Ei niin pientä putkea, ettei reikää keskellä.


tiistai 25. elokuuta 2009

Ganesh-juhla (Ganesh Chaturthi)

Joskus touko-kesäkuussa meinasin pudottaa silmäni ajellessani Kukatpallyssa Hyderabadin alueella: tien vierusta oli nimittäin täynnä Ganesh-patsaita varmaankin jonkun kilometrin mittaiselta matkalta. Selvisi, että tuolla alueella tehtiin näitä Ganesh-patsaita ja että ne olivat tulossa elo-syyskuussa vietettävään Ganesh Chaturthi -juhlaan.

Patsaantekijä ja poikansa.

Suurin osa patsaista oli valkoisia, mutta osa patsaista oli saanut jo väriä pintaan.

Ganesh (tai Ganesha) on elefanttipäinen jumalhahmo, jolla on neljä kättä: yhdessä kädessä on norsun ohjauskeppi, yhdessä kirves ja yhdessä makeisia tai lootuksenkukka. Neljäs käsi on katsojaan päin merkkinä siunauksesta.

Useilta patsailta puuttui vielä tuolloin käsistä kaksi, ja näitä irtokäsikasoja lojui siellä sun täällä.

Ganeshin elefantinpäällä on oma merkityksensä. Suuret korvat tekevät Ganeshista innokkaan ja viisaan kuuntelijan. Kärsällään Ganesh voi haistaa ja tarttua esineisiin, niin pieniin kuin suuriinkiin. Suuret ja tarkat silmät puolestaan tekevät Ganeshista hyvän havainnoitsijan. Korvat ja silmät yhdessä tekevät Ganeshista viisaan ja oppineen sekä myötävaikuttavat Ganeshin kykyyn erottaa hyvä pahasta ja oikea väärästä. Suuri pallomaha Ganeshilla on puolestaan siksi, että Ganesh on kovasti makean perään, ja tykkää syömisestä muutenkin. Toisaalta Ganesh on tyytyväinen vähäänkin, sillä Ganeshia miellyttää yhtä lailla muutama bermudaruohon (durva grass) oksa kuin modak-makeisetkin, kunhan lahja vain annetaan vilpittömin mielin ja rakkaudella. Muun muassa tämä tekee Ganeshista Intian palvotuimman jumalhahmon - Ganeshia palvotaan asuinalueeseen, kastiin tai sosiaaliseen asemaan katsomatta.

Ganeshia pidetään jumalana, joka poistaa esteet ja vaikeudet, ja siksi Ganeshia rukoillaan ennen lähes minkä tahansa projektin aloittamista - ennen kuin lähdetään matkalle, aloitetaan jokin esitys tai seremonia. Myös lähes kaikki tavalliset puja-seremoniat ("jumalanpalvelukset") niin kotona kuin temppeleissäkin aloitetaan osoittamalla ensin kunnioitusta Ganeshille. Useimmissa temppeleissä - oli temppeli omistettu sitten mille jumalhahmolle tahansa - onkin myös Ganesh-pyhäkkö, josta temppeliseremonia aloitetaan, sillä Ganesh poistaa esteet myös jumalanpalveuksen tieltä.

Ganesh Chaturthi -juhla alkoi täällä sunnuntaina, ja se jatkuu kymmenen päivää. Juhlan alkajaisiksi kodit koristellaan, Ganeshia varten rakennetaan tilapäinen pyhäkkö ja kotiin käydään ostamassa Ganesh-patsas, joka tulee kotiin "vierailulle". Ganeshin vierailu kestää yleensä tuon kymmenen päivää, mutta se voi kestää lyhyemmän aikaakin. Ganeshin palvontaa näiden päivien aikana (ja Ganesh Chaturthi -juhlan aikana yleensäkin) pidetään erityisen hyväenteisenä. Usein Ganesh-patsaat ovat melko pieniä, parinkymmenen sentin korkuisia, mutta vauraampi väki sekä erilaiset yhteisöt pystyttävät ihmisten iloksi hyvinkin suuria Ganesh-patsaita.

Tässä menee yksi Ganesh-patsas sunnuntaina tavarataksin lavalla...

... ja tälle patsaalle on tarvittu kokonainen rekka!

Erilaiset yhteisöt hankkivat Ganesh-patsaan yhteisön keräämien varojen avulla, ja Ganeshia varten rakennetaan lava ja telttakatos, johon patsas sitten juhlan ensimmäisenä päivänä tuodaan. Joskus patsas ja lava on hyvinkin yksinkertaisia, ja niistä voi kuulemma päätellä jotakin kyseisen alueen tai yhteisön varallisuudesta. Nämä tilapäislavat (pandalit) koristellaan joskus yksinkertaisemmin, joskus hyvinkin värikkäästi, mm. kukkaköynnöksillä, värikkäillä nauhoilla ja valoilla. Kun Ganesh- patsas on paikallaan, sitä palvotaan päivittäin koko juhlan ajan.

Melko yksinkertainen lavarakennelma...

... ja hieman pidemmälle viety asetelma.

Hyvin kaunis Ganesh erään temppelin edustalla.
Ganeshin edessä on pikku-Ganesh -patsaita ja Ganeshille tuotuja lahjoja, mm. kookospähkinöitä.

Koska Ganesh on niin suosittu jumala, juhlinta on kiihkeää ja värikästä. Ukkeli onkin jo kerinnyt marmattaa, että alun perin rauhallisesta kodeissa vietettävästä juhlasta on tehty kaupallinen kansanjuhla, ja juhliminen on lähtenyt kokonaan lapasesta. Tässä voi hyvin olla perääkin, sillä sen verran paljon noita patsaita, värivaloja ja muita koristeita on tien vierillä näkynyt. Myös kilpailu siitä, kenellä on suurin Ganesh-patsas, on kovaa.

Suurin näkemäni laitos: Ganesh-pandalin edessä oli telttakatos, jossa saattoivat istua ne, jotka eivät mahtuneet sisään telttaan.

Itse katoksessa oli jättimäinen Ganesh-patsas sekä ihmisiä palvomassa Ganeshia. Kaiuttimista kaikui musiikki ja tunnelma oli kovin kaukana hartaista luterilaisista kirkonmenoista!

Kaikkein mielenkiintoisinta tässä juhlassa on mielestäni se, miten se päättyy. Juhlan viimeisenä päivänä Ganeshille tarjotaan erityinen aamiainen ja häntä kiitetään siunauksista, joita hän on kodeille ja yhteisöille antanut. Sitten Ganeshia pyydetään lähtemään, ja Ganesh-patsaat kuljetetaan suurissa ja riemukkaissa kulkueissa kohti merta, jokea tai järveä - mikä vesistö nyt sattuukin olemaan lähinnä. Hyderabadissa patsaat kuljetetaan Hussein Sagar -järveen, joka on keskellä kaupunkia. Vesistön ääressä suoritetaan vielä viimeinen puja-seremonia, jonka jälkeen patsaat kannetaan veteen ja upotetaan sinne.

Perinteisesti patsaat tehtiin polttamattomasta savesta, ja savi liukeni veteen melko nopeasti. Nykyään patsaat tehdään useimmiten kipsistä, joka on halvempaa ja helpommin käsiteltävää kuin savi mutta joka liukenee veteen paljon hitaammin kuin savi. Kipsistä irtoaa sen liuetessa veteen myös myrkyllisiä aineita. Ganesh Chaturthia onkin kritisoitu nykyään paljon ympäristösyiden takia - eikä ollenkaan turhaan. Hirvittää ajatellakin, mikä määrä kipsiä Hussein Sagariin tänäkin vuonna päätyy!

12 kommenttia:

  1. Mielentkiintoista! Ja onpa tosiaankin tuossa yhdessä kuvassa koristeltu Ganesh hahmo hienosti.Mulle tosin on aika outoa, että palvotaan esineitä jumalina, mutta mielenkiintoista ja ihanan värikkäältä tuo näyttää!

    VastaaPoista
  2. Yaelian, mielenkiintoista tosiaan! ;-)

    Oikeastaan noita esineitä ei sinänsä palvota jumalina, vaan ne ovat eräänlaisia "välikappaleita" ihmisen ja jumalan välillä. Hindulaisuus korostaa ihmisen ja jumalan välistä henkilökohtaista yhteyttä (toisin kuin käsittääkseni luterilaisuus - en ole siihen niin perehtynyt), ja erilaiset esineet, kuvat, patsaat ja posterit helpottavat tuon yhteyden luomista; ihmisen on helpompi keskittyä jumalanpalvelukseena, kun on jokin, johon on suora ja konkreettinen (näkö)yhteys. Esineen tms. ei siis sinänsä ajatella olevan jumala, vaikka jumala onkin siinä esineessä jollakin tavalla läsnä. En tiedä, selvensikö tämä yhtään. :-)

    Epäilen kyllä, että näin massiivisen luokan juhlassa kuin tämä Ganesh-juhla, hindulaisuuden perusajatus saattaa olla jo hieman kadonnut johonkin...

    VastaaPoista
  3. Ihan mielenkiintoista ja varmaankin paljon maanläheisempää kuin jonkun abstraktisen käsitteen palvominen,mutta vaikka se on välikappale,niin se on kuitenkin eloton esine, ihmisen tekemä,ja sen takia tuntuu ehkä vieraalta tuo tapa.

    VastaaPoista
  4. Ganesh on ihana! :)

    Enpa tiennytkaan, etta Ganesh Chaturti oli niin iso juhla Andhrassa. Taallakin sita vietetaan, mutta ei laheskaan niin suurella tavalla kuin Maharashtrassa.

    Hyvin muuten selitit tuota hindulaista idolin palvontaa. Se tuntuukin meista oudolta, mutta vastaavasti intialaisista tuntunee oudolta se, etta luterilaiset rukoilee 'tyhjyyteen'... perinnekysymys siis.

    VastaaPoista
  5. Yaelian, kyllähän se vähän "esineen palvomiselta" pakostakin tuntuu, ainakin luterilaisittain ajatellen. Mutta kuten Anna tuossa sanoi, se on perinnekysymys varmaan.

    Anna, Ganesh on kyllä ihan kiva. :-) Mä sympatiseeraan erityisesti sitä, että se tykkää makeisista, heh.

    Ganesh Chaturthi on Andhrassa - ja ilmeisesti erityisesti Hyderabadissa - todella iso juhla, ellei peräti vuoden suurin.

    Aika osuvasti sanottu tuo "tyhjyyteen rukoileminen" - tuolta hinduista varmaan juuri tuntuu, kun he ajattelevat luterilaisia tapoja!

    VastaaPoista
  6. Bhagavad Gitassa selitetään tätä: sen, jolla on ruumis, on tuskaisen vaikea keskittyä siihen, jolla ei ole ruumista. Siksi Jumala ruumiillistuu tehdäkseen itsestään helpommin lähestyttävän ja rukoiltavan.

    VastaaPoista
  7. Olipa mielenkiintoinen kuvaus.
    Tuli outo mielikuva, että Ganesh-jumalassa yhdistyvät sekä joulupukki että joulukuusi :)

    Onko Ganeshin palvonta julkisesti enemmän miesten puuhaa, kun palvontapaikoilta otettuhin kuviin ei ole osunut lainkaan naisia?

    Tiina

    VastaaPoista
  8. Kirjuri, tuo selitti asiaa todella paljon. Kiitos, että vinkkasit ihan tiedon alkulähteille!

    Tiina, aika hauska yhteensattuma, mutta minulle tuli tuo ihan sama joulupukkifiilis Ganeshista eilen, kun näin yhdessä supermarketissakin Ganeshin. Joulufiilistä ei yhtään vähennä se, että koristeluun on usein käytetty värinauhoja ja värivaloja...

    Tuli ihan sama kysymys mieleen, kun laitoin noita kuvia postaukseeni ja katselin niitä tarkemmin: ei niissä paljon naisia näkynyt! Olen kyllä nähnyt noilla Ganesh-paikoilla naisiakin, mutta huomattavasti vähemmän kuin miehiä. Ilmeisesti Ganeshin palvonta julkisesti (ainakin tämän juhlan aikana) on lähinnä miesten puuhaa. Mitään varmuutta minulla ei kuitenkaan asiasta ole, eikä ukkelikaan osannut sanoa asiasta yhtään mitään, kun kysyin siltä. Viimeisen päivän kulkueissa, joissa Ganeshit kuljetetaan veteen - naiset eivät kuulemma kulje siksi, koska ukot möykkävät siellä humalassa, eikä se naisista varmaankaan ole kauhean kivaa. Että melkoisen uskonnollinen juhla tämäkin!

    VastaaPoista
  9. hei!
    loysin sinun blogin ja luen todella suurella mielenkiinnolla. mina olen asunut singaporessa 5,5 vuotta ja siis edelleen asun taalla. taalla on pieni vahemmisto intialaisia ja esim meidan condossa asuu paljon intialaisia. mietinkin juuri tassa yksi paiva etta mitakohan naapurit tanaan juhlivat. oliskohan ollut juuri ganesh?

    VastaaPoista
  10. Hei, aurinko! :-) Ja tervetuloa!

    Voi hyvinkin olla, että juhlivat Ganeshia ne intialaiset. Tosin intialaisilla tuntuu olevan niin paljon kaikenlaisia juhlia, että ota niistä nyt aina selvää... ;-)

    VastaaPoista
  11. Miten mulle tuli ihan joulufiilis!? Viimeisen silauksen tunnelmaan toi miehesi kommentti juhlan tunnelman muuttumisesta.

    Kauniita no Ganesh-patsaat. Ei ihme jos on suosittu heppu.

    VastaaPoista
  12. Vilijonkka, joulufiilis tuli kieltämättä itsellenikin! Se ei olekaan mikään ihme, kun monet patsaat on koristeltu "joulukuusenkoristein"... Todellakin kaunis heppu tuo Ganesh, ja aika erikoinen norsunkärsineen. ;-)

    VastaaPoista