Onni on kuin pilvi: jos sitä tuijottaa tarpeeksi pitkään, se katoaa.


sunnuntai 22. heinäkuuta 2012

Kurkkaus Kiinaan

Kiina on yksi niistä maista, joissa olen aina halunnut käydä. Olisi kiva päästä toteamaan, vastaako maa niitä mielikuvia, joita minulla Kiinasta on: ihmiset kävelevät riisihatut päässä, syövät joka kadunkulmassa koiria tai ainakin sammakonreisiä, ja kaikilla on viimeistä huutoa olevat teknokännykät. Jotenkin olen myös kuvitellut, että Kiina on lähes yhtä sekasortoinen paikka kuin Intiakin.

Kun ukkeli kävi taannoin työmatkalla Kiinassa, hänen ottamansa valokuvat kiinnostivat minua tietenkin siis ihan hirveästi. Mieluiten olisin tietysti ollut matkalla mukana, mutta kyllä valokuvien katselukin menettelee paremman puutteessa. Smiley Ajattelin, että ehkä jotakuta muutakin kiinnostaa nähdä Kiinan-kuvia, joten tässä niitä nyt tulee. Kuvat ovat kännykällä otettuja, mutta kyllä niistä jotain näkee.

Katunäkymää Liaoyangissa.

Ukkeli kertoi Kiinan infrastruktuurin olevan niin paljon edellä intialaista, ettei Kiinasta ja Intiasta voi edes puhua samana päivänä. Ennakko-oletukseni sekasortoisuudesta romuttui siis täysin, ainakin suurempien kaupunkien kohdalla; tiedä sitten, millaista Kiinan maaseudulla mahtaa olla. Kadut ovat leveitä, viheralueet hyvin hoidettuja, ja lentokentät ja rautatieasemat erittäin moderneja ja siistejä.

Rantakatua Zhuhaissa. Katua kutsutaan myös Rakastavaisten kaduksi.
Kaukana siintää Macao. 

Zhuhai on yksi Kiinan tärkeimmistä turistikohteista, ja sitä kutsutaan myös Kiinan Rivieraksi. Zhuhain kyljessä sijaitsee Macao, kooltaan vain 29,5 neliökilometrin kokoinen Kiinan erityishallintoalue, joka kuului vuoteen 1999 asti Portugalille. Macao on erityisesti uhkapelaajien suosiossa, sillä siellä on lukuisia kasinoita.

Uusi Yuanming -palatsi Zhuhaissa.

Zhuhaita sanotaan myös Kiinan romanttisimmaksi kaupungiksi, ja kaupungin maine saattaa juontua vanhasta kalastajatytön legendasta. Kaupungin 146 saarta ja upeat ranta-alueet ovat omiaan lisäämään kaupungin romanttista ilmapiiriä.

Uusi Yuanming -palatsi on jäljitelmä Pekingissä sijaitsevasta Yuanming -palatsista. Tämän Shanghain palatsin alueella on suuri, yli 80 000 neliömetrin kokoinen järvialue sekä kauniita puutarhoja.

Kiinalaisia sateenvarjoineen. Nämä sateenvarjot suojaavat auringolta, eivät sateelta.

Kuvia palatsin alueelta.
Kaloja kuhiseva allas. Minusta tämä on jo eläinrääkkäystä.
Zhuhaita.

Shanghai näyttää minusta erityisen jännittävältä paikalta. Ukkeli kävi siellä Shanghai World Financial Center -rakennuksessa, joka on tällä hetkellä maailman neljänneksi korkein rakennus. 

World Financial Center on tuo takana oleva rakennus.

Rakennuksen huipulla näkyy kummallinen aukko. Aukon yläpuolella on yksi pilvenpiirtäjän kolmesta näköalatasanteesta. Tämä korkeimmalla sijaitseva näköalatasanne on sadannessa kerroksessa, ja sen lasilattian läpi näkyy muutaman kerroksen pudotus aukon alaosaan. Onneksi ei sentään maahan asti!


WFC.n viereen nousee vieläkin korkeampi rakennus, joka valmistuu vuonna 2014. 

Ylimmäinen näköalatasanne on 474 metrin korkeudessa (siis melkein puoli kilometriä!), ja sieltä on luonnollisesti mahtavat näköalat yli kaupungin. Harmi vain, kun ukkelin käyntihetkellä oli niin pilvistä ja utuista. 

Rakennukset näyttävät näin ylhäältä katsottuna ihan joltain pienoismalleilta!
Etualalla näkyy Jin Mao -torni ja takana Oriental Pearl TV-torni.
Jin Mao -torni ja pikkuruisia autoja!
World Financial Center -alueen pilvenpiirtäjiä.
 Kiinalainen katukyltti.
Luotijuna, jolla pääsee yli 300 kilometriä tunnissa.
Hauskan värisiä takseja.
Erikoisen näköinen olympiaurheilukeskus Jinanissa.

Erityisesti olisin mielinyt maistelemaan kiinalaisia ruokia. Jos olisin ollut matkalla mukana, olisin kyllä syönyt varmasti itseni ihan ähkyyn!

Katuruokaa.

Pöydät olivat useimmiten kuulemma sellaisia, että niiden keskellä oli pyörivä pöytälevy, joten kaikki saivat otettua ruokaa näppärästi.

Tahtoo tämän pöydän ääreen!

En tiedä, miten ruokahalulleni olisi todellisuudessa käynyt, koska ukkeli kertoi, että monessa ruokapaikassa haisi todella pahalle. Se ei kuulemma ollut edes mikään kalakastikkeen löyhkä, vaan ihan suoranainen p:n haju.


Välillä ukkelille maistuivatkin sitten Mäkkärin herkut. Smiley (Tämä kuva taitaa olla kyllä jo Bangkokista.)

14 kommenttia:

  1. Shanghai oli kyllä hieno paikka. Harmi että niitä vanhoja kaupungin osia lyödään matalaksi kovalla vauhdilla ja rakennetaan uusia korkeita rakennuksia tilalle. Siellä oli helppo kartan kanssa suunnistaa kun kaikki kyltit oli myös Englanniksi.
    Mutta viemärit siellä kyllä tosiaan haisi, joka paikassa. Välillä tuli sellaisia katuja vastaan, että ihan yökkäytti. Vessat oli kuitenki usein ihan siistejä, vaikka ne haisikin. Aluksi suhtauduin niihin seisonta vessoihin varauksella, mutta jumankekka saispa niitä tännekki. Ihan sata kertaa kivempiä käydä kun ei oo rinkat pisassa. Toki olisi mielenkiintoista kaikkien toppavaatteiden kanssa koittaa kyykkiä ja tunkea niitä jonnekkin ettei ne tipu reikään. Suihkuvesikin haisi siellä ihan akvaariolle :D

    Mutta Kiinalainen ruoka oli IHANAA. Parasta mitä olen koskaan syönyt. Kalat uivat akvaarioissa, joten olivat todellakin tuoreita. Parasta olivat dimsum-pullat. Höyryssä paistetut kasvispullat suoraan katukojuista. Niitä syötiin melkein joka aamu. Olivat myös hyviä eväitä ja niitä oli todella monenlaisia. Osasta en edes tiedä, mitä niissä oli. jotkut olivat melko makeita ja osa ihan lihapullamaisia. Niitä olen tehnyt kotonakin muutaman kerran.

    Sanakirja oli hyvä olla mukana. Koska kukaan ei puhunut englantia ja jos puhui niin hyvin huonosti. Taksille oli hyvä olla valmiiksi kirjoitetut osoitelaput.

    Olisi mielenkiintoista kuulla vertailua Kiinalaisten ja Intialaisten käytöstavoista. Siellä melko kovasti etuiltiin, mutta asiakaspalvelijoina Kiinalaiset olivat kyllä huippuluokkaa. Paitsi jos jotain puuttui. Tilaus otettiin vastaan ja sitten vain odoteltiin ja ruokaa ei koskaan tullutkaan. Kun asiasta kyseltiin, niin sitten vasta todettiin ettei sitä ole :D Hotellissa pyykit haettiin korista ja tuotiin silitettyinä ja muoviin paketoituina takaisin. Myös alusvaatteet.
    Myöskään vanhuksia ei kiinassa kunnioitettu, kuten esim täällä Suomessa. Heille ei metrossa annettu tietä tai tilaa istua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kiva kuulla kokemuksistasi. :-)

      Siitä ukkelikin puhui, että englantia ei Kiinassa osannut juuri kukaan. Vaikka Kiina voisi olla (ainakin kaupunkien osalta) ulkomaalaiselle paljon helpompi paikka asua kuin Intia, niin kieli saattaisi tuottaa kuulemma vaikeuksia. Intiassa sentään osaavat tosi hyvin englantia – vaikka se sitä intianenglantia onkin. ;-)

      Minäkin kannatan reikävessoja! Jos voin esim. Intiassa valita jalankuvavessan ja länsimaalaisen pöntön väliltä, niin melkein aina valitsen sen jalankuvavessan. On se vaan niin paljon hygieenisempi kuin pönttö monesti. Tosin joskus on käynyt jalankuvavessan kanssa pieniä mokia, mutta ei niistä sen enempää. :-D

      Oi että nuo ruuat kuulostavat ihanilta! Ne ovat varmaan ihan erilaisia kuin se kiinalainen ruoka, mitä vaikkapa Suomessa saa. Pääsisinpä joskus maistamaan!

      Kyselin ukkelilta kiinalaisten käytöstavoista verrattuna intialaisiin, ja ukkelilta tuli sellaista kommenttia, että kiinalaiset ovat asiakaspalvelijoina nöyriä, kun taas intialaiset ovat paljon aggressiivisempia. Kiinassa ihmiset toimivat kuulemma kuin koneet - ystävällisyydessä olisi siis toivomisen varaa. Isommissa ja paremmissa hotelleissa henkilökuntaa oli selvästi koulutettu käyttäytymään ystävällisemmin, mutta niinhän hienommissa hotelleissa aina on, Intiassakin. Jos ystävällisyyttä vertaa, niin thaimaalaiset ovat paljon kiinalaisia edellä, ja sen voin itsekin Thaimaassa käyneenä allekirjoittaa, vaikka Kiinasta ei omakohtaista kokemusta olekaan.

      Noista pyykeistä tuli mieleen, että en ole ikinä nähnyt niin hienosti taiteltuja aluskalsareita kuin ne, jotka ukkeli oli pesettänyt jossakin kiinalaisessa hotellissa. Piti oikein avata se paketti varovasti ja opetella itsekin taittelemaan alushousut samalla tavalla. :-D

      Poista
  2. Yrhh. Tuli mieleen kun olimme Cantonissa ja söimme myös tuollaisesta pyörivästä pöydästä ja vieläpä juhlaillallista. Noukin kulhosta paistettua ankkaa palasen - siitä tirskahti veret suuhun ja se liha oli oikeasti mädändynyttä.
    En voinut koko loppumatkan aikana pistää suuhuni kuin kokista, ja vielä täällä kotonakin meni monta vuotta ennen kuin pystyin syömään kiinalaisessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi apua, alkoipa yököttää. No ei se kiinalainen ruokakaan sitten ihan joka paikassa näköjään hyvää ole...

      On muuten mielenkiintoista, miten pitkä maku- ja hajumuisti voi olla, varsinkin juuri tuommoisten yököttävien makujen osalta. Itse en pysty varmaan ikinä enää syömään suppilovahveroita, kun olin kerran ihan hirveässä krapulassa, kun tuttava teki niistä kastiketta, ja haistelin sitä suppiksien hajua monta tuntia. Minulle tulee yhä vieläkin heti paha olo, jos vain haistankin suppilovahverot. :-)

      Poista
  3. Minäkin haluaisin mennä Kiinaan.Itse asiassa oli kerran jo liput,kauan sitten kun poika oli pieni,ja sitten peruin ne viime hetkellä ja menin muualla,ja poikani vieläkin muistuttaa siitä joskus.Veljeni sen sijaan on ollut Kiinassa monen monta kertaa ja opiskellutkin kiinaa,ja kertonut maasta paljon.Ja kiinalainen ruoka on lemppareitani!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ooh, onpa hienoa osata kiinaa! Siinä on kyllä varmaan hirveä opiskelu, että saa aivonsa totutettua niin erilaiseen kieleen. Minäkin tykkään kiinalaisesta ruuasta, mutta en kyllä tiedä, miten rohkea olisin maistelemaan Kiinassa kaikkea, kun ei tekisi mieli syödä jotain koiraa kumminkaan. Olisi kiva päästä maistelemaan ihan autenttista kiinlaista, kun suomalaisten kiinalaisten ravintoloiden ruoka ei taida olla oikein ihan autenttista – ja Intian kiinalaisten ravintoloiden ei sitä varsinkaan ole.

      Toivottavasti pääset vielä Kiinaan, kun kerran matkan toteutuminen on ollut jo noin lähelläkin! :-)

      Poista
  4. Olihan se melkoinen järkytys kun muutti Kiinasta Intiaan. Vaikka Intiassa englantia puhutaankin, on maa paljon, paljon Kiinaa jäljessä ihan kaikessa.
    Kiinalaista ruokaa on ikävä. Kaksi vuotta Intiassa ja lapseni eivät halua suuhunsa íntialaista ruokaa, mutta 7 vuotta Kiinassa ja ne maut ovat ikuisesti mukana.Kiinaan matkustaisin heti, mutta Intiaan ei enää, kiitos.
    Kiinalaiset ja intialaiset taitavat olla hieman kuten me suomalaiset ruotsalaisten kanssa ;). Silkkikauppiaanikin sanoi moneen otteeseen että älä muuta Intiaan.. olisi varmaan pitänyt häntä kuunnella ;).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Semmoisen kuvan minäkin sain Kiinasta, että maa on paljon Intiaa edellä. En tiedä, mitä oikein olin Kiinasta kuvitellut, mutta olin tosi yllättynyt, kun ukkeli kertoi, miten hienosti kaikki Kiinassa toimi. Kunpa Intiassakin!

      Voin kyllä hyvin ymmärtää, että intialaiseen ruokaan voi tulla totaalikyllästyminen. Itselleni ei ole vielä onneksi näin käynyt, kun laitan itsekin Intiassa lähinnä intialaista kotiruokaa, ja voin siis näin itse päättää, mitä milloinkin syödään. :-) Mutta ravintoloiden soosit maistuvat loppujen lopuksi aika lailla kaikki samoilta, ruoka kylpee usein öljyssä ja ne mausteet – tarvitaanko niitä kaikkia oikeasti...? Minua raivostuttaa myös se, miten vaikea länsimaalaisia ruokatarvikkeita sieltä (ainakin Hyderabadista) on löytää, tai sitten jos niitä löytääkin, ne maksavat ihan hirveästi. Jos yrittää tehdä ruokaa jonkin reseptin mukaan, joutuu koko ajan miettimään, millä minkin aineen korvaisi...Argh!

      Poista
  5. Kuvat kiinnostaa, kyllä! Kiitos siis kierroksesta. Haluaisin ehdottomasti päästä käymään joskus itsekin Kiinassa, erityisesti Shanghaissa. Hong Kongissa olen käynyt, mutta ei se ole sama asia.

    Kiehtovia kuvia, melkoinen kultakala-allas kyllä. Mahtoiko olla himppasen liian pieni tuollaiselle parvelle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin haluaisin käydä Hongkongissa! Ja Tokiossa. Tokioon haluaisin vieläkin enemmän kuin Kiinaan... tai no, molempiin oikeastaan yhtä paljon. :-)

      Ukkeli oli ottanut videotakin tuosta kala-altaasta. En pystynyt katsomaan sitä kiljumatta, kun ne kalat oikein ”kuhisivat” altaassa. Kauheaa katsottavaa! Että todellakin liian pieni allas!

      Poista
  6. Molemmat maat nähneenä voin minäkin sanoa, että Kiina on aivan erilainen kuin Intia. Tuo WFC näkyy muuten meidän kiinalaisten ystävien asunnon ikkunasta ja he nimittää sitä (sen reiän takia) pullonavaajaksi.

    VastaaPoista
  7. Varsin pnnistunut otanta nykyisestä Kiinasta! Sitä aitoa vanhaa täytyy lähteä etsimään suurkaupungeissa uskaliaasti todellisilta sivukujilta sekä maaseudulta - jota on paljon! Mutta silloin täytyy varautua kurjuuden kohtaamiseen ja elekielellä pärjäämiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kun joskus pääsisikin itse Kiinaan, ja varsinkin juuri sinne maaseudulle ja sivukujille. Toivelistalla on. :-)

      Poista