Pieni talokatselmus

Ajelen lähes päivittäin uuden Konepaja-nimisen asuinalueen ohi, joka on nousemassa lähelle Pasilaa. Alueelle nousevat talot ovat aiheuttaneet kummastusta ja herättäneet kysymyksiä: onko moderni kerrostalorakentaminen nykyään Suomessa tällaista? Jos nimittäin Konepajan talot edustavat nykyajan kerrostalorakentamista, yksivärisiä taloja pidetään nykyään ilmeisen tylsinä. Ongelma kuitenkin poistuu onneksi helposti sillä, että lätkäistään oranssi tai keltainen väriläiskä talon seinään tai katolle. Suorakaiteen muotoiset talot ovat nekin ilmeisesti auttamattoman vanhanaikaisia; kaarevuus tai kulmikkuus näyttää olevan päivän sana. Parvekkeetkaan eivät ole enää mitään mökkihöperöisten nysväyspaikkoja, vaan elämän parvekkeella tulee kuulua ja näkyä. Nykyajan parvekkeet kun ovat kummallisia ulokkeita, joiden kaikki seinät ovat lasia. Näin kaikki voivat varmasti tarkkailla, kuinka monta kertaa se Virtasen Pena käy tupakalla, ja minkä väriset kalsarit hänellä tänään on.

Konepajan taloja ihmetellessäni olen monesti miettinyt, ovatko nämä rakentamistavat - väriläiskät, erikoiset muodot ja tyrkkyparvekkeet - yhteisiä kaikille Helsingin uusille asuinalueille, vai ovatko nuo vain jotain Konepajan talojen erityispiirteitä. Oli siis korkea aika lopettaa pähkäily ja lähteä ottamaan asiasta selvää! Tervetuloa mukaan Konepajalle, Jätkäsaareen, Alppikylään ja Kalasatamaan, jotka ovat kaikki parhaillaan rakenteilla olevia helsinkiläisiä asuinalueita.

Konepajan alueesta kirjoitetaan Uutta Helsinkiä -sivustolla seuraavasti:

"Konepajan alueesta on tulossa viihtyisä asuinalue, josta löytyy historian henkeä. Konepaja-alueen rakentaminen suosii ratahistoriasta kumpuavia materiaaleja ja värimaailmaa, käyttää paljon tiiltä rakennusmateriaalina ja hyödyntää symbolisia yksityiskohtia esimerkiksi alueen porteissa. Aleksis Kiven kadun ja Teollisuuskadun välissä sijaitsevassa korttelissa suojellaan vanhan konepaja-alueen yli satavuotiaita rakennuksia. Nämä rautateiden historiaan liittyvät rakennukset peruskorjataan uutta käyttöä varten.

Konepaja-alueen asemakaava on tiivis ja tehokas, sillä rakennusoikeutta on paljon. Parkkipaikat rakennetaan maan alle. Kortteleiden väliin tulee vehmaita puistoalueita."

Kuten jo mainitsinkin, Konepajan alueen taloja hallitsee väriläiskä-ajattelu.

Konepajan alueen Teollisuuskadun puolta.

Aleksis Kiven kadun puolta.

Alueen historiaa tuodaan esille muun muassa junan kuvin.

Kokonaisuudessaan Konepajasta jäi vähän persoonaton vaikutelma, sillä alue ei oikein herännyt minulle henkiin.

Jätkäsaaresta olen kirjoitellut joskus aiemminkin, ja olen tainnut joskus jonkin talon valokuvatakin. Aiemmat käyntini Jätkäsaaressa ovat kuitenkin olleet melkoisia pikapyrähdyksiä, mutta tällä kertaa tarkastelin Jätkäsaarta ihan rauhassa, nimenomaan asumisen ja rakentamisen näkövinkkelistä.

Jätkäsaarta kuvaillaan seuraavasti: 

"Jätkäsaari ja Telakkaranta rakennetaan Helsingin eteläkärkeen osaksi kantakaupunkia ja avomeren äärelle. Alueilla asutaan ja työskennellään tulevaisuudessa kantakaupunkimaisessa ympäristössä, jossa monipuoliset palvelut ja julkisen ja kevyen liikenteen reitit ovat käden ulottuvilla. Jätkäsaaressa toimii myös vilkas matkustajasatama, josta on hyvät laivayhteydet Tallinnaan ja Pietariin.

Jätkäsaaresta tulee elävä kantakaupunkimainen alue, jossa katujen varsilla on paljon kahviloita ja kauppoja. Pääkatujen varsilla talojen kivijalat on varattu erilaisille liikeyrityksille. 18 000 asukasta, keskustan läheisyys ja matkustajasatama tulevat houkuttelemaan alueelle runsaasti erilaisia palveluja."

Minut yllätti Jätkäsaaressa valtava kuhina, joka alueella oli käynnissä. Toinen yllättävä seikka oli alueen suuri koko. Jätkäsaaren kohdalla voidaan ihan oikeutetusti puhua kokonaisesta kaupunginosasta, sillä sellainen oli alueelle nousemassa - ja sen kyllä huomasi. Joka puolella oli nostureita, rakennustelineitä, tietöitä, keltakypäräisiä työmiehiä ja kuorma-autoja.

Väriläiskä-rakentaminen leimaa Jätkäsaartakin.

Jätkäsaaresta jäi sellainen vaikutelma, että se ei ole valmistuttuaan ehkä paskempi paikka ollenkaan. 

Jätkäsaaren Clarion-hotellin olen kuvannut ennenkin, mutta en tästä näkövinkkelistä.

Hotelli on varsin ajankohtainen, sillä se avaa ovensa 17. päivä, eli alle kahden viikon päästä.

Siirtykäämme seuraavaksi Alppikylään, josta minulla ei ollut etukäteen minkäänlaista kuvaa. En ollut edes tiennyt, että moinen paikka on olemassa! Nimen perusteella Alppikylä kuulosti kyllä varsin mielenkiintoiselta ja viehättävältä.

Alppikylästä kirjoitetaan näin:

"Alppikylään on rakenteilla aivan uudentyylinen pientaloalue, jollaista ei muualla Helsingissä vielä ole. Värikkäitä rivi-, kerros- ja paritaloja rakennetaan yhteensä noin 2000 asukkaalle. Asumismuotoja löytyy Helsingin vuokra-asunnoista omistusasuntoihin, mutta myös hitas- ja omistusoikeusasuntoja rakennetaan.

Alppikylän nimi on tullut todennäköisesti siitä, kun alueen talot sijaitsivat vuosikymmeniä sitten jyrkähkössä ja korkeassa länteen päin viettävässä kalliorinteessä Vanhan Porvoontien varrella. Nimi tuli siis komeista kallioista ja mäenrinteestä, jossa oli taloja. Alue oli kuin pieni Alppikylä."

Alppikylään ei voi saapua huomaamattaan, sillä värejä on käytetty täällä enemmänkin kuin vain läiskäksi asti.

Alppikylän ilme oli hyvin toisenlainen kuin esimerkiksi Jätkäsaaren: alue oli melko kompakti ja hyvin rauhallinen, mikä johtui osittain varmasti siitä, että talot olivat suhteellisen pieniä.

Alppikyläkin tuli joistakin taloista mieleen.

Alppikylä on asuinalue, sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä alueella näytti olevan pelkkiä taloja.  En nähnyt alueella edes kioskia, saati sitten kauppaa. Ilmeisesti viereisen Jakomäen palvelut ovat sen verran lähellä, että Alppikylään ei ole palveluja kannattanut rakentaa.

Rauhallisuus oli suorastaan silmiinpistävää, ja jäin miettimään Alppikylän liikenneyhteyksiä: miten täältä pääsee pois muualle? Mutta autoilevalle lapsiperheelle Alppikylä on varmasti loistava paikka asua, sillä alue vaikutti turvalliselta ja lapsiperheelle muutenkin sopivalta.

Seuraavaksi todistusaineistoa siitä, miten paljon kuvakulma voi vaikuttaa jostakin paikasta saamaamme mielikuvaan.

Kuva 1.

Kuva 2. Uskoisitteko, että tässä on saman talon piha toisesta suunnasta katsottuna?

Sivusta katsottuna talon piha näytti aivan valtavalta viidakolta, mutta toisesta suunnasta katsottuna piha olikin ihan siistin näköinen.

Alppikylän uusien talojen keskelle oli jäänyt hassusti muutama vanha rakennus.

Viimeiseksi sitten vielä Kalasatama.

Kalasatamasta kerrotaan seuraavasti:

"Kalasatamassa meri on lähellä. Luonnonläheisyyttä alueelle tuovat näkymät Mustikkamaalle, Korkeasaareen ja Vanhankaupungin selän virkistysalueille. Myös monista asunnoista avautuu maisema saaristoon.

Rantoja ja kanavia kiertää tulevaisuudessa pitkä rantapromenadi. Alueen keskeisin puisto, Kalasatamanpuisto, tulee olemaan kaikkien asukkaiden kohtauspaikka. Kulttuuria löytyy vierestä Suvilahdesta, ja Tukkutorin yhteyteen Teurastamolle on kehittynyt ruoka- ja tapahtumakeskittymä. Kalasatamassa lähellä ovat koti, palvelut, työ ja vapaa-aika.

Kalasatamassa asutaan, liikutaan ja työskennellään myös pitkän rakentamisvaiheen aikana. Asukkaiden viihtyvyyden parantamiseksi ja alueen hyvän maineen luomiseksi sinne tehdään rakentamisaikaista ja pysyvää taidetta."

Kalasatama on vielä todella kesken, ja varsinkin kauppa- ja elämyskeskus REDIn ympäristö on melkoisen kaoottinen.

Mutta eihän meitä pieni kaaos haittaa, kun on tätä taidetta.

Alueella on toki jo paljon valmiitakin taloja, ja niissä on käytetty värejä paljon niukemmin kuin Konepajalla, Alppikylässä tai Kalasatamassa. Ennemminkin tuntui, että Kalasatamassa on panostettu rakennusten muotoon. 

Toki väriäkin löytyi. Kaikkein värikkäin rakennus taisi olla Kalasataman päiväkoti.

Kalasatamassa oli enemmän perinteisiä parvekkeita kuin muilla alueilla, mikä teki taloista minusta heti miellyttävämmän oloisia.

Kalasataman historia vilkkaana satamapaikkana tuotiin kivasti esille, sillä talojen seinillä oli kuvia Sörnäisten satamaan aikoinaan liikennöinneistä laivoista.

M/S Antareksen kuva ilahdutti aivan erityisesti, sillä olen ollut Antareksella aikoinani työharjoittelussa ja ohjannutkin kyseistä laivaa. Kukapa uskoisi, että tämmöinen blondi on ollut joskus tuommoisen 157-metrisen laivan ruorissa kiinni. 😅

Kävin myös ihmettelemässä kesäkuun ensimmäisenä päivänä avattua Isoisänsiltaa, joka yhdistää Kalasataman Mustikkamaahan ja Korkeasaareen.

Semmoinen oli tämä (pitkähkö, anteeksi) kierros Helsingin muutamalla uudella asuinalueella.

Rakennetaanko sinun kotikaupunkiisi uusia asuinalueita? Näyttävätkö ne samantyyppisiltä kuin nämä helsinkiläiset? Millaisia ajatuksia nämä alueet herättivät?