Jos kaikki tuntuu sujuvan hyvin, olet varmasti unohtanut jotain.


lauantai 5. maaliskuuta 2011

Talonvahdin elämää

Intialaisten kerrostalojen pohjakerros on yleensä varattu pysäköintitilaksi, joten maan tasolla ei tavallisesti ole asuinhuoneistoja. Yksi asunto pohjakerroksessa kuitenkin on, sillä jossakin hissin ja portaiden lähellä on yhden huoneen tila, jossa asuu talonvahti (watchman) mahdollisen perheensä kanssa.

Talonvahdin asunto on tuo vaalea rakennelma tuossa keskellä.
Ovi on heti portaiden vieressä, jotta vahti näkee kaikki portaissa liikkuvat.

Asunto ei ole koolla pilattu, sillä sen koko on tavallisesti noin kolme metriä kertaa kolme metriä. Asumus ei ole kuitenkaan intialaisella mittapuulla mitattuna läheskään surkeimmasta päästä, vaikka se pieni onkin. Se sentään täyttää kaikki pysyvän asunnon tuntomerkit: siinä on seinät, katto, ikkunat ja ovi - toisin kuin slummialueiden tilapäisrakennelmissa.


Meidän talonvahtimme asunnossa asuu miehen lisäksi hänen perheensä, vaimo ja kaksi lasta. Mies on kouluja käymätön, maalta muuttanut kaveri, kuten talonvahdit useimmiten ovat. Aiempi vahti oli jonkinlainen poikkeus, sillä hän oli saanut kaupallisen koulutuksen ja osasi hieman englantiakin. Mies ei ollut kuitenkaan löytänyt koulutustaan vastaavaa työtä, joten hän oli päätynyt talonvahdiksi. Hän osasi hyödyntää koulutustaan talonvahdin hommassakin ilmeisen hyvin, sillä hänellä ja talon huoltopäälliköllä oli yhteinen bisnes: he keräsivät asukkailta rahaa korjaus- ja parannustöihin, joita ei kuitenkaan koskaan tehty. Asukkaat rupesivatkin ihmettelemään, kun minkäänlaisia työn tuloksia ei näkynyt, vaikka heiltä oli kerätty rahaa parannustöitä varten. Kävi ilmi, että nämä kaksi herraa olivat keksineet kyseiset hommat omasta päästään, keränneet rahat asukkailta ja panneet ne omaan taskuunsa. Kun miehet jäivät kiinni huijauksesta, talonvahti sai potkut ja huoltopäällikkö teki katoamistempun.

Talonvahdin tehtävänä on nimensä mukaisesti pitää silmällä taloa ja sen tapahtumia, mutta sen lisäksi hänellä on muitakin tehtäviä. Aamulla, ennen kuin asukkaat lähtevät töihin, mies pesee asukkaiden autot parkkipaikalla ja jättää tuulilasinpyyhkijät pystyyn merkiksi siitä, että pesu on suoritettu. Joka-aamuisen autonpesun hinnaksi tulee 350 rupiaa (5,5 euroa) kuukaudessa. Vettä käytetään intialaisessa autonpesussa hyvin säästeliäästi, sillä pesu suoritetaan ainoastaan vesiämpäriä ja rättiä käyttäen, mikä on varmasti hyvin järkevää erityisesti kesäaikana, kun vesi on kortilla. Kerran joku peseskeli autoaan letkulla ruiskuttamalla, ja pian sen jälkeen kaikille asukkaille jaettiin kirjelmä, jossa kiellettiin ehdottomasti pesemästä autoa juoksevalla vedellä, ja kehotettiin säästämään vettä muutenkin.

Autonpesun jälkeen mies lakaisee pihan, ja sen jälkeen hän siivoaa asuinkerroksien yleiset tilat lakaisten ja luututen kaikki kerrostalon käytävät viidennestä kerroksesta ensimmäiseen. Miehellä on asuntonsa seinustalla myös pöydät silittämistä varten, johon talon asukkaat voivat viedä vaatteita miehelle silitettäviksi.


Vaatteet saa takaisin myöhemmin hyvin prässättyinä, sanomalehtikaistale paitojen sisään sujautettuna.

Vaikka vahdin asunto on pieni, siellä on kuitenkin kaikki tarpeellinen - kuten telkkari, jota perhe istuu illalla katselemassa. Olen monesti miettinyt vanhempien yksityisyyttä tällaisissa ahtaissa majoitustiloissa, joissa koko perhe elää koko ajan samassa tilassa. Vanhempien intiimit hetket ovat varmaankin aika harvassa! Toisaalta esimerkiksi slummialueilla yksityisyys ei varmasti edes ole kovin korkealla tärkeyslistalla; paljon tärkeämpää on se, että on jonkinlaista työtä, ruokaa ja vaatteita ja että ihmiset pysyvät terveinä. Kummasti Intian väkiluku kuitenkin koko ajan kasvaa, joten voi kai olettaa, että vanhemmat löytävät jostakin mahdollisuuden kahdenkeskisille hetkillekin... :-D

Talonvahteja on omakotitaloissakin, erityisesti talon rakennusvaiheessa, jolloin heidän tehtävänään on vahtia taloa - sitä, että taloon ei tule yöllä kutsumattomia vieraita tai että tavarat eivät lähde itsestään kävelemään. Kun appivanhemmat rakensivat taloaan Nelloreen, vahtimies asui perheineen talon vieressä olevassa pikkuruisessa huoneessa, joka on nyt säilytyshuoneena ja jossa on nyt mm. taatan ayurveda-kirjallisuus.

Nelloren silloinen talonvahti ja hänen vaimonsa.

Heidän lapsensa parhaimpiinsa pukeutuneena.
Poika on varsin hellyttävä ylisuurissa vaatteissaan...

Kun anoppi ja appiukko pari vuotta sitten asuivat tilapäisesti jonkin aikaa Hyderabadissa - appiukkon työn takia jälleen - heillä oli Nelloren talossa talonvahti, joka vahti taloa appivanhempien poissaollessa. Kerran appivanhemmat menivät jostakin syystä yllättäen käymään Nelloressa, eikä talonvahtia näkynyt missään. Meni päivä jos toinenkin, eikä vahdista näkynyt vilaustakaan. Viimein appivanhemmat saivat selville, että vahti oli jossakin toisessa kaupungissa, vahtimassa jonkun toisen taloa, ja että hän oli työskennellyt siellä jo jonkin aikaa. Mies tuplasi tulonsa, kun oli töissä kahdessa paikassa yhtä aikaa. Eräänlaista yritteliäisyyttä tämäkin. :-D

Vahtimiehen työ ei ehkä ole kovin hohdokasta, ei ainakaan kuuluisan intialaisen näyttelijän, Salman Khanin mielestä, joka kertoo eräässä artikkelissa seuraavasti:
"Joskus kun olen levoton tai poissa tolaltani, menen ulos käytävään katselemaan vahtimiestäni. Sitten palaan hiljaa takaisin asuntooni ja kiitän Jumalaa siitä, että Hän on antanut minulle niin paljon. Istun alas ja mietin kaikkea sitä siunausta ja rakkautta, jota ihmiset ovat minulle matkani varrella antaneet."
Onhan se ihan kiva, että tajuaa, mitä hyvin asiat omassa elämässä ovat, mutta tarvitseeko sen toteamiseksi mennä töllistelemään vahtimiestä? Mitähän kyseinen vahti mahtaa näistä superstaran pällistelyhetkistä olla mieltä?

5 kommenttia:

  1. Hauska kuvaus watchmanin arjesta! Teidän watchmanin työtehtävät kuulostaa varsin monipuolisilta. Riippuu ehkä kompleksin koosta... meillä on kotitalossa erikseen vartijat, joita on n. 5 yhteensä, heidän pomonsa (2 kpl), silittäjät (2 kpl), siivoojia (n. 3 kpl)...
    Mutta esim. entisessä toimistossani watchman piti huolta kaikesta, kuten sinäkin kuvailit.

    Se pitää kyllä sanoa, että tuo vaatteiden silityspalvelu on niin ihanaa luksusta! Sitä tulisi varmasti kovasti ikävä, jos täältä pois muuttaisi.

    VastaaPoista
  2. Todella mielenkiintoinen postaus Hippu!Ja tosi siistin näköistä teidän talon alakerroksessa,vastamaalatun näköistä. Meillä ei ole mitään tuollaista,esim, tässä omassa talossani taloneuvoston jäsen (ikävä kyllä ollut sama ainut jäsen jo 10 vuotta..)kerää kuukausittaiset talonhoitomaksut,ja meillä on sitten siivous kerran pari viikossa portaissa ja sisäänkäynnissä ja joskus puutarhuri istutuksia hoitamassa. Teillä on kätevää kun tuo watchmanille voi viedä silitettävät vaatteetkin.Sopisi mulle,sillä se on sellaista hommaa josta en pidä....On kyllä tosi pieni se asunto,mutta ehkä parempi kuitenkin kuin se slummialue. Ja huh,olipa teillä aikamoinen huijari se entinen watchman.

    VastaaPoista
  3. Anna, onpas teillä paljon porukkaa töissä! Meillä yksi watchman hoitaa tosiaan kaiken, mutta meidän talossa ei olekaan kuin viisi kerrosta, joista jokaisessa on viisi asuntoa. Naapuri”rapussa” on saman verran asuntoja, mutta heillä on oma watchman, jolla on myös oma asunto talon pohjakerroksessa. Mun täytyy tunnustaa, että en ole koskaan antanut vaatteitani watchmanin tai kenenkään muunkaan silitettäväksi... Mies kyllä antaa varsinkin kauluspaitojaan muiden silitettäväksi, koska minä en kuulemma osaa silittää niitä kunnolla. :-D Allekirjoitan! Se silittäjien silitysrauta on niin hurjan näköinen, että en uskaltaisi antaa vaatteitani silitettäväksi, mikä on varmaan tosi tyhmää. Onneksi tykkään silittämisestä! :-D

    Kiitos, Yaelian! :-) En edes ole tullut ajatelleeksi tuota, että täällä tosiaan siivotaan aika usein (päivittäin, paitsi joskus sunnuntaina) ja hyvin. Eihän meillä Suomessakaan siivota porraskäytävässä kuin kerran viikossa, aivan kuten teilläkin. Tosin likaakaan (pölyä lähinnä) ei ehkä tule siellä siihen malliin kuin täällä Intiassa. Silityspalvelu on tosiaan kätevä (niille jotka sitä käyttävät, hih), ja aika paljon talonvahdilla silitettävää näyttää nykyään olevankin. Täällä ihmiset käyttävät kaikenlaisia palveluja tosi paljon, kun ne ovat vielä niin halpojakin. Vahdin asunto on tosiaan pieni, mutta on se sentään aika luksusta, kun ajattelee sadekautta, kun kaikki paikat lainehtivat ja heikommat asumukset ovat todella lujilla...

    VastaaPoista
  4. oih, minä veisin heti vaatteet silitettäväksi! hihii! Meillä ei silitetä ollenkaan :). Melkoinen koppero sillä perheellä on kyllä asuttavana mutta ehdottomasti parempi entä slummi!!!

    VastaaPoista
  5. Laura, kai munkin pitäisi rohkaista mieleni ja käyttää watchmanin palveluja, kun niitä kerran olisi tarjolla. :-) Mutta kun sillä on sellainen kivikautinen silitysrauta, joka painaa varmaan ainakin sata kiloa ja joka käy hiilillä. Sen raudan sisälle siis tungetaan hiiliä, jotka kuumentavat raudan (niin se mun käsittääkseni ainakin toimii)... Mun keinokuituiset vermeenihän varmaan räjähtäisivät! :-D

    VastaaPoista