Jos jokin esine tuottaa sinulle iloa, pidä se. Jos ei, piilota se kaappiin.


lauantai 31. joulukuuta 2011

Koti se on tämäkin

Kummallista, mutta kun tänään ajelimme Hyderabadin lentokentältä anoppilaan ja kun myöhemmin pyöriskelimme kaupungissa, tuntui kuin en olisi täältä poissa ollutkaan. Miten siitä voi olla muka yli puoli vuotta, kun olin viimeksi täällä? Ensimmäisenä päivänä elo ei ole ainakaan vielä tuntunut läheskään niin kauhealta kuin olin kuvitellut; kaikki on tuntunut jollakin tapaa vain aika normaalilta, ihan kuin jollakin kummallisella tavalla kuuluisin tänne. Toki hermot menivät jo tänäänkin - useampaankin otteeseen! - mutta kai se kuuluu täällä asiaan.

Näkymä anoppilan parvekkeelta tänään iltapäivällä.

Ilman lämpöisyys hieman yllätti, sillä olin kuvitellut Hyderabadissa olevan huomattavasti viileämpää. Viime vuonna yölämpötilat laskivat muistaakseni joulukuussa alle kymmenen asteen, ja olisin laittanut jalkaani villasukat, jos minulla olisi ollut semmoiset mukanani. Appiukko kertoi, että viime aikoina on ollut poikkeuksellisen kylmä, mutta ei se nyt minusta niin kauhean kylmä ole, jos päivällä on 30 astetta ja yölläkin vajaat 20. Ilma on kylläkin jotenkin omituisen kostea, joten mistään kuohkeista kampauksista on turha haaveilla. Smiley

Sen verran kuitenkin palelin tuossa päivällä univelkoja pois nukkuessani, kun kattotuuletin pyöri taustameluja häivyttämässä, että piti kaivaa ihan oikeat peitot esiin ja käydä ostamassa niihin pussilakanat. Kaikki kaupat olivat aivan hirvittävän täynnä, koska oli viikonloppu ja varmaan myös siksi, että oli uudenvuodenaatto. Kauppakeskusten järkyttävä meteli alkoi heti tökkiä, eikä siellä tehnyt mieli pyöriä yhtään enemmän kuin oli pakko. Hypercity-tavaratalossa sijaitseva viinakauppa oli sekin niin ääriään myöten täynnä, että en ole koskaan tainnut nähdä siellä samanlaista tungosta.

Vuodenvaihteen ruuhkaa intialaisessa Alkossa.

Kodinsisustusliikkeessä.
Ei löydetty muuta kuin kaksi pannunalustaa anopille.


Raha-automaatille oli varttitunnin jono, mutta jonottaminen oli hyvää harjoitusta kärsivällisyydelle. Hypercityn kassajono oli toinen kärsivällisyyttä koetteleva paikka, mutta yritin huvitella senkin ajan ja tehdä pientä empiiristä tutkimusta siitä, mitä intialaisten ostoskärryistä löytyy uudenvuodenaattona. Perunalastupusseja niissä ainakin oli, ja paljon!

Intialaiseen ostoskeskuskulttuuriin kuuluu se, että niissä on kaikenlaisia meluisia tapahtumia lapsille ja aikuisille. Inorbitissa oli tänään meneillään jonkinlainen lasten tanssitunti.

Pimeä alkaa laskeutua läntisen Hyderabadin ja Durgam Cheruvu -järven ylle.

Meidän oli ollut tarkoitus mennä koko perheen voimin syömään jonnekin, mutta anoppi ei sitten halunnutkaan lähteä, koska hän ei syö lauantaisin (ja muistaakseni tiistaisin ja torstaisin) uskonnollisista syistä ei-kasvisruokaa. Appiukko ei syö ei-kasvisruokaa muulloinkaan, joten hänelle on ihan sama, minä päivänä hän käy ravintolassa. Ongelmaksi muodostui kuitenkin se, että koska tänään on uudenvuodenaatto, kaikki paikat olivat jo etukäteen täyteen varattuja. Niinpä päädyimme lopulta yhteen baariin, joka ei ottanut pöytävarauksia vastaan lainkaan. Erilaiset uudenvuoden bashit ovat täällä ravintoloissa hyvin suosittuja, ja niissä on silloin erikoista ohjelmaa. Tämä kyseinen baari oli kuitenkin päättänyt tehdä poikkeuksen ja olla järjestämättä mitään erityistä uudellevuodelle. Paikalle oli kuitenkin tilattu pari dj:tä, ja volyymit oli väännetty niin kaakkoon, että appiukko piteli välillä korviaan. Smiley

Dj:t soittavat.
Musa oli kyllä hyvää, mutta vähän liian kovalla. T. nimim. vanha.

Itsekin olin matkasta vielä vähän väsynyt, enkä ollut juhlatuulella yhtään. Koska olin kuskina, en voinut edes juoda mitään mocktaileja vahvempaa, joten keskityin sitten taas syömäpuoleen, johon on tullut keskityttyä viime päivinä vähän turhankin kanssa. Smiley Intiassa on tapana syödä drinksujen kanssa suolaisia alkupaloja, jotka tarkoittavat erilaisia intialaisia pikkuruokia. Ne voivat olla esimerkiksi vartaita, mausteisia herkkusieniä, uppopaistettua kalaa tai kiinalaisittain maustettuja kasviksia. Koska kyseisessä baarissa ei tarjottu muuta ruokaa kuin näitä alkupaloja, vedimme niitä illalliseksemme, eli niin paljon, että vatsa alkoi kupruilla.


Alan tässä pikkuhiljaa valmistautua petiin, mutta sitä ennen pitää vielä hieman setviä matkalaukkuja. Matkatavarat saatiin kaikki perille, ja Mumbaihin asti kaikki sujui suorastaan loistavasti, vaikka meillä olikin neljä matkalaukkua, jotka painoivat lähes sata kiloa, ja vielä muhkeat käsimatkatavarat päälle. Mumbaistakin matkatavarat saatiin muutaman mielenkiintoisen juonenkäänteen jälkeen lähtemään edelleen Hyderabadiin. Ehkä kerron niistä juonenkäänteistä joskus myöhemmin; nyt en jaksa.

Sainpas roudattua jouluksi saamani piparkakkutalonkin melkein ehjänä Intiaan! Ainostaan nallepiparin käsi murtui - ja nyt olen pistellyt murtuneen raajan jo poskeeni.

Huomenna se sitten alkaa, ihan uusi vuosi 2012. Minä en tänäkään vuonna tee muita lupauksia kuin sen saman vanhan kuin aina muinakin vuosina: lupaan olla lupaamatta mitään. Smiley

9 kommenttia:

  1. Kiva kuulla,että pääsitte hyvin perille ja jopa piparitalokin tuli perille noin hyvässä kunnossa:)
    Jännää,että tuntui heti kuin et olisi kauan ollut poissa,vaikka ilmasto ihan erilainen kuin Suomessa. Kiva on taas nähdä kuviakin INtiasta:) Ja oikein hyvää Uutta Vuotta Hippu!

    VastaaPoista
  2. Yaelian, kiitos, oikein hyvää uutta vuotta myös sinulle! Ilmastossa on ollut kyllä pieni totutteleminen, kun on ollut (vuodenaikaan nähden poikkeuksellisesti) niin kosteaa, että vähän kun jotain tekee, niin hiki vaan virtaa.

    VastaaPoista
  3. käääääääääk! Sinä pääsitkin kyllä supernopeasti blogailemaan. Hihi! Ihanaa! On tosiaan kyllä kiva nähdä kuvia taas sieltä. :) Täällä Melbournessakin ollut nyt tosi kosteaa ja kuumaa.. huokaus.. ei ole kyllä haluttanut mennä ulos ollenkaan. Useammat päiväunet on tullut otettua sen sijasta. :)

    VastaaPoista
  4. Heippa! Olipa kiva nähdä kuvia tutuista paikoista! Otahan paljon lisää kuvia. Osaan niin kuvitella sut sinne taas ajelemaan autoa ja seikkailemaan:). No me ollaan ainakin hengessä mukana. Jos ajelet Begumpetissa, niin käyhän sanomassa Vanille terveisiä! Hyvää uutta vuotta 2012!

    VastaaPoista
  5. Laura, joo niin pääsin, kun anoppilassa oli nettiyhteys valmiina. :-) Se on kaiken lisäksi paljon parempi yhteys kuin meidän yhteys Suomessa, joka pätkii läppärillä koko ajan. Tämä yhteys pelaa kuin intialainen riksa, hihii.

    Yök, kuuma ja kostea on kyllä inhottava yhdistelmä. Täällä on nyt joku sykloni vai mikä lienee, ja siksi on ollut pilvistä ja jopa satanut, vaikka tähän aikaan vuodesta ei kuuluisi sataa. No toivottavasti tulee pian kuivempaa, niin teille kuin meillekin. Vaikka teillä taitaa kesä vielä jatkua vähän aikaa...

    Marja, kiva kuulla sinusta! Hihii, en ole vielä ehtinyt kolhia autoa yhtään, vaikka ollaan oltu jo täällä kaksi päivää! Yritän olla ahkera kameran kanssa, mutta välillä tulee semmoisia päiviä kuin tämä, että kaikki masentaa eikä tee mieli ottaa kuvia yhtään. En tiedä, miten mielentilat vaihtelevatkin täällä niin laidasta laitaan. No onneksi oli tuo piparkakkutalo, jonka söin sitten lohdutukseksi (pohjaa lukuun ottamatta) kokonaan. :-D Ja jos osun niille teidän entisille nurkille, niin käyn ihan varmasti viemässä terveiset Vanille. Olisittepa nyttekin täällä, niin olisi niin paljon kivempaa. :-) Hyvää uutta vuotta teillekin!

    VastaaPoista
  6. Hyvaa Uutta Vuotta Intiaan. Kannattaa muuten ehka popsia loppukin piparkakkutalo aika akkia parempiin suihin. Kosteus ei tee sille hyvaa. Nimimerkki kokemusta on!

    VastaaPoista
  7. Kiitos, Anumorchy, ja oikein hyvää uutta vuotta myös sinulle!

    Täytyy varmaan sitten syödä loputkin piprakakkutalosta. Ei tuottane vaikeuksia... :-)

    VastaaPoista
  8. Tervetuloa takaisin! Kiva päästä jälleen lukemaan Hyderabad-juttuja, silloin kun vaan ehdin :)

    Eikös tuo baari ole Inorbitissa? Kävimme siellä reissulla ja mieleen jäivät heidän herkulliset kasvisplatterit. Kannattaa kokeilla!

    VastaaPoista
  9. Anna, kiva kun kerkesit taas lueskelemaan. :-)

    Tuo baari ei ole Inorbitissa vaan Daspalla-hotellissa. Yleensä siellä on kuulemma kaksi tai kolme ihmistä, mutta uudenvuodenaattona siellä oli kyllä väkeä ihan ruuhkaksi asti. :-)

    VastaaPoista