Onni on kuin pilvi: jos sitä tuijottaa tarpeeksi pitkään, se katoaa.


keskiviikko 25. tammikuuta 2012

Voi tätä onnea!

Asunnon haeskelu on päättynyt! Jippii!

Ukkeli allekirjoitti vuokrasopimuksen maanantaina, ja eilen kävimme katsomassa asuntoa vielä uudestaan. Olimme nähneet viikon aikana kaikenlaisia asuntoja, joista miellytti oikeastaan vain kaksi. Toinen oli se, josta kerroinkin jo aikaisemmin - sijainniltaan aivan täydellinen asunto, joka oli meille kuitenkin liian kallis ja jonka keittiön tiskipöytä oli ruosteessa. Toinen oli aivan uusi, vasta valmistunut asunto, joka oli sisältä aivan täydellisen ihana. Sieltä ei puuttunut mitään, ja keittiökin oli länsimaisen moderni liesituulettimineen ja muine härpätyksineen. Miinuspuolena asunnossa oli se, että se sijaitsi aivan uudella asuinalueella, joten taloa ympäröivät rakennustyömaat. Yhdelle puolelle nousevaan taloon tehtiin vasta perustuksia, mikä tarkoitti sitä, että rakennustyömaata saisi katsella vielä ainakin vuoden. Se puolestaan lupasi paljon melua, pölyä ja ympäristössä kuljeskelevia raksamiehiä. Ihastuin asuntoon kuitenkin niin totaalisesti, että olin jo melkein valmis asumaan rakennustyömaiden keskellä, mutta ukkeli sai minut onneksi järkiini.

Asuntojen hintoja ja kuntoja katseltuamme totesimme, että ehkä se toinen asunto ei olekaan niin kallis, kun ottaa huomioon sen sijainnin ja kunnon. Täydellisempää sijaintia kun emme oikeastaan voi toivoa. Kun ukkelilla ei kaiken lisäksi ole aikaa juosta katselemassa asuntoja kaiket päivät, päätimme ottaa lopulta tämän toisen asunnon.

Maanantai-iltana, kun sopimus oli jo allekirjoitettu, rupesimme miettimään, olikohan asunto sittenkään niin hyvä kuin muistimme. Emmehän me olleet tutkineet esittelykäynnillä läheskään jokaista nurkkaa ja kaappia; mitä jos asunnosta löytyisikin karmeita yllätyksiä?!

Sisäänkäynti (oikealla etualalla oleva ovi on meidän).
Välittäjäkin pääsi näköjään kuvaan...

Eilen menimme katsomaan asuntoa uudestaan, koska meidän piti tehdä lista niistä asioista, jotka vuokranantajan tulisi hoitaa kuntoon ennen muuttoamme. Onneksi mitään kamalia yllätyksiä ei tullut vastaan, vaan asunto tuntui heti ensi hetkestä alkaen jotenkin kodilta. Ennen kaikkea tykkään siitä, että asunto on niin valoisa, sillä entinen asuinpaikkamme oli niin karmea pimeä loukko, että minua suorastaan ahdisti siellä. Keittiössä kokkaileminenkin oli varsinaista pakkopullaa, sillä inhosin keittiötä niin paljon kuin vain voi jotakin huonetta inhota.

Olohuone-ruokailutilayhdistelmää.
Kaksi kuvassa näkyvää ovea johtavat puja-huoneeseen ja yhteen kylppäriin.

Emme tule tarvitsemaan puja-huonetta (hindujen eräänlainen kotialttarihuone) mihinkään uskonnollisiin tarkoituksiin, ja edellisessä asunnossakin puja-huone oli romuvarastona. Nyt olen kuitenkin hieman miettinyt, että voisin kehitellä puja-huoneesta jonkinlaisen mietiskely- tai rauhoittumistilan, jolla ei ole mitään tekemistä minkään uskonnon kanssa. Saa nyt nähdä, mitä huoneesta syntyy, ja syntyykö mitään.


Keittiökin on ihanan valoisa, ja tykkään keittiöstä muutenkin tosi paljon! Tuskin maltan odottaa, että pääsen laittamaan sinne ruokaa! Keittiön ainoa miinuspuoli on se ruma ja ruosteinen tiskipöytä, jonka laitoimme kylläkin siihen vuokranantajan muutoslistalle. Paljon muuta listalle ei sitten tullutkaan: yhteen makuuhuoneeseen pitää laittaa tuuletin, ikkunoiden päälle pitää laittaa verhotangot, ja koko kämppä pitää tietenkin siivota. Saa nyt nähdä, mitkä kaikki näistä tulevat toteutumaan. Olen jo henkisesti ainakin varautunut kuuraamaan kämpän katosta lattiaan - ja teen sen ihan mielelläni. Smiley

Asunnon pitäisi olla muuttovalmis helmikuun ensimmäinen päivä, mutta en vielä tiedä, muutammeko oikeasti silloin vai jokin toinen päivä. Ensin pitää nimittäin selvittää, mikä päivä on muuton kannalta suotuisa päivä, koska jos muuttaa epäsuotuisana päivänä, niin sehän tuottaa huonoa onnea. Näitä intialaisten uskomuksia...

Näkymä makuuhuoneen parvekkeelta.

Ainoa, mikä asunnossa oikeastaan arveluttaa, on sen sijainti suhteellisen vilkasliikenteisen tien varrella. Mitenköhän paljon liikenteen melu tulee haittaamaan asumista? Luotan kuitenkin siihen, että liikenne on yöllä vähäisempää ja että senkin melun saa hukutettua tuulettimen läpätyksen alle. Nyt vain odottelen sitä hetkeä, että saan avaimet käteeni. Smiley

9 kommenttia:

  1. Paljon onnea uuden asunnon johdosta,ja ihan hyvältä ja valoisalta tuolla näyttääkin,Vähän harmi,että se uusi asunto oli rakennustyömaalla.
    Ja ihanaa,että pääset kokkaamaan taas! Jännät sisäänkäynnit,kuin parvekkeet.Ja pitääkö teidän hankkia kaikki huonekalut,keittiökalusteen jne?

    VastaaPoista
  2. Hienoa, että asunto löytyi. JOudutteko te nyt ostamaan kaikki huonekalut vai onko teillä niitä jossain varastossa? Se hyöty niissä tuulettimissa ja ilmastointilaitteissa on, että ei sitten kuule niin sitä melua kadulta.

    VastaaPoista
  3. JIPPII!!!! Ihana mahtavaa että se asunto vihdoinkin löytyi! Jeee!!!! Tosi kivalta näyttää. Minä olisin varmaankin mennyt siihen toiseen. hihii! Ja sitten olisi lähtenyt järki kun olisi ollut kaikki ihan pölyssä koko ajan. Mutta sitten toisaalta tämähän oli ihan huippu kun se on ukkelin työpaikan lähellä.. eikö ollutkin niin? Just sopiva paikka! JIPPII!!!

    VastaaPoista
  4. voi hitsi.. yksi huono puoli kyllä löytyi nyt heti.. ovien vieressa ei ole sitä lasia mistä voisi kuikkia sisälle muihin asuntoihin! höh!

    VastaaPoista
  5. Yaelian, kiitos onnitteluista. :-) Kyllä harmitti, että se uusi asunto oli rakennustyömaalla, mutta toisaalta, kaikkea ei voi saada. Kaiken lisäksi sinne asuinalueelle ei ollut vielä edes kunnon tietä, vaan sinne piti ajaa semmoista pientä kärrypolkua slummialueen läpi, joten siinäkään mielessä ei sen asunnon menetys enää harmita.

    Sisäänkäynnit ovat minustakin erikoiset, vaikka kaikenlaista sisäänkäyntiä tuli asuntoja katsellessa kyllä nähtyä. Yhteenkin kerrostaloon tultiin kuin johonkin hotelliin: hervottoman suuressa aulassa oli oleskelutila nahkasohvineen ja pöytineen ja ”vastaanotto”, jossa istui pari vartijaa. Huoneetkin olivat ihan kuin hotellissa pitkien käytävien varrella.

    Allu, meillä ei ole mitään huonekaluja varastossa, mutta toiveissa on, että voitaisiin ostaa kaikki edellisen asunnon (joka on nyt ukkelin firman guest house-käytössä) kamat takaisin ja siirtää ne tähän uuteen asuntoon. Jos se onnistuisi, niin se olisi aivan loistavaa. Muuten joudutaan ostamaan kaikki alusta alkaen, jokaista lautasta ja pyyhettä myöten, puhumattakaan isommista kalusteista.

    Nukun aina Intiassa tosi hyvin Suomeen verrattuna, ja luulen, että se johtuu suurelta osin just tuulettimesta, jonka ääni jotenkin rauhoittaa. Suomessa meillä ei ole tuuletinta, ja jokainen pienikin rapsahdus häiritsee jotenkin kauhean paljon.

    Laura, minä en edes ajatellut mitään pölyjä ja meluja siinä vaiheessa kun siellä asunnossa olin. Huokailin vaan mielessäni, että onpa ihana, tänne minä kyllä haluan. Kunnes ukko sitten palautti minut maan pinnalle. :-)

    Tämä on tosiaan ihan muutaman minuutin automatkan päässä ukkelin töistä, ja minunkin lenkkeilypuistoni on melkein vieressä. Ei tarvitse ainakaan näiden asioiden takia ajella ruuhkissa ja menettää hermojaan. :-)

    Hihii, minä en edes muistanut koko ovisilmää asunnossa ollessani, kunnes eilen rupesin katselemaan noita valokuvia ja huomasin, että perhana, oven vieressä ei ole lasia!! :-D Mitenkäs minä niitä naapureita nyt kyttäilen, hih.

    VastaaPoista
  6. Hei!Onnea uuteen kotiin! Onko tämä paikka lähellä mitä? En osaa kohdistaa tuota kuvaa. Mitä tuttuja paikkoja siinä olis lähellä? Tilavalta näyttää uusi koti ja valoisalta. Vaikka ei musta siinä teidän entisessä kodissakaan mitään vikaa ollut:).Turhan kaukana oli vaan meiltä.../Marja

    VastaaPoista
  7. Kiitos, Marja! Tämä paikka on siellä samalla suunnalla missä ennenkin asuttiin, mutta ei ihan niin laitakaupungilla. Siis siellä Inorbitin suunnalla. Vieläkin siis olisi teille aika pitkä matka, vaikka ei läheskään yhtä pitkä kuin ennen. :-) Voin laittaa meilissä vaikka kartan tulemaan (jos osaan), niin tiedät ihan tarkalleen missä asustellaan. :-)

    VastaaPoista
  8. Onnea uuteen kotiin!
    Ainakin Punen Inorbit on ihan huippu!
    Tykkään! Tai viime kerralla oli avattu uusi Phoenix, joka on omassa luokassaan, mutta Inorbitissa on sitä "jotain" + siellä on Spar.
    t. simran

    VastaaPoista
  9. Kiitos, Simran. :-)

    Minäkin tykkään tosi paljon Inorbitista, ja Hyderabadissa se onkin oikeastaan ainoa ihan kunnollinen ostoskeskus. Meillä siellä ei kuitenkaan ole Sparia, vaan Hypercity. Spar on toisessa paikassa, mutta olisi kiva, jos sekin olisi Inorbitissa. :-)

    VastaaPoista