Jos kaikki tuntuu sujuvan hyvin, olet varmasti unohtanut jotain.


sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Salama iskee kirkkaalta taivaalta

Meiltä hajosi pesukone pari viikkoa sitten, joten olen joutunut pesemään hieman nyrkkipyykkiä. (Emme ole pitäneet pesukoneen hankinnan kanssa kiirettä, kun meillä harkitaan tämmöisiä asioita joskus hyvinkin pitkään. Mutta sitten kun rupeaa tapahtumaan, niin sitten todellakin tapahtuu. Smiley)

Siinä vaatteita jynssätessäni ajattelin, että tämä on potentiaalisesti vastenmielisin kotihomma, mitä tiedän. Rupesin miettimään, onko olemassa mitään vastenmielisempää kotihommaa kuin nyrkkipyykkäys, ja löytyihän niitä muitakin (nyrkkipyykkäys ei päässyt lopulta edes kärkikolmikkoon).

Paskimmat kotihommat TOP 10:

10. Vanhojen lehtien vieminen paperinkeräyslaatikkoon
(Jos tämänkin homman tekisi ajoissa, raahattavaa ei olisi kerralla niin paljon, ja homma voisi tuntua huomattavasti vähemmän vastenmieliseltä.)

9. Pakastimen sulatus
(Joutuu kohtaamaan uudestaan kaiken sen, mitä pakastimeen on tullut joskus piilottaneeksi.)

8. Auton ikkunoiden raappaus ja muut autoon liittyvät talviset hoitotoimenpiteet
(Se kylmyys! Kyllähän niitä ikkunoita raappaisi kesällä ihan mielellään.)

7. Vessan pesu
(Ei kai kukaan voi oikeasti tykätä tästä?)

6. Pölyjen pyyhkiminen
(Voiko turhempaa hommaa olla? Onneksi meillä ei sentään ole mustia huonekaluja, kuten yhdellä eksällä oli. Hänellä piti olla kaikki mustaa, hiuksista huonekaluihin, ja hänen iskulauseensa olikin: "värillä ei ole väliä, kunhan se on musta".)

5. Nyrkkipyykkäys
(Ajatella, että entisaikaan pestiin lakanatkin käsin!)

4. Uunin pesu
(En tykkää olla pää uunissa.)

3. Mullan vaihtaminen kukkaruukkuihin ja kasvien hoitaminen yleensäkin
(Ollakseni ihan rehellinen minun on myönnettävä, että inhoan huonekasveja. Niistä ei ole mitään muuta kuin harmia. Onneksi meillä ei olekaan enää kuin yksi anopinkieli, joka oli pitkät ajat äidillä hoidossa, mutta nyt kun olen taas täällä Suomessa, äiti pakotti minut ottamaan sen takaisin. Tekisi mieli pudottaa se parvekkeelta vahingossa alas, kun siitä tulee jotain pikkukärpäsiäkin.)

2. Mattojen tamppaus.
(Oikeasti tässä hommassa ei ole enää mitään inhottavaa, sillä olen lopettanut mattojen tamppauksen jo vuosia sitten. Saan hysteerisen kohtauksen jo pelkästä ajatuksestakin, että pitäisi raahata matot joka viikko alas tamppaustelineelle, hakata niitä siellä hullun lailla ja sitten taas raahata ne hissillä ylös. Ja sama rumba viikon päästä uudelleen.)

1. Lattiakaivon puhdistus.
(Eihän sinne lattiakaivoon voi olla mitään kertynyt, kun vastahan kylpyhuone remontoitiin puoli vuotta sitten. Niinpä.)

Nyt herää tietysti sitten kysymys, että tykkäänkö mistään kotihommista. Jo vain! Silittäminen ja petivaatteiden vaihto ovat suorastaan kivoja hommia. Saan outoa tyydytystä siitä, kun näen ryppyisten vaatteiden suoristuvan silitysraudan alla, ja vielä oudompaa tyydytystä saan siitä, kun näen vaatteet kaapissa viivasuorissa pinoissa. Olenkin vaateasioissa naurettavan pedantti, vaikka muissa asioissa saatan olla hyvinkin leväperäinen. Ukkeli komensi minut tästä syystä kerran Intiassa siivoamaan äitinsä vaatekaapit, kun anopilla on tapana vain heittää kaikki kaapin hyllylle myttyyn. Kuinka kukaan voi viskata puhtaat vaatteet kaappiin ilman silittämistä tai edes viikkaamista? Anopin kaappien siivous oli hyvin palkitseva (vaikkakin pelottava) homma, vaikka eivätpä ne kaapit tainneet kauaa siisteinä säilyä. Smiley

Petivaatteiden vaihdosta tykkään sen takia, kun on niin ihana sitten illalla pujahtaa puhtaiden petivaatteiden väliin. Tuntuu, että unikin tulee paremmin, kun on puhtaat petivaatteet. Smiley

Imuroiminen, tiskaaminen ja ikkunoiden pesu ovat ihan siedettäviä kotihommia: en niitä rakasta, mutta teen ne melkein mielelläni. Ikkunoiden pesua en voinut ennen sietää, mutta ajan myötä olen oppinut tykkäämään puuhasta, kun siinäkin lopputulos on niin palkitseva. Kyllä on mukava ihailla maisemia puhtaiden ikkunalasien läpi! Suhtautumiseni tiskaamiseen vaihtelee hieman riippuen siitä, onko käytössäni tiskikonetta (tarvitseeko tiskata vain sellaiset astiat, joita ei voi pestä koneessa, vai ihan kaikki), ja millaiset tiskausolosuhteet ovat. Intiassa inhosin tiskaamista, kun tiskiä tuli aina niin jumalattomasti, vesi oli kylmää ja kuivauskorin kanssa oli aina hirveä säätäminen, että kaikki astiat mahtuivat siihen.

***

Nyrkkipyykkipäivät ovat nyt ohitse, sillä kävimme eilen ostamassa pesukoneen. Olin käynyt jo aiemmin yksinäni katsastamassa kaupoissa pesukoneita, mutta eilen olimme liikkeellä tositarkoituksella, kun ukkelikin pääsi mukaan. Ennen kauppakierrosta olimme tietysti vertailleet pesukoneita pitkään ja hartaasti myös netissä.

Siinä niitä nyt olisi.

Halusimme 40 senttiä leveän, päältä täytettävän koneen, koska kylppärissämme on tilaa vain 40 senttiä leveälle koneelle. Ensimmäisessä kaupassa olisimme ostaneet yhden koneen, mutta sitä ei ollut jäljellä kuin näyttelykappale, enkä minä mitään liikkeessä näytillä ollutta konetta halua. Toisessa kaupassa mikään kone ei oikein miellyttänyt, ja olimmekin lähdössä jo pois, kun ukkeli näki yhden normaalevyisen koneen, jonka syvyys oli vain reilut 40 senttiä. Ukkeli rupesi miettimään, että jos koneen syvyys olisi sen nelisenkymmentä senttiä, voisimme sijoittaa koneen toisin päin. Mahdollisuuksia olisi silloin ehkä enemmän.

Minun olisi tehnyt mieli mennä kotiin miettimään asiaa ja mittailemaan kylppärin nurkkaa, mutta ukkeli ehätti kysymään myyjältä, oliko heillä mitään muuta mallia, joka olisi syvyydeltään 40 senttiä. Myyjä totesi, että on heillä yksi malli, ja vei meidät sen luokse.

Jäin vain tuijottamaan konetta, koska kone oli minusta niin hienon näköinen. Ukkeli oli ilmeisesti samaa mieltä, sillä myyjä kerkesi kehumaan konetta vain muutamalla lauseella (taisi mainita ainakin jotain kymmenen vuoden takuusta), kun ukkeli tokaisi, että me otamme tämän. Minä yritin vinkua, että eikö meidän pitäisi vielä vähän miettiä (lähinnä siitä syystä, että hinta oli korkeampi, mitä olimme alun perin suunnitelleet). Mutta ukkeli oli niin sokaistunut koneesta, että otti koneen, sen kuljetuksen ja vanhan poisviennin lisäksi vielä koneen asennuksenkin, vaikka minäkin olisin saanut koneen asennettua. (Minä hoidan meillä yleensä kaikenlaiset asennushommat - vaihtelevalla menestyksellä.)

Olimme jo kassalla antamassa osoitetietojamme ja muita vastaavia, kun minulle tuli mieleen, että emme olleet katsoneet koneen ominaisuuksia lainkaan. Jätin ukkelin kassalle ja kävin vielä katsomassa, että linkousnopeus, desibelit, energialuokat ja muut vastaavat olivat suurin piirtein kohdallaan. Tunsin oloni aika naurettavaksi: mitä väliä pesukoneen ominaisuuksilla on, jos kone vain on hienon näköinen!

Illalla olimme käymässä jo nukkumaan, kun ukkeli kysäisi minulta, että minkäs merkkinen pesukone me oikein ostettiin. Hetken mietittyäni minun oli todettava, etten muistanut. Onneksi oli sentään ostoskuitit tallella, jotta saatoimme katsoa netistä, mitä oli tullut oikein ostettua. Tiistaina kone vihdoinkin toimitetaan, ja silloin näemme, mahtuuko kone kylpyhuoneeseemme, ja miltä se siellä näyttää. Smiley

29 kommenttia:

  1. Minä tappelen täällä haisevan lattiakaivon kanssa, kaadan sinne etikkaan ja putsaan ja putsaan, mutta silti se välillä haisee enkä tiedä miksi.
    Meillä on onneksi oma paperikeräysroskis, joka tyhjennetään kahden viikon välein.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä aloin putsata lattiakaivoa juuri tuosta syystä, että lattiakaivosta tuli hirveä haju aina silloin, kun pesukone laski poistovedet. Luin (googlesta, tietty), että jos lattiakaivossa on kovasti möhnää, poistovesi saattaa yltää hajulukkoon asti, jolloin lattiakaivosta nousee hajua. Putsasin kaivon, mutta hajuongelma ei minusta poistunut, vaikka hieman ehkä vähenikin.

      Luin myös, että hajuongelmat saattaisivat johtua zeoliittijämistä, pesukoneen poistoletkun virheellisestä asennuksesta (joka ei meillä tietysti ollut mitenkään mahdollinen vaihtoehto, koska minähän sen letkun olin asentanut :D) tai liian loivasta kaadosta viemärissä. En ole vielä päässyt selvittämään, mistä haju lopulta johtui, kun se kone tosiaan lakkasi toimimasta. Katsotaan nyt, kun se uusi kone tulee ja kun se (ilmeisestikin?) tulee asennetuksi oikein, että loppuvatko hajuhaitat vai ei. Liian loiva kaato olisi meidän tapauksessa tietysti myös mahdollinen, koska kylppärissä oli tehty täysi remontti, mutta en kuitenkaan usko, että kyse on siitä, kun tuntuu vähän oudolta, että lattiakaivo olisi alkanut haista vasta monta kuukautta remontin jälkeen. Mun logiikalla sen olisi pitänyt alkaa haista jo aiemmin.

      En tiedä, voisiko teillä olla kyse mistään näistä, mutta jos teilläkin menee pesukoneen poistovesi sinne lattiakaivoon, niin ehkä näistä voisi löytyä jokin selitys?

      Poista
  2. Paskahommaksi muuttuu kaikki mitä tarvii usein ja pakosta vääntää.. Muistan kyllä ajan ilman pesukonetta, 2½ vuotta, kamalaa, varsinkin ne lakanat. Pölyjen pyyhkiminen on myös yhtä peetä, varsinkin jos on paljon pikkuhilpetööriä, kuten vanhempieni kotona, ääh. Ja täälläkin, missä sitä uutta pölyä kertyy jo ennen kuin on hommaa edes saanut loppuun suoritettua, mutta omassa kodossa ei ole niin väliä, tehdään kuten huvittaa. Imuroimisesta taas tulee selkä kipeäksi.. Onneksi mies osaa siivota :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos kotihommat olisivat tosiaan vapaehtoisia ja ne voisi tehdä milloin vain, ne eivät ehkä olisi niin vastenmielisiä. Minäkin pesin Intiassa aluksi urhoollisesti kaiken pyykin käsin, kun meillä ei ollut vielä pesukonetta, ja jopa väitin, että ei meille mitään pesukonetta tarvita; kyllä minä pärjään. Mutta olin kyllä äärettömän onnellinen, kun se pesukone sitten vihdoin tuli. :-)

      Täällä Suomessa ongelmana on vielä linkouksen puute, kun pyykkejä ei saa puristettua käsin tarpeeksi kuiviksi, ja varsinkin farkkujen yms. kuivumisessa kuluu ikuisuus näin talvella.

      Se pikkutilpehööri on pölyjen pyyhkimisessä juuri kaikkein pahinta. Onneksi meillä on hyvin vähän mitään koriste-esineitä, ja halu olisi päästä niistäkin vähäisistä eroon. Joskus nuorena olin semmoisessa työpaikassa, missä käytiin siivoamassa ihmisten koteja, ja muistan yhdenkin paikan, jossa piti kiillottaa kattokruunua (jokainen lasinkappale erikseen) ja pyyhkiä pölyjä huonekasveista (jokainen lehti erikseen). Sain siellä varmaankin yliannostuksen pölyjen pyyhkimisestä. :-D

      Poista
  3. Hih, mä puolestani rakastan pyyhkimistä! Päivittäin pyyhin kaikki mahdolliset tasot mitä löytyy :D Lattiakaivon puhdistus on ehdottomasti iljettävintä mitä tiedän. Turkissa muuten vakuutus ei ole voimassa, mikäli kone ei ole ammattiasentajan paikoilleen asentama ja siitä oltava todistus, joku sanoi, että Suomessa olisi sama homma, onkohan totta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, no tervetuloa pyyhkimään meillekin! :-)

      Mun täytyy nyt tunnustaa, että en tiedä yhtään mitään noista vakuutushommista tai siitä, miten ne mahtaisivat korvata, jos on ollut joku amatööriasentaja asialla. Tuntuu että täällä Suomessa pitää tehdä kaikki itse, eli siinä mielessä tuo tuntuisi vähän kaukaa haetulta ajatukselta. Tosin vakuutusyhtiön näkökulmasta tuo voisi hyvinkin pitää paikkansa!

      Poista
  4. Minäkin tykkään silittämisestä! Ja ne kauniit pinot sitten kaapissa. Suurin inhokkini kotitöistä on ikkunoiden pesu. Juu, se on totta, että tulos palkitsee, mutta kun ikkunoita on kymmeniä ja piharakennuksessa toinen mokoma, niin ahdistaa se aloittaminen. En osaa ajatella, että ikkuna tai pari päivässä. Sittenhän ne vehkeet on koko ajan esillä muistuttamassa.
    Meilläkin minä asennan usein uusia koneita. Mies ei taida vieläkään edes osata pyykinpesukonetta käyttää muuten kuin tyhjentää sen ja silloinkin jää VIRTA päälle, arghh :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Unohtui. Lattiakaivo on piece on cake! Kuka tulisi pesemään muutaman ikkunan niin vastavuoroisesti tulen hoitelemaan lattiakaivon!

      Poista
    2. Minua alkoi nyt ahdistaa tuo teidän ikkunoiden määrä. :-) Olen joskus pessyt ikkunoita vanhemmillani, ja silloin se ikkunoiden pesu ei kyllä tosiaan tuntunut mitenkään kivalta, kun niitä ikkunoita oli ihan hirveä määrä. Tuntui, että työ ei lopu ikinä! Enkä minäkään osaa ajatella, että ikkuna tai pari päivässä – kyllä se työ pitää saada kertarykäyksellä tehtyä. :-D

      Mukava kuulla, että joku toinenkin nainen hoitaa asennushommat. :-) Meillä ukkeli on välillä niin avuton koneiden kanssa, että joskus oikein hirvittää. Kerran kun minä olin Intiassa ja ukko oli Suomessa, hän soitti minulle Intiaan, että mitenkäs tämä astianpesukone, kun tämä ei poista vesiä ollenkaan, ja vaahtoakin tulee ihan hirveästi. Lopulta selvisi, että ukkeli oli laittanut koneeseen nestemäistä käsitiskiainetta! Ei ole ihmekään, jos vähän vaahtosi. :-D

      Minua inhottaa kaikki semmoiset työt, joihin liittyy mahdollisesti paha haju ja kaikenlaiset “mömmöt”. Siksi se lattiakaivon putsauskin on niin vastenmielistä. :-)

      Poista
  5. Aika hauskaa että sinä riemuitset siellä uudesta pesukoneesta samaan aikaan kun minä riemuitsen siitä etten joudu sellaista kotonani nyt sietämään. Taloyhtiön pyykkitupa, jota ani harva haluaa meidän lisäksemme koskaan käyttää arkiaamuisin, on aika ihana.

    Minä olen inhonnut tasapuolisisesti kaikkia kotitöitä paitsi jostain kumman syystä pyykin lajittelua pesukoneeseen ja sen ripustamista pyykkinaruille. Sitten keksin että voin tehdä kotitöitä mp3-soitin ja podcastit / äänikirjat korvilla. Lopputulos: kaikki kotityöt muuttuivat mielenkiintoisiksi! :-D Eivät tosin yhtä mielenkiintoisiksi kuin vaikkapa hyvä kirja, leffa tai tietokone, mutta nykyään saan ne sentään tehdyksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika harvassa talossa taitaa nykyään olla enää pesutupia. Kiva että teillä on! Meillä on vain kuivaushuone, mutta en käytä sitäkään, kun en kerta kaikkiaan viitsi kanniskella pyykkejä edestakaisin.

      Hienoa, että keksit yhdistää podcastit ja äänikirjat kotitöihin. Ainakaan siinä ei tarvitse keskittyä niin täysillä inhottaviin kotitöihin, vaan ne hoituvat ikään kuin siinä sivussa. Minä olen joskus myös miettinyt noita äänikirjoja, että ne voisivat olla kiva seuralainen yksinäisillä pitkillä automatkoilla, mutta sen verran harvoin kuitenkin tulee pidempää matkaa ajettua, että en ole vielä innostunut niitä lainailemaan.

      Poista
  6. Minun lempisiivoushommaani on järjestellä tavaroita takaisin omille paikoilleen - paha on vain se, että tässä Belizenkodissamme jossa olemme asuneet jo neljä vuotta ei edelleenkään ole kaikille tavaroille sitä omaa paikkaa... Se tekee tavallisesti niin mukavasta järjestelystä ärsyttävää!

    Kaiken kaikkiaan on mielestäni ihan kivaa siivota jos välineet ovat hyvät ja talo yleisesti ottaen hyvässä kunnossa. Täällä meillä ei valitettavasti oikein päde kumpikaan noista kohdista... Osa lattialaatoista on huonosti paikoillaan, seinissä on ikitahroja, astianpesukone pesee tosi huonosti, kuten myös pesukone, ja niin edelleen. Välineittenkin kanssa on vähän niin ja näin. Suureksi onnekseni minulla onkin näissä oloissa apuna kotiapulainen! Omaksi puolustuksekseni täytyy sanoa, että Suomen kodissamme en kotiapulaista ikävöi vaan ihan mielelläni hoidan siivoushommat itse (mies ja lapsetkin tekee osansa mutta kyllä aika paljon mulle jää siellä tehtäväksi), eli ihan uusavuton en onneksi vielä ole :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tavaroiden järjestely omille paikoilleen on minustakin kivaa. On mukava, kun siinä järjestellessä koti alkaa pikkuhiljaa näyttää sellaiselta kuin sen kuuluisi. :-)

      Mitenköhän minulle tulee noista huonoista siivousvälineistä ihan Intia mieleen. ;-) Siellähän meillä ei ollut esim. imuria, vaan lattia lakaistiin sellaisella ikiaikaisen vanhalla luudalla. Mutta kummasti siihenkin tottui, ja lopulta en varmaan olisi sitä imuria edes huolinut, vaikka joku olisi antanut sellaisen ilmaiseksi. Välineet vaikuttavat siivoamisen miellyttävyyteen kyllä todella paljon. Minä olen aika laiska uusimaan siivousvälineitä, eikä ole kiva luututa lattioita, jos mopista meinaa viimeinenkin karva pudota.

      Ymmärrän kotiapulaisen käytön oikein hyvin. Kun olot ovat, mitkä ovat (ainakin erilaiset kuin Suomessa), niin apu on varmasti enemmän kuin tervetullutta. Itse en ole koskaan osannut Intiassa kotiapulaista käyttää, mikä on varmasti aika tyhmääkin – miksi raataa itsensä puolikuoliaaksi, kun voisi palkata jonkun toisen tekemään työn, vieläpä edullisesti. Ja samalla tämä toinenkin hyötyisi, kun saisi työpaikan ja palkkaa.

      Poista
  7. Mullakin on tuollainen kapea ,päältä täytetävä kone.Ollut viimeiset 5 vuotta.
    Sä muuten tykkäät sellaisesta kotihommasta mitä mä inhoan eli silittämistä.Siksi tykkäänkin sellaisista vaatteista jotka ei helpolla rypisty;D
    Mä muistan ajat kun keitin vaippasoppaa pojan ollessa vauva kun kertakäyttövaipat oli silloin niin kalliita ja käytin niitä vain kun mentiin ulos. Teen mä nykyäänkin nyrkkipyykkiä,sellaisille vähän herkimmille vaatteille.Siivoaminen on ihan ok,ja etenkin jälkeenpäin kun kaikki on puhdasta,Tähän asuntooni vaan tulee aina niin paljon pölyä (ja Bambin mukana hiekkaa) että vähän väliä pitää kulkea rätin kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä silitän muuten alushousutkin, mutta en sentään sukkia. ;-D

      Minäkin pesen aremmat vaatteet, kuten intialaiset tunikat, nyrkkipyykissä. Mutta onneksi niitä ei tule talvella käytettyä, niin eipä tarvitse nyrkkipyykätäkään. Intiassa nyrkkipyykillä saakin olla sitten ihan jatkuvasti.

      Se siivouksen jälkeinen tunne on tosiaan ihana, ja silloin aina tuntuu, että vaiva kannatti, vaikka joskus siivotessa pännisikin. Tuo minun listani olisi muuten varmasti hyvin erilainen, jos olisin laatinut sen Intiassa ollessani – sielläkin tuli hirveästi pölyä sisälle, ja se ainainen lakaiseminen ja moppaaminen kävi kyllä hermoille.

      Poista
  8. MInä en tykkää mistään kotihommasta, mutta teen niitä, kun täytyy. Vastenmielisimmät on jääkaapin ja muiden koneiden taustojen siivoamiset. Niitä ei siksi tehdäkään kuin silloin kun on ihan pakko. Ja kun et vuosiin pese koneiden alta ja takaanta, on siinä sitten ihan julmetun kamala homma, kun se pakko on käsillä. Ja meillähän se pakko siintää viiden kuukauden päässä. Huoh.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi apua, minä unohdin nuo takuset ihan kokonaan! Ne sijoittuisivat minunkin listallani aika korkealle, elleivät peräti ykköseksi. Mistä tulikin mieleeni, että milloinkohan viimeksi olen siivonnut uunin taustan. Yök. Nyt tuli sitten sekin homma mieleen. Kuinkakohan pitkäksi aikaa sen pystyisi vielä "unohtamaan"?

      Poista
  9. Toivottavasti pesukone sointuu hyvin uuteen ympäristöönsä! :D Kyllä ulkonäkökin on kodinkoneelle tärkeä ominaisuus, lisäähän se ainakin käyttömukavuutta, sanoo esteetikko.

    Meillä tilanne on niin päin, että anoppini Intiassa on kenties viikkauksen, laskostamisen ja kaappien järjestämisen maailmanmestari, ja koko perhe on perinyt samat geenit. Minä olen meillä se ”vaatteet myttyyn kaappiin, niin ovat poissa silmistä” -henkilö, jota hävettää avata matkalaukkunsa intialaisten sukulaisten edessä, kun se on niin sekaisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, sitä minäkin toivon! Olen yrittänyt muistella, miltä kone näytti, ja kuvitella sitä meidän kylppäriin, mutta en ole oikein onnistunut siinä. Netissä kone ei näyttänyt yhtään niin hyvältä kuin muistin, joten jossakin on nyt vikaa – muistissa tai netin kuvassa. :-D

      Oletpas osunut pedanttiin sukuun. :-) Minun anoppini ei taida olla oikein missään asiassa kovin pikkutarkka, mutta ukkelin sisko on (kuulemma) aivan kamalan kova siivoamaan. Tosin olen rivien välistä ymmärtänyt, että sisko siivoaa ja siivoaa, mutta valmista ei tule koskaan. ;-)

      Poista
  10. Jos olisin yksineläjä pitäisin kaikista kotihommista, mutta nykyisin inhoan melkein kaikkea siivouksesta ruoanlaittoon, koska olen perheessä se jonka "oletetaan" kaiken tekevän. Vähän olen saanut nyt lapsille sysätyksi: ovat tehneet vuorot kuka minäkin päivänä koulun jälkeen tyhjentää ja täyttää tiskikoneen ja kuka ripustaa pyykit ja jakaa kuivuneet vaatteet kunkin vuoteelle. Koska olen perheen astmaatikko ja tarvitsen puhtaamman kodin kuin muut enkä jaksa kinuta apua siivoukseen pyyhin pölyt ja imuroin itse, marttyyrimeiningillä tietty. Jos olen yksin kotona siivotessa muuttuu se siedettäväksi, mutta yksikin kirjanlukija/nettisurffaaja talossa niin olen siivoava ampiainen. Vaatekaapin järjestämisessä on kyllä jotain terapeuttista, myönnettäköön.

    Onko kauniita pesukoneita todellakin olemassa? Näytähän sitten kuva, muuten en usko!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka meillä ei olekaan jälkikasvua, niin pystyn hyvin kuvittelemaan, miltä sinusta tuntuu. Voisin helposti kuvitella itsekin näkeväni punaista, jos joku viettäisi kirjan tai tietokoneen parissa lokoisia hetkiä samaan aikaan, kun minun pitäisi tehdä paskoja kotihommia. Saattaisi sisäinen marttyyrini löytyä hyvinkin helposti! Hyvä, että olet saanut jälkikasvun valjastettua tekemään edes jotain.

      Meidän äiti inhosi vaunumatkojamme siitä syystä, että hänen piti tehdä aina kaikki – pakata vaunu, suunnitella ruoat, laittaa ne ruoat, siivota jne. - kun me muut vain lomailimme. Toki mekin jotain teimme, mutta päävastuu oli kuitenkin äidillä, ja ihan kuten asian ilmaisit, me oletimme äidin tekevän kaiken, mikä tuntuu näin jälkeenpäin ajateltuna aika nololta. Voin nyt aikuisena hyvin ymmärtää, miksi äiti ei ollut vaunumatkoista kovinkaan innoissaan!

      Olen alkanut epäillä, että olikohan se pesukone edes millään lailla erityisen näköinen, kun ei se netin kuvassa ainakaan mitenkään kauniilta näyttänyt. Ehkä me vain jotenkin sekosimme siellä kaupassa ja kuvittelimme kaiken?! Mutta huomennahan sen sitten näkee. :-)

      Poista
  11. Osaat kyllä kirjoittaa aiheesta kuin aiheesta niin että ihan naurattaa kun mietin nyt täällä että miltä se kone oikein näyttää:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihii, samaa minäkin olen miettinyt, että miltähän se kone mahtaa näyttää. Mitä jos se näyttääkin vaan ihan tavalliselta pesukoneelta, vaikka se oli siellä liikkeessä muka niin kauniin näköinen. :-D

      Poista
  12. Vai että auton ikkunoiden RAAPPAUS. Enpä ole koskaan tuollaista sanaa kuullut, skrabauksena se meillä päin tunnetaan. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mitä, ihan selvää suomeahan raappaus on. Tämäkin leidi törmäili kaiteeseen, kun oli jättänyt ikkunat raappaamatta. ;-)

      Mä skrabaan muuten vain jalkapohjia. :-D

      Poista
  13. Muista laittaa meille kuva teidän kauniista koneesta :D

    Rupesin miettimään noita kotihommia. Itse tykkään myös pestä pyykkiä ja imuroida. Tavaroiden järjestelemisestäkin tykkään, mutta nykyään jos/kun teen sitä 1- ja 3-vuotiaiden kanssa niin he ehtivät levittää tavaroita samaa tahtia tai nopeammin kun minä järjestän. Tulos on siis vähintäänkin +-0. Sitten on kiva kun joku isovanhemmistani sattuu paikalle ja alkaa arvostella meillä vallitsevaa kaaosta........ Tuntuu että hihat palaa turhankin nopeaan.

    Roskien viemistä, erityisesti bioroskien, inhoan! Ja käsin tiskaamista. Yök. Ja sitä, hyi, kun mies laittaa ruoatähteisetkin lautaset lavuaariin "likoamaan" ja se alkaa lillua. Eikä mies ole sitten tietenkään paikalla sitä tyhjentämässä :x

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kauheeta, kai se kuva on pakko laittaa, kun olen täällä tullut konetta niin mainostaneeksi. :-) Jänskättää vaan, että mitäs jos se pesukone osoittautuukin ihan tavallisen näköiseksi pesukoneeksi, ja me vaan jotenkin seottiin ukkelin kanssa siellä kaupassa ja kuviteltiin sitä kauniimmaksi kuin se onkaan. :-D

      Siivoamiseen ja järjestelemiseen ei varmasti kauheasti ole motivaatiota, jos pikkukädet ovat jatkuvasti järjestelemässä paikkoja uuteen uskoon. :-) Varmasti tulee sellainen olo, että mitä järkeä on edes yrittää pitää paikkoja siistinä.

      Mun täytyy nyt äärimmäisen nolona tunnustaa, että en lajittele biojätteitä. :-( Olen joskus sitä yrittänyt, mutta ne pussit aina repeilivät ja alkoivat haista, kun sitä jätettä tuli kuitenkin sen verran vähän, että en viitsinyt jatkuvasti olla niitä pusseja kiikuttamassa. Eli todellakin inhoan biojätteiden viemistä myös!

      Nuo likoamaan jätetyt astiat saivat minussakin aikaiseksi melkoisen inhoreaktion. :-D Mä kun olen ihan pakkomielteinen sen asian kanssa, että lavuaarissa tai tiskipöydällä ei ole yhtään likaista astiaa. Mun mielentilani järkkyy heti, jos yksikin kahvikuppi on lavuaarissa. :-)

      Tuli tuosta muuten mieleen yksi tuttavapariskunta aikoinaan, kun kumpikaan heistä ei oikein tykännyt tiskaamisesta. Astiat jätettiin juurikin tuolla lailla likoamaan lavuaariin, ja välillä ne saattoivat olla siinä viikonkin. Joskus niissä oli jo homettakin. :-O

      Poista
  14. Onnea uudesta pesukoneesta :)
    Niin tutun kuulosta tuo vaateasia. Se fiilis mikä tulee kun kaikki on silitetty ja mahtuu siisteihin pinoihin. Ja ne vaatteet tuoksuu silitetylle puhtaalle, ei vain puhtaalle :D
    Toinen mikä mulla on tiukassa järjestyksessä on astiakaappi, niiden mukien ja kuppien pitää olla siinä tietyssä järjestyksessä eikä jotain sinne päin. Se ei sitten niin haittaakaan jos muutoin ollaan kuin ellun kanat, kunhan kupit on järjestetty :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. :-) Katsotaan, nyt kun se kone tulee, että millainen se on. Onko yhtään sellainen kuin muistelin. :-D

      Mulla on ihan sama noiden kuppien ja kippojen kanssa! Kaikilla on tietty paikkansa, ja niiden pitää kanssa olla omilla paikoillaan, koska eihän niitä muuten edes löydä. Joskus kun ollaan oltu pitkään pois, ja vaikka äiti on ollut meillä sillä aikaa, niin kyllä ne toisen “väärille paikoille” laittamat astiat pitää saada aika äkkiä oikeille paikoilleen. ;-)

      Silityksestä lähtee tosiaan ihan oma tuoksunsa. Sen lisäksi, että vaatteet tuoksuvat silitetyille, kotikin tuoksuu siltä, että on silitetty. Elämän pieniä iloja. :-)

      Poista