Avioliitto on vain hienompi ilmaus sille, että adoptoi aikuisen miehen, jota tämän vanhemmat eivät enää huoli.


lauantai 18. lokakuuta 2014

Melkein tuttu TV:stä

Täytyy nyt tuon edellisen blogioksennuksen jälkeen yrittää kirjoittaa vähän myönteisempää tekstiä, kun ei siinä paskassakaan jaksa loputtomiin rypeä.

Sain viime viikolla kirjeen, joka ensin ihmetytti ja sitten huvitti. Kirjekuoren päällä luki lupaavasti "kutsu tv-kuvauksiin". Melkein rupesi jännittämään, kun mietin, että mihinköhän ohjelmaan pääsisin. Rakas, sinusta on tullut pullukka? Suomen kaunein koti? Kaikkien aikojen kosinta? Siivoushullut? Suomen surkein kuski? Vai kutsuttiinko minut sittenkin Ylen uutisiin kommentoimaan Ukrainan poliittista tilannetta?

Jännitys vaihtui kuitenkin pian pettymykseksi, sillä kyse olikin jostakin tylsästä tiedeohjelmasta. En pääsisikään esittelemään sisustustaitojani Suomen kansalle tai jakamaan tarinaa ukkelin romanttisesta kosinnasta. (Jos aivan oikein muistelen, niin ukkeli ei tainnut kosia minua ollenkaan. Homma meni jotenkin niin, että minä sain päähäni, että voisimme mennä vaikka naimisiin, jotta saisimme aiheen juhlia. Olikin muuten kivat juhlat.)

Kirjeessä kosiskeltiin minua Ylen Prisma Studioon, ja aiheena oli keskimääräinen suomalainen elämä. 
"Minä olen Turkka. Valmistelen Ylen Prisma studioon TV1:lle tiedejuttua, jossa tutkin keskimääräistä suomalaisten elämää. Loimme suomalaisesta henkilökuvan, johon sinä sovit täydellisesti kaikkien 5,47 miljoonan suomalaisen joukosta.  − − Jos mietit keskimääräistä suomalaista, mikä elämässäsi on tavallisuudesta poikkeavaa?"







Jos minä olen keskimääräinen suomalainen, niin millainen sitten mahtaa olla epätyypillinen suomalainen? Oikein rupesi pelottamaan, että millaista porukkaa tästä maasta löytyykään.

Keskimääräisyyteni alkoi kiinnostaa sen verran, että piti googlata tuo kyseinen ohjelma. Löysin ohjelmaan liittyvän testin, jolla saattoi testata, oliko uniikki vai tavis.

Testin tulos osoitti, että kyllä se Turkka tietää, mistä hän puhuu: olen testin mukaan vain 13-prosenttisesti uniikki.
"Valitsemiemme muuttujien perusteella olet lähes täydellisen keskiverto. Sinulla on luultavimmin työpaikka, terveelliset elämäntavat, asunto kaupungissa ja vapaata aikaa katsoa esimerkiksi televisiota. Mikäli jatkaisimme kymmenellä lisäkysymyksellä saattaisit kuitenkin lipsahtaa erikoisen puolelle, joten nauti tavallisuudestasi vielä kun voit."
Kyseinen ohjelma keskiverroista suomalaisista tulee muuten ulos ensi tiistaina. Ja selvennykseksi sanottakoon vielä, että minua ei ohjelmassa nähdä. Niin keskiverto en sentään ole, että lähtisin televisiokuvauksiin heti ensimmäisen tilaisuuden tullessa.

Televisiosta tuli mieleeni, että aika ilman telkkaria on mennyt ihan hyvin, vaikka on pakko myöntää, että telkkaria on ollut välillä ikäväkin. Joskus yksin ollessani olisi kiva kantaa ruokalautanen sohvalle ja katsella syödessä telkkaria. Toki läppärin edessäkin voi syödä, mutta läppärin kanssa ärsyttää se ainainen kuulokkeisiin vyöttäytyminen, ja ruoka ja läppäri on muutenkin vähän vaarallinen yhdistelmä. Olen kaivannut telkkaria myös pyykkiä silittäessä ja kuntopyörää ajaessa, joista varsinkaan jälkimmäistä en ole viime aikoina kyllä juuri harrastanutkaan. Kaikesta huolimatta televisiota ei ole meidän huusholliin edelleenkään tulossa. Kai.

Liikunta ei ole maittanut viime aikoina yhtään, enkä tiedä, mitä on tapahtunut sillekin kontrollifriikille, joka oli ennen niin tarkka syömisistään. Nyt en ole jaksanut yhtään välittää siitä, mitä olen suustani laittanut, ja varsinkin makea on maistunut.

Olen monesti miettinyt, että onko mitään järkeä ostaa irtokarkkeja, kun valikoima on aina tämä. Eikö kannattaisi ostaa suoraan suklaalevy?


Sen verran sain kuitenkin itseäni yhtenä päivänä liikkeelle, että kävin kiertämässä Hanikan luontopolun. Metsä on tuonut ennenkin mielenrauhan, ja toivoin, että niin kävisi nytkin. Tällä kertaa metsälenkki ei kuitenkaan tuottanut toivottua tulosta.


Näin yhdessä puussa tämmöisen erikoisen kuvioinnin. Miten ihmeessä tämä on syntynyt (vai onko joku käynyt kaivertamassa tämän)?

Hanikan luotopolku on harvinaisen monipuolinen luontopolku, ja suosittelen sitä siksi lämpimästi. Erityisen kivaksi luontopolun tekee se, että maasto on niin vaihtelevaa. On mäntymetsää ja kallioita, meren rantaa ja pitkospuita. Pituutta polulla väitetään olevan viisi kilometriä, mutta SportsTracker sai pituudeksi suunnilleen 7 kilometriä. Kiersin luontopolun jo keväällä, ja jo silloin piti tehdä polusta postaus, mikä kuitenkin jäi.

Tässä muutama kuva luontopolun varrelta maaliskuun alusta (huomatkaa lumitilanne!).


Luontopolku on merkitty keltaisin maalausmerkein, jotka on maalattu joko puihin (kuten kuvassa oikealla) tai kallioihin, sekä paikoitellen myös kävyn kuvalla varustetuilla nauhoilla tai viitoilla (polun vieressä vasemmalla). Polku on merkitty hyvin, eikä eksymisen vaaraa juurikaan ole (ellei satu olemaan meikäläinen).

Polun varrella on kylttejä, jotka kertovat alueen historiasta ja luonnosta. Tällä kalliolla näkyy kyltti, joka kertoo jääkauden kallioon jättämistä jäljistä: Hitaasti virtaava jää on muokannut maiseman muotoja ja raapinut kallioita. Myös jäätikön pohjassa kulkeneet kivet ovat pyöristäneet kallioiden piirteitä.


Hanikan siirtolohkare on matkannut jäävuoren pohjassa tälle paikalle noin 12 000 vuotta sitten. Siirtolohkare on kotoisin Viipurin rapakivigraniittialueelta, ja se painaa yli 200 tonnia. Siirtolohkare on yksi suurimmista Espoon reilusta 25 rapakivisiirtolohkareesta.


Kuvassa on muinaisranta: mannerjäätikön vetäydyttyä noin 12 000 vuotta sitten tämä rinne oli veden peitossa. Rinteessä näkyy muinaista rantakivikkoa, josta osa on nyt peittynyt maan alle. Aallot huuuhtelivat kiviä ja huuhtoivat hienon hiekan alemmaksi rinteeseen.


Kieli keskellä suuta.


Vaikka pidän myös kallioista ja metsästä, tämä polun meren lähellä kulkeva osuus miellyttää minua kuitenkin kaikista eniten.


Jos joku innostuu Hanikan luontopolulle menemään, pari varoituksen sanaa on paikallaan. Koska polku kulkee välillä kallioilla, ja polulla on muutenkin aika paljon korkeuseroja, polku ei sovi ihan huonojalkaisille. Kalliot ja pitkospuut saattavat olla myös hyvin liukkaita, varsinkin nyt syksyllä, kun pitkospuille on pudonnut lehtiä. Itsellänikin oli monta kertaa hyvin lähellä, etten lentänyt persiilleni.

Esitteen Hanikan luontopolusta voi ladata täältä ja täältä.

Ei tämä juttu vielä tähänkään lopu. Vielä on nimittäin jäljellä tärkeää kerrottavaa. Näin Meilahdessa opastinkyltin, joka näytti kauempaa katsottuna siltä, että joku oli käynyt sotkemassa sen mustalla tussilla.


Lähempää tarkasteltuna kävi ilmi, että kyltin kuului ollakin tuollainen.


Ihmettelen vain, miten kukaan ehtii ohi ajaessaan saada tuosta mitään tolkkua. En ole ymmärtänyt kyltistä yhtään mitään, vaikka olen tuijottanut sitä tässä viimeiset viisi minuuttia.

Lopuksi voin ilokseni ilmoittaa, että glögikausi on taas avattu. Lemppariglögini (Valio hei, missä viipyvät mun mainostulot?) oli taas ilmestynyt kauppoihin, ja niin päättyi puolen vuoden piinallinen kausi ilman glögiä (join viimeiset glögit huhtikuussa). Tämä glögikausi ei kyllä alkanut kovin hyvin, sillä join glögiä sängyssä läppärin kanssa maatessani ja kaadoin tulikuumat glögit rinnuksilleni. Koska minulla oli päälläni vain ohut t-paita, glögi poltti rintamukseni aika ikävästi. Mitä tästä taas opimme? No, emme tietenkään mitään. Makaan paraikaakin sängyllä glögilasin kanssa.

Olen muuten joutunut ottamaan kommentoinnissa numerovahvistuksen käyttöön, vaikka tiedänkin, että se on erittäin ärsyttävä. Blogiin tuli ennen ehkä neljä, viisi roskapostikommenttia päivässä, mikä oli vielä jotenkin siedettävä määrä, mutta sitten niitä rupesi tulemaan useita kymmeniä päivässä. (Roskapostit ovat anonyymeina tulevia kommentteja, joissa mainostetaan sitä tai tätä ja käsketään klikkaamaan jotakin linkkiä.) Blogger onneksi tunnistaa roskapostit tosi hyvin ja osaa laittaa ne suoraan roskapostilaatikkoon, joten roskapostikommentit eivät tule näkyville blogiin. Jokaisesta tulee kuitenkin ilmoitus sähköpostiin, ja on todella ärsyttävää poistella kymmeniä tällaisia kommentti-ilmoituksia sähköpostista. Ilmoitukset pitää vielä käydä läpi yksitellen, sillä joukossa saattaa olla ihan oikea anonyymin jättämä kommentti. Toinen vaihtoehto olisi estää anonyymien kommentit kokonaan, mutta en mieluusti estäisi kenenkään kommentointia, sillä jokainen kommentti on minulle tärkeä. Kukaan ei varmaan ymmärtänyt alkuunkaan, mikä tämänkin sepustuksen pointti oli, enkä ymmärtänyt sitä oikein itsekään. Joka tapauksessa pahoittelen, että joudutte kestämään sitä numerovahvistusta nyt ainakin jonkin aikaa.

Loppuun vielä yksi kuva auringonnoususta, joka taitaa olla jo ainakin kuukauden takaa. 


Onhan päivä vielä huomennakin?

39 kommenttia:

  1. En todellakaan "näe" sua keskivertona,joten ethän sinä tuohon ohjelmaan olisikaan sopinut.. Mutta olisi kiva jos olisi ollut kyse vaikka kokkausohjelmasta tai sellaisesta;D
    Ainakin itse haluaisin sellaiseen...
    Kiva luontopolku,en ole kaan tuosta kuullut.
    Ja nuo suklaat,kuule ,ensi kerralla osta sitten suklaalevy,nuo eivät näytä lainkaan houkuttelevilta lähikuvassa. Mutta irtosuklaista ne simpukkasuklaat on kyllä aika hyviä....
    Minulle ei tule ilmoitusta niistä roskaposteista.Luulen että senkin saa asetuksista laitettua,.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä ihmettä, Jael. Mun mielestä noi suklaat näyttää oikein houkuttelevilta. :-D Simpukkasuklaista en ole kuullutkaan.

      Mäkin voisin haluta johonkin kokkausohjelmaan. Tai en ehkä sittenkään, kun jos se ohjelma olisi kilpailu, niin sitten mun olisi pakko voittaa se. :-)

      Poista
  2. Voisinkohan tulla sun kans sinne TV-ohjelmaan, koska kuvauksen perusteella olen mitä suurimmassa määrin keskiverto. Turkan posti varmaan vaan on joutunut hukuksiin :D

    Ja siis ihan kaiken muunkin ymmärsin. Joskaan en enää ihan tarkkaan ottaen muista, mistä kaikesta oli kysymys :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mitäs se Turkka on oikein sählännyt, kun ei ole laittanut sulle postia. Jospa sulle tulee vielä jokin parempi tarjous johonkin toiseen ohjelmaan? :-)

      Hyvä jos ymmärsit. Se onkin pääasia – muistamisesta viis. ;-D

      Poista
  3. Heh heh, vai keskiverto. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Munkaan käsitys keskivertoisesta suomalaisesta ei kyllä oikein vastaa sitä tyyppiä, joka katsoo minua peilistä. :-)

      Poista
  4. Hienot maisemat tuolla Hanikassa. Harmittaa, kun en ikinä saa aikaiseksi lähteä tsekkaamaan Espoon ulkoilualueita. Laiska ei vaan viitsi ajella sinne saakka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hanikassa on tosiaan hienot maisemat. Mua taas harmittaa, kun en saa koskaan lähdetyksi Helsinkiin ulkoilemaan. En ole koskaan käynyt esim. Helsingin keskuspuistossa, vaikka niin monesti olen ajatellut, että pitäisi.

      Poista
  5. Höh, mulla käy nykyään ehkä 3/5 kerrasta niin, että mun kommentit bloggerissa katoaa jonnekin. No enivei, glögikausi, mä olin jo unohtanut sen...! Voiskohan joku postittaa mulle laatikollisen glögiä suomesta :D Vaikka Koreaanhan on avautumassa eka Ikea vielä tämän vuoden puolelle, saiskohan sieltä..??!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei mä muuten maistoin tällä viikolla Ikean glögiä, kun tarjoilivat Ikeassa glögiä ja pipareita. Se glögi oli myös tosi hyvää - tosin kalorit yms. oli kirjoitettu pullon kylkeen vain venäjäksi, mitä vähän ihmettelin. Ja glögi oli myös aika tyyristä normiglögiini verrattuna, joten en ostanut. Pidän peukkuja, että glögiä löytyisi Korean Ikeastakin, vaikka vähän kyllä epäilen. ;-) Mutta ainahan glögiä voi tehdä itsekin (jos sieltä vain löytyy glögiaineita)?

      Poista
  6. Satu, viimeinen kuvasi on upea
    ,
    Hanikan luontopolku on tosiaankin kiva. Pst käärmeitä kannattaa varoa keväällä ja kesällä lättäkallioilla, sillä nekin nauttivat siellä lekottelusta lämmössä. Bergön alueella Ramsössä on myös kiva luontoalue Jatulintarhoineen. Käypä katsomassa, ellet ole ollut. :)
    Vai tavistesti ja - ohjelma. Kaikkea sitä. Tein testin ja sain prosentikseni 46.
    Mukavaa syyssadesunnuntaita Satu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Jutta. Otin tuon auringonnousukuvan parvekkeelta tosiaan ainakin kuukausi sitten. Aurinko nousi silloin sopivaan aikaan ja näkyi kivasti parvekkeelle.

      Mun pitikin käydä Hanikassa kesällä katsomassa, miltä luonto näyttää siellä silloin, mutta niin se kesä taas mennä hujahti. En yhtään ihmettele, jos käärmeetkin viihtyvät Hanikan kallioilla, sillä siellä on niille paljon hyviä auringonottopaikkoja.

      En ole Bergö-Ramsössä käynyt, joten kiitos vinkistä! Oli vähän hankala löytää tietoa paikasta (jossakin päin Länsi-Suomea on myös Bergö, ja kaikki linkit tuntuivat johtavan sinne), mutta ilmeisesti kyse on tästä paikasta. Tuolla täytyy ehdottomasti vielä joskus käydä.

      No sinä et ole ainakaan lähellekään tavis, vaan jo melkein uniikki. :-) Mukavaa sadesunnuntaita sinullekin! Vettä tuleekin muuten aika rankasti. Onneksi tulee kuitenkin vetenä eikä lumena!

      Poista
  7. Oli pakko tehdä se testi ja olen siis 29% uniikki: "Yritys oli hyvä, mutta et kelpaa keskivertosuomalaiseksi. Sosiodemografinen profiilisi poikkeaa normaalista epätyypillisten elämänvalintojesi vuoksi".

    Tuo luontopolku vaikutti oikein kauniilta, mutta lopussa maisitsit, että ei huonojalkaisille, niin joudun tyytymään näihin kuviisi, mikä riittää mainioisti: ihanat pitkospuut.

    Tuon puun kaarnan alla on asunut joku ötökkäyhdyskunta ja syönyt nuo käytävät. Siten kaarnaa on pudonnut/syöty pois.

    No tuo liikennemerkki, sehän on selvästi punaisella osoitettu yksisuuntainen katu. Tosin ajessa sitä ei kyllä millään ehtisi nähdä.

    Suklaan kuvia, arghh.. Olen pidättäytynyt suklaan/katkkien syönnistä nyt nelisen viikkoa. Tämä on ihmiskoe. Vain yksi pala omenapiirakkaa tuona aikana tuli syötyä. Kokeilen miten kauan selviän ilman suklaata.

    Kauniita kuvia ja tuo auringonnousu, vau!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehe, vai että yritys oli kuitenkin hyvä. :-D

      Tuolla polulla joutuu tosiaan kiipeilemään aika paljon, ja muistelen, että itsellänikin oli silloin ensimmäisellä kerralla polvi vähän kipeänä lenkin jälkeen. Tosin silloin tuli kiipeiltyä vähän ekstraa, kun etsin yhtä kukkulaa (Kasavuorta), jonka piti muka olla reitin varrella, muttei se sitten ollutkaan (joku oli taas katsellut karttaa vähän väärin). Lopulta kävi niin, että eksyin, ja oli työn ja tuskan takana löytää takaisin polulle.

      Ooh, kiitos tiedosta! Enpä olisi arvannut, että puun kuviointi on ötököiden aikaansaama. Vaikka nyt kun ajattelee, niin aika loogiseltahan se tuntuu. :-)

      Mulla on suklaan kanssa varmaan sama asia kuin monen muunkin asian kanssa, eli joko-tai: joko lapan sitä kaksin käsin tai sitten pidättäydyn sen syönnistä kokonaan. Kai tätä syöntiä pitäisi ruveta taas rajoittamaan, ennen kuin olen oikesti punkero, mutta kun en yhtään jaksaisi.

      Jaa, no yksisuuntainen katuhan tuo on. Niinhän siinä oikein lukeekin. Mutta miten ovatkin onnistuneet tekemään noin epäselvän merkin. Multa kuluisi aikaa jo pelkästään sen selvittämiseen, että missä kohtaa kuvaa mä nyt olen ja missä se Stenbäckinkatu oikein on. Ehkä paikalliset ymmärtävät merkin nopeammin kuin tällainen satunnainen ohikulkija, kun osaavat hahmottaa kadut paremmin?

      Poista
    2. On olemassa alkoholisteja ja minä olen suklaaholisti. Samoin kuin sinä se on joko tai. Ja mitkään pienet määrät ei riitä. Kismettejä rakastan, niitä voi mennä muutama (en kehtaa sanoa montako) illassa.
      Tuossa alempana eräs ihmetteli miksi et kerro tarkemmin sitä mitä se täyslaidallinen oli. Herranjestas, onpas utelias. Ei minua ainakaan vaivaa yhtään. Jokainen bloggari kertoo juuri sen verran kuin haluaa. Ja siihen on lukijoiden tyytyminen. Miksi ihmeessä ruvettais lukijoitten mieliksi paljastamaan lisää. HÖH.

      Poista
    3. Mun herkkua taas ovat Geisha, se Fazerin vadelmajogurttitäytteinen patukka, Maraboun minttukrokantti-suklaalevy ja se Maraboun normilevy, nuo irtokarkit, Fazerina ja, no joo, melkein mikä tahansa suklaa (paitsi tumma suklaa, josta en tykkää yhtään). :-D Mä en voi myöskään leipoa mitään suklaista, koska se on menoa sitten. Neljä mokkapalaa menee ihan keyesti, eikä riitäkään...

      Minä kanssa ihmettelin tuota uteliasta kyselijää. Ei mullakaan ole mitään halua ruveta paljastelemaan elämäni yksityiskohtia vain sen takia, että joku saisi uteliaisuudennälkänsä tyydytetyksi. Mutta ehkä sellaisilla ihmisillä, jotka eivät itse pidä blogia, on vähän vääristynyt kuva siitä, mitä varten blogit ovat ylipäänsä olemassa. Että ne ovat muka sitä varten, että lukijat saavat tirkistellä toisten elämiin ja oikein herkutella toisten vastoinkäymisillä. Harmittaa tuollainen.

      Poista
    4. Parasta on se, että anonyymi (tai nimimerkillinen joka ei kuitenkaan ole itsestään kirjannut mitään tietoja esiin) kehottaa toista avautumaan omasta elämästään ja tuohtuu kun sitä ei tapahdu :D

      Poista
    5. Onhan se tavallaan aika surkuhupaisaa. Naurattaisi, jos ei harmittaisi.

      Minun on vaikea käsittää, että joku voi ihan tosissaan ajatella noin. Tai vaikka vielä ajattelisikin, niin että tuo ajatuksensa vielä julkikin, tuollaisessa muodossa. Asiat voi muutenkin sanoa niin monella tavalla. Olen ollut toistaiseksi niin onnekas, että olen saanut vain ystävällismielisiä kommentteja, ja on pakko myöntää, että kirjoitushalut ovat vähän kärsineet, kun tuntuu, että pitää miettiä tarkemmin, mitä kirjoittaa.

      Poista
  8. Juuri tänään mietin noita spam-kommentteja. Osa pyrkii saamaan huomiota kehuilla toinen loukkauksilla. Välillä tekisi mieli suorastaan vastata niille, mutta sitten muistan, että se ei oikeastaan ole mahdollista. Vähän itsekin mietin, että voisiko robotteja ollenkaan rajoittaa, mullekin tulee ehkä kymmenisen roskapostia päivässä ja joka kerta ehdin hetken innostua, että kyseessä on ihan ehta kommentti.

    Nyt on pakko mennä tekemään tavallisuustestiä. Ei ollut posti tainnut kohdallasi löytää oikein oikeaseen osoitteeseen! Mutta jospa mä olisinkin tavallinen enkä kuitenkaan lopulta niin outo kuin miltä välillä tuntuu... Nythän se selviää ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Spam-kommentit ovat kyllä tosi inhottavia, enkä tosiaankaan ymmärrä, mitä iloa joku niiden lähettämisestä saa. Numerovahvistus suodattaa roskapostit ihan täydellisesti, mutta toisaalta vaatii kommentoijalta hieman ylimääräistä vaivaa, että jaksaa kirjoittaa ne numerot kommentin vahvistukseksi. Mulla oli tuo numerovahvistus hetken aikaa pois, kun toivoin, että spamin lähettelijät olisivat “unohtaneet” minut, mutta kun roskapostia rupesi taas tulvimaan, oli pakko ottaa numerovahvistus takaisin käyttöön. Onneksi sentään tuo nykyinen numerovahvistus ei ole yhtä hirveä kuin se aiempi sanavahvistus, jossa piti kirjoittaa pitkä rivi epäselviltä näyttäviä kirjaimia, jotka ainakin minulta menivät aina väärin. Yritän ajatella myös niin, että eihän tämä nykyinen numerovahvistus ole kuin muutama ylimääräinen merkki kommentin päälle. Että ehkä se ei kuitenkaan olisi niin suuri vaiva?

      Onhan tavallisuus tosiaan toisaalta hyväkin asia. Ehkä minäkään en ole niin outo kuin olen kuvitellut – ainakaan tämän testin kriteereillä määriteltynä. :-)

      Poista
  9. Tuossa testissähän ei edes ollut sellaista vaihtoehtoa, ettei katsoisi telkkaria!

    Ainoa hetki, jolloin telkkarista olisi minulle iloa, on silittäessä. Kirja pysyy huonosti silityslaudalla. Onneksi Avara luonto näkyy myös tietokoneen ruudulta. Eikä sitäkään niin usein tarvita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tosiaan ollut – eikä siinä ollut sellaistakaan vaihtoehtoa, ettei edes omistaisi telkkaria. :-)

      Silittäessä läppäri on vähän hankala myös siitä syystä, että kuulokkeita ei voi silloin käyttää, joten volyymit pitää olla melkein täysillä, että kuulisikin jotain. Sama homma kuntopyöräillessä. Onneksi tarvitsee silittää aika harvoin, ja kuntopyöräillähän ei tarvitse nykyään ollenkaan. :-)

      Poista
  10. Kyllä sinä olet keskiverto (ikävä kyllä) ainakin
    bloggaajana: Kerrot vähän jotakin (edellinen postaus) ja saat mielenkiinnon heräämään. Sitten et kuitenkaan kerro, Mitä se "täyslaidallinen paskaa" oli.

    Olen pitänyt sinua kuitenkin sen vihjailun yläpuolella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos tämä on sinusta keskiverto-bloggaajan määritelmä, niin sitten varmaankin olen keskiverto-bloggaaja. Ihan sama mulle. En mitenkään tarkoituksellisesti vihjaillut, vaan kerroin asioista sen verran kuin tuntui tilanteeseen sopivalta. Olin itse asiassa ajatellut palata tuohon “täyslaidalliseen paskaan” vielä myöhemmin, sitten kun asia on tavalla tai toisella loppuunkäsitelty, mutta tämmöisen kommentin jälkeen ei teekään enää yhtään mieli.

      Minusta jokainen bloggaaja saa päättää itse, minkä verran haluaa elämästään kertoa, eikä kenenkään ole pakko lukea, jos ei tyyli miellytä.

      Poista
  11. Hups! Osui ja upposi :D
    Meinasit, että ähäs kutti enpäs kerrokaan? No elä toki kerro.

    VastaaPoista
  12. No kyllä keskivertosuomalainen aika outo on noin kansainvälisesti ajatellen...juuri oli jossain lehdessä juttua, miten suomalaista pyöritettiin USA:ssa psykiatrilta toiselle kunnes keksivät että sehän on suomalainen ja siis ihan normaali sellaiseksi. Ehket silti kuulu siihen kastiin, outo voi olla niin monella tavalla... minuakin pidetään täällä vallan merkillisenä, vaikka Suomessa olen täystavis :)
    Upeat lenkkeilymaastot, varo nyt niitä polviasi kuitenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Psykiatrin diagnoosi oli siis “suomalainen”. :-D

      Kyllä keskiverto-suomalainen varmasti on aika erikoinen noin kansainvälisesti ajatellen. Mutta sitten rupesin ajattelemaan, että ovatkohan muidenkin maiden kansalaiset yhtä erikoisia vieraalla maaperällä ollessaan, vai ovatko suomalaiset maailmanlaajuista keskivertoakin erikoisempia. (Siis kyllä mulla tässä jokin ajatus oli takana, mutta se katosi...)

      Poista
  13. Tuo pseudotieteellinen ohjelman on oletettavasti sponsoroinut joku testissä mainituista puhelinliittymän tarjoajista, ja otos tehty sattumagenerraattorin avulla sopimuksien tehneitten nimistä. Jos vaikka nappaisi, ja jollakin oisi halu päästä julkisuuteen..
    En viitsinyt tehdä sitä pseusotieteellistä testiä, koska olen kuitenkin "tehdasasetuksilla toimiva vakioihminen" (lainaus testisivulta), sillä minulla on televisio, kännykkä ja kirjoitan tätä netissä. Hi,hi! Tulosta ei muuta mihinkään , juonko maitoa, olutta, viiniä, viskiä tai viinaa.
    En asu Suomessa, mutta noin 80 miljoonaa ympärillä asuvaa ihmistä eläisi tuon testituloksen perusteella keskimääräistä suomalaista elämää, paitsi että eivät ole suomalaisia. Maailmassa on kai vielä joitakin kolkkia, missä pystyy elämään täysin luonnonmukaisesti ilman "tehdasasetuksia" ja tekniikkaa.
    Keskivartosuomalaista eivät ole nuo luontopolun merenrantamaisematkaan, mutta sisämaan asukkaan silmään kauniita.
    Jollakin on kaiketi lain mukaan vain ollut velvollisuus laittaa tuo vänkyräinen tietyövaroitusmerkki. Saahan sanoa, että on varoitettu. Hällä väliä, osaako tai kerkiääkö joku sitä lukea.
    Hyvää syksyn jatkoa ja ensilumia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ollut huomannutkaan tuollaista “tehdasasetuksilla toimivaa vakioihmistä”. Hyi kauhea mikä määritelmä. Täytyypä muistaa katsoa tuo ohjelma, että näkee, millaisia taviksia siellä ohjelmassa oikein on, ja pääsevätkö oikein sanomaankin jotain.

      Katselin tuota testiä nyt uudestaan kansainvälisemmin silmin, ja ovathan nuo aika yleispäteviä kysymyksiä. Missään muualla kuin Suomessahan ei ole esim. 35-49 -vuotiaita, myyjiä tai kerrostalossa asuvia! Ainoat “suomalaiset” kysymykset koskivat televisiokanavaa ja kännykkäliittymää. Ehkä myös maidon juonnin voisi lukea jossain määrin suomalaiseksi erikoisuudeksi, kun monessa muussa maassahan aikuiset eivät maitoa juo. Mutta näin ajateltuna aika pilipali-testi siis.

      Minuakin viehättää merenranta varmaan juuri samasta syystä – olen kasvanut sisämaassa, jossa ei ollut merestä (tai muustakaan vesistöstä) tietoakaan. Nyt kun olen meren lähelle päässyt, en mieluusti enää sisämaahan lähtisi.

      Juu, ja pahimmassa tapauksessa poliisi voisi antaa vielä sakotkin, kun “olihan siellä se liikennemerkki, jossa kadun yksisuuntaisuus ilmoitettiin”.

      Kiitos, hyvää syksyn jatkoa sinullekin! Mutta kääk, ei vielä mitään ensilumia tänne. :-)

      Poista
  14. Niin paskalta kun elämäsi sinusta vaikuttaakin, niin ainakin olet säilyttänyt huumorintajusi, me muut (kuten minä Mr Beanin naisversio) voimme nauraa glögioppimattomuuskuvauksellesi ja tuollaisille kylteille, jotka luultavammin aiheuttavat kolareita kuin auttavat liikennettä sujumaan! Ja sinäkö keskiverto suomalainen, kohottelen itsekin kulmiani, onkohan mahdollista soittaa perään ja kysyä että miten niin, mitä tavisjoukkiota edustat :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi sitä huumoriakin joskus vielä löytyy. Päivä kerrallaan. Ehkä joskus vielä naurattaakin?

      Kiva nähdä huomenna, miten olisin sopinut niiden muiden tavisten joukkoon. Melkein olisi pitänyt mielenkiinnosta mennä mukaan ohjelmaan.

      Poista
  15. Sinun innoittamanasi kävin ostamassa tänään itsekin glögiä. Meidän kaupassa ei ollut valitettavasti tuota Valion juomaa ja sinusta poiketen ajattelin nauttia glögini yksinomaan sisäisesti (vannomatta paras). Illalla sitten vaan nautiskelen: suklaa (mikä tahansa kelpaa), lämmintä glögiä ja DA:n viides kausi...täälläkin siis hellitetään hetkeksi kurjuuden maksimointia. Jälleen hienot kuvat, varsinkin nuo puiden keskellä kulkevat pitkospuut./ terveisin 34% uniikki lukija.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Glögi on kyllä huomattavasti parempaa sisäisesti kuin ulkoisesti nautittuna. :-) Mutta lämmittää kummallakin tavalla!

      Höh, minä taidan olla sittenkin aika keskiverto, kun minulla on noin alhainen uniikkisuusprosentti sinuun ja muihin kommentoineisiin verrattuna. Että ihan oikeaan osoitteeseen tuo kirje taisi tulla. :-)

      Mukavaa illanviettoa sinulle!

      Poista
  16. Haha, vai keskiverto! Olen näköjään 20 % uniikki, sain saman tekstin.

    Mä päätin rajoittaa anonyymien kommentointia, kun meni hermo spam-kommentteihin ja se sanavahvistus on aika kammottava. Tää numero vahvistus ei ole ollenkaan niin paha, yleensä menee ekalla oikein ;)

    P.S. Suklaat näyttävät liiankin herkullisilta. Pätkis, punssinapit ja susu-palat nam, nam, nam!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä numerovahvistus on tosiaan paljon, paljon helpompi kuin se sanavahvistus. Se oli ihan hirveä! Yleensä mun piti yrittää pari kolme kertaa, ennen kuin meni oikein.

      Meillä taitaa olla sitten samat irtis-suklaaherkut. :-) Nuo on mun vakiolajeja, joita ostan aina. Joskus päätän olla seikkailunhaluisempi ja ostaa vaihteeksi jotain muuta kuin aina noita samoja. No, se päätös kestää tasan niin kauan, kun olen irtishyllyn edessä ja otan se lapion käteen. :-D

      Poista
  17. Olet 32 % uniikki. Yritys oli hyvä, mutta et kelpaa keskivertosuomalaiseksi. Sosiodemografinen profiilisi poikkeaa normaalista epätyypillisten elämänvalintojesi vuoksi. Tilastoja opiskelemalla ehdit vielä korjata kurssin ja sovittautua normaali-ihmisen elämäntapaan. Suositellut toimenpiteet: luovu korkeakoulututkinnosta, raakamaidon juonnista ja muuta hotelliin asumaan.

    Tässä en kyllä millään tajua, miksi pitäisi muuttaa hotelliin? Sielläkö keskivertosuomalalaiset asuu? Siis wtf?

    Mutta joo, ketähän ne on saanut houkuteltua tohon ohjelmaan tolla kirjeellä. Musta olis ainakin aika kauheetakin mennä edustamaan "keskivertosuomalaisena". Kuulostaa jotenkin perin tylsältä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sulla on näköjään sitten vissiin sama vastaus kuin Rantiksella, tai ainakin tuo alkuosa on sama.

      Ei mene kyllä mullakaan jakeluun tuo hotellissa asuminen. Jospa asut omakotitalossa, ja tuo on jotain piilovittuilua testin puolelta? Että vielä astetta paremminkin voisi asua?

      Mä katsoin sen ohjelman, ja se ohjelmaan löytynyt "keskiverto" oli kaljupäinen 44-vuotias nainen, joka oli naimisissa miehen kanssa mutta joka kuitenkin asui naisen kanssa. Hän oli myös sairaseläkkeellä sairastuttuaan kaksi kertaa psykoosiin. Mä alan kuulostaa hyvin keskivertoiselta tuohon ihmiseen verrattuna. :-D

      Poista
  18. Joku tätä jo kommentoikin, mutta kyseisen kuvion puuhun on siis syönyt jokin kaarnakuoriainen. Naaras kaivertaa kaarnan alle puuhun käytävän ja munii toukat tähän käytävään (keskellä). Siitä toukat sitten lähtevät syömään puuainesta ja tekevät samalla "käytävää" puuhun. Lopulta toukka koteloituu ja muodonvaihdoksen jälkeen jättää puun.

    Nykyään ei oikein riitä aika blogien lukemiseen, mutta täällä on hauska käydä välillä lukemassa jokin juttu, tekstiäsi on mukava lukea ja käyt erikoisissa paikoissa.

    Tiina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tiedosta, Tiina. Ei voi taas muuta sanoa kuin että kyllä luonto on ihmeellinen!

      Kiva, että kerkesit käydä lueskelemassa ja jätit vielä kommentinkin. :-)

      Poista