuna, kun hän katseli Hesarista kuvia juhlista. Taisi kommentoida juurikin Kiikkoa ja Kanervaa...

      Siksi Linnan juhlia ja juhlavieraita onkin niin mukava arvostella, kun ei ole kovin todennäköistä, että tuonne itse joutuisi. Jos minut kutsuttaisiin jostain syystä Linnaan, niin varmaan pitäisi ottaa lainaa, mennä johonkin kauneussalonkiin ja muotikonsultille ja sanoa, että tehkää nyt musta ihmisen näköinen, maksoi mitä maksoi. :-D

      Ei taida nykyihmiset enää lukea käytösoppaita, tai en minä ainakaan ole koskaan lukenut (paitsi nyt tätä vuosimallia 55). Ei tekisi kyllä yhtään pahaa varmaan itse kullekin.

      Elastinen on ihana! Niin aito ja elämänmyönteinen. Ja ilo silmälle. ;-)

      Poista
  5. Kiitos katsauksesta! Ei voinut nauramatta lukea :D

    VastaaPoista
  6. Mitkäs halloweenit nämä olivat?! Joo, en katonut "pukuloistoa" netistä enkä ole vielä jaksanut katsoa lehtien sivuiltakaan. Nämä ovat siis kaikki tältä vuodelta?! Täytyy sulatella hetkinen - myös tekstiä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Halloweenit. :-DD

      Mutta juu, kyllä nämä kaikki ovat ihan tältä vuodelta. Oli juhlissa monta ihan onnistunuttakin kokonaisuutta, mutta ei kai niistä nyt viitsi kirjoitella, kun nämä erikoisemmat ilmestykset ovat paljon mielenkiintoisempia. ;-)

      Poista
  7. Olen nähnyt Velton useamman kerran kaupassa ja täytyy sanoa, että vaikka tyyli on aina yhtä tunnistettava, niin huomiota hän ei kerjää mitenkään kaupassa käydessään, pikemminkin ehkä päinvastoin, yrittää olla mahdollisimman hillitysti. Juhlissa sitten vissiin eri meininki ;)

    Ei mun silmään ainakaan tuossa kuvassa Elina Kiikko näytä enää mitenkään ylilaihalta. Ja keltainen puku sopii hyvin :) Tosin tuo kirjava turkki toisessa kuvassa on kyllä käsittämättömän karmea, mutta muu on onnistunutta mun silmään :)

    Mutta ei se ole kyllä helppoa, jos sattuu Linnan Juhliin pääsemään. Miten sitä onnistuisi itsekin moisessa kuvitteellisessa tilanteessa pukeutumaan niin, ettei joutuisi negatiivisen arvostelun kohteeksi. Tietysti jos olisi tarpeeksi tylsä, niin kukaan ei edes huomaisi :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä Veltto on sitten vain juhlissa mieluusti huomion keskipisteenä ja juhlatuulella, mikä on tietysti sinänsä ihan ymmärrettävää, kun on juhlista kyse. :-)

      Minusta varsinkin Kiikon käsivarret näyttävät aika pelottavilta (kiinnitin niihin huomiota livelähetyksessä; en ehkä tuossa kuvassa niinkään), ja kasvotkin ovat kovin kuihtuneen oloiset. Eron huomaa selvästi, jos katsoo Kiikon vanhempia kuvia, joissa hänellä on enemmän painoa. Minusta hän näyttää niissä vanhemmissa kuvissa paljon terveemmältä ja kauniimmilta, vaikkei hän tietysti mikään ruma nytkään ole.

      Jos minun pitäisi mennä Linnan juhliin, niin en varmaankaan selviäisi siitä kunnialla. Jos vielä onnistuisikin muuten naamioitumaan tapetiksi, niin ottaisin varmaankin rohkaisua liikaa ja päätyisin otsikoihin viimeistään sen takia. :-D (Terveisiä äidille.)

      Poista
  8. Minäkin katselin noita "pukujuhlia" eilen netin välityksellä ja ihmettelin aika samoja asioita. Oli jännä miettiä millaisen puvun itse valkkaisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli tosiaan jännä miettiä, millaisen puvun itse valitsisi, jos sellainen tilanne tulisi. Itse pukeutuisin varmaankin johonkin aika simppeliin pukuun, ettei ainakaan tulisi ylilyöntejä. :-)

      Poista
  9. Ihan huikeita noi ohjeet, sopivat erittäin hyvin myöskin tähän päivään! Katsoin monen vuoden tauon jälkeen kerrankin koko kättelykavalkaadin, taisi ulkkariherralle olla ensimmäinen ja viimeinen kerta ;) Ei niinkään tuossa kuvassa, mutta telkkarissa kyllä Elina Kiikko näytti aika pahalta, en myöskään ymmärrä Oksasen fasaania - tekee hänestä lähinnä vastenmielisen ja sen takia on kirjansakin jäänyt lukematta.

    Samaa mieltä muistakin kommenteistasi. Ei näkynyt montaakaan upeaa pukua, ei tule nytkään yhtään mieleen. Haukio taisi olla ainut täysin onnistunut!

    Ja ihana Elastinen, niin iloisena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun ukkelini on katsellut kättelyn muistaakseni myös kerran, mutta taisi silloinkin lopettaa katsomisen kesken kaiken. Taisi todeta, että ei ole hänen juttunsa ollenkaan. :-)

      Oikein ihmettelin, miten monet tuon kirjan ohjeista sopivat vielä nykypäiväänkin. Sitten toisaalta joissakin asioissa, kuten tupakoinnissa koskevissa ohjeissa, ruoka- ja ravintolajutuissa ja naisen käyttäytymistä koskevissa ohjeissa ero nykypäivään oli ihan huikea.

      En ole minäkään lukenut yhtään Oksasen kirjaa – ei vain sentyyppinen kirjallisuus kiinnosta.

      Minä kyllä tykkäsin joistain puvuista, kuten Jaana Pelkosen ja Mikaela Ingbergin, vaikka (tai ehkä juuri siksi) ne olivatkin aika yksinkertaisia. Ingbergin puku oli ehkä jopa liiankin arkisen oloinen Linnaan.

      Poista
  10. Mainio otsikko,kuten Sirokkokin mainitsi,minä taas en millään osaa sellaisia keksiä.Ja mainio postaus muutenkin,En yleensä jaksa seurata tuota tapahtumaa,mutta eilen seurasin;Iltasanomien kautta,ja oli mukavaa että se suora lähetys näkyi täällä kaukanakin.Onpa siinä kirjassa tarkat ohjeet;,ja ihan käyttökelpoisia vieläkin;D En oikein osaa sanoa kenen puku oli paras,katsoin lähetystä samalla kun tein jotain muuta etten huomannut kaikkia.Elina Kiikko oli kyllä huomiota herättävä ilmestys,mutta kun katson kuvaa tuon linkkisi takana niin on selvästi tehnyt joitakin kosmeettisia parannuksia mitä tulee naamaan ja tukkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä kiva, että juhlat näkyvät suorana ulkomaillekin. Pari vuotta sitten yritin katsella juhlia Intiassa, mutta aikaero oli vähän liikaa, ja annoin periksi aika aikaisessa vaiheessa, kun en jaksanut valvoa.

      En ollut ajatellutkaan, että Kiikko olisi tehnyt naamaansa jotain kosmeettisia parannuksia. Ajattelin vain, että hänen kasvonsa ovat muuttuneet laihtumisen takia niin paljon.

      Otsikoita on kiva keksiä, mutta vaikeampaa on yrittää keksiä sellaista otsikkoa, joka liittyisi jollain tavalla postauksen aiheeseenkin. ;-D

      Poista
  11. Niin kuin Sirokko sanoi, sinut pitaisi ottaa juhlien juontajaksi!

    Tosiaan minakin ihmettelen miksei ukkeliasi kiinnostanut jostain kumman syysta. Ehka Intiassa on niin villeja ja prameita virityksia etta nuo olisivat hanesta nayttaneet ihan arkipaivaisilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ehkä mä voin ensi vuonna pyrkiä Seiskaan kommentaattoriksi. ;-D

      En tosiaan ymmärrä, miksei ukkelia kiinnosta vuoden seurapiiritapahtuma. On se vaan kummallinen tyyppi.

      Poista
  12. Meiltä jäi linnanjuhlat välistä. Vierottauduin niistä Istanbulin vuosina enkä tänäkään vuonna kaivannut. Tämä katsaus täytti vähäisenkin uteliaisuuteni pukujen suhteen. Hannesta sen sijaan katselin Iltiksestä. Ihana tapaus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hannes oli kyllä symppis. Luin hänestä tämän aamun Hesarista, eikä tainnut Hannes ennen juhlia arvata, millaiseen pyöritykseen hän vielä joutuisi. :-)

      Poista
  13. Mahtavat nuo käytösohjeet. Että ihan jopa kahta huulipuikkoa voisi käyttää..?! Ja nimenomaan on _edullista_ käyttää sinisten alkkareiden kanssa sinisiä liivejä, tottakai. :D

    En katsonut juhlia, mutta parhaat palat puvuista näkee aina lehdistä. Kiikon turkki oli kyllä järkyttävä, mutta tuo Stella McCartney (eikös se se ollut, se keltainen) oli ihan hieno ja kiva, että välillä jotain muitakin kuin suomalaisia pukuja, vaikka ne toki ovat itsenäisyyspäivänä (erityisesti) paikallaan nekin.

    Veltto on ällöttävä, ihan nimensä mukainen, ja mä luulen että itse en olisi pystynyt "hymyilemään" yhtä vienosti kuin Jenni tuossa kuvassa. Yök. Mutta otsikko oli kyllä sinulla mahtava :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en oikein ymmärtänyt tuota liivikohtaa, kun ensin siinä puhuttiin rintaliiveistä, jotka sopivat kerrastoon, ja sitten vielä erikseen liiveistä. Käyttivätkö naiset tuolloin vielä jotain päällysliivejäkin? Taisi muuten sininen olla jo tuolloin suomalaisten naisten lempiväri. :-)

      Minustakin Kiikon turkki oli kertakaikkisen kamala, mutta sekin sai pelkästään kehuja lehtien palstoilla. Tässähän alkaa jo epäillä omaa makuaan, kun muotiasiantuntijat ovat aina eri mieltä kuin minä. ;-)

      Kiikon keltainen Stella McCartneyn puku oli minustakin hieno, mutta se olisi näyttänyt minusta paremmalta vähän muodokkaamman naisen päällä. Samaa pukua on muuten käyttänyt myös mm. Alicia Keys, ja minusta puku näyttää hänen päällään paljon paremmalta kuin Kiikon yllä.

      Poista
  14. Aivan huippu postaus. Veltto Virtasen huomionkipeys minuakin ihmetyttää. Kysehän on arvokkaasta juhlasta, eikä mistään vappuriehasta. En muutenkaan ymmärrä näitä raväyttäjijä. Joillekkin näyttää olevan niin kovin tärkeää tulla huomatuksi. En vaan tiedä miksi. Sofi Oksasen pukeutumisesta ja tyylikkyydestä ei kyllä voi puhua samana päivänäkään.
    Sekin ihmetyttää, että eikö kaikilla ihmisillä ole peilejä kotonaan. Siis jos heltat roikkuu ja tursuaa sieltä ja täältä, niin silloin kannattaisi ehkä harkita jotain vähän peittävämpää ja numeron suurempaa mekkoa. Vai mitä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täysin samaa mieltä tuosta peiliin katsomisesta! Jos ihminen tursuaa puvustaan ulos, niin minusta se on sen merkki, että paremmankin puvun olisi voinut valita. En nyt tarkoita, että kenenkään pitäisi mihinkään kaapuun verhoutua, mutta eikö voisi valita semmoista vaatetta, joka korostaa omia hyviä puolia eikä niitä huonoja?

      Mä epäilen, että Veltto ottaa aina ennen Linnan juhlia hieman rohkaisua, ja todellisuudentaju hämärtyy jo varmasti senkin takia. Varmaankin kuvittelee itse olevansa juhlien keskipiste. Mutta pitääkö se sama show heittää joka ikinen vuosi, sitä en ymmärrä. Itse ainakin ymmärtäisin sentään jälkeenpäin hävetä käytöstäni ja ottaa seuraavana vuonna vähän iisimmin. :-)

      Mä olen miettinyt, että nuo juontajat ja kommentaattorit eivät jostain syystä uskalla kritisoida esim. Sofi Oksasta, ja sen takia he aina mairistelevat häntä, vaikka Sofilla olisi minkälainen pannumyssy päässään. Veltosta taas uskalletaan sanoa mitä tahansa, kun Veltto on vain... noh, Veltto.

      Poista
  15. Sitä saa mitä tilaa kun juhliin kutsutaan taiteilijoita ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. :-) Meinasin sanoa, että millaisetkohan nuo juhlat olisivat, jos siellä olisi vain pönöttäviä poliitikkoja ja kuivia diplomaatteja, mutta onhan se Velttokin poliitikko. ;-)

      Poista
  16. Minusta Elina Kiikko ei kyllä enää ole syömishäiriöisen näköinen vaan hoikka, ikäisensä nainen. Ylävartalo on vähän luisen näköinen mutta lantiossa on minusta ihan naisellista pyöreyttä.

    Ja onneksi en katsonut lähetystä tänä vuonna enkä lukenut uutisiakaan, minua on aina ärsyttänyt juhlien kommentointi eikä se näköjään ole tänäkään vuonna sen parempaa. Ärsyttää miten muotitoimittajien on väenvängällä nostettava toiset toisia paremmiksi vaikka toiminta olisi ihan samaa, kuten vaikka just tässä Oksanen/Virtanen rinnastuksessa. Ärgh. Vaikka joo, kai sitä odotetaan ja eihän suomessa oikein muutakaan tilaisuutta ole jota voitaisiin samalla tavalla ruotia mutta silti.

    Nyt sitten jään miettimään mistä saan käsintehtyjä alusvaatteita kun seuraavan kerran haluan olla oikein hieno ;) Kosmeettisten aineidenkin käyttöä haluaisin oppia paremmin. Olen itseasiassa miettinyt että menisin sokosten tarjoamaan meikkiopetukseen, ainakin joskus sellaisia oli ihan edullisesti. Saa nähdä toteutuuko ikinä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole minäkään koskaan tykännyt juhlien kommentoinnista. Aiemmin siitä syystä, että kommentointi oli tylsää, ja tänä vuonna siksi, että se oli paikoitellen vähän liiankin värikästä. :-) Nythän juhlia saattoi katsoa netissä moneltakin kanavalta, mikä vaikutti luonnollisesti myös siihen, että kommentoinnissakin oli aika paljon vaihtelua.

      Sinun on varmaan ruvettava itse ompelemaan niitä alusvaatteita. Eivät ne varmaan kovin vaikeita olisi tehdä? (Ellei ole tumpelo, kuten minä.) Sinähän osaat muokata vaatteita muutenkin, joten kyllä sinulta varmaan alusvaatteetkin onnistuisivat. :-)

      Minä tarvitsisin myös kosmetiikkaopastusta. Sama meikki päivällä ja illalla, juhlissa ja arjessa. Ja huulipuikkojakaan en omista yhtään. :-)

      Poista

Kiitos kommentistasi. <3