Lähestyvä joulukuu aiheuttaa aina hirveän stressin: millaisen joulukalenterin sitä tänä vuonna hankkisi? Suklaakalenteria en halua ihan periaatteesta, koska en halua syödä suklaata joka päivä, vaikka eihän sellainen pieni suklaanappi kovin suuri synti olisi. Itseni tuntien (enemmän on enemmän!) minulle kuitenkaan tuskin riittäisi mikään suklaanappikalenteri, vaan kaupasta valikoituisi mukaan patukkakalenteri – tai vielä mieluummin sellainen kalenteri, josta saisi joka päivä kokonaisen suklaalevyn.
 |
| Syyskuun 23. päivä kaupassa oli jo kattava valikoima joulukalentereita. |
Marraskuussa alkoi siis kuumeinen joulukalenterijahti. Jotain oli löydyttävä ja äkkiä, tai muuten kalenterit loppuisivat kaupoista! Harkitsin pitkään ja hartaasti kahvikalenteria, sillä se olisi ollut taatusti mieleinen. Hintaa kalenterilla oli kuitenkin yli 80 euroa, ja se on aivan liian paljon yhdestä joulukalenterista. Etsin taas myös liikunta-aiheista kalenteria, mutta sellaista ei löytynyt, ei edes isosta maailmasta. Mieluisin kalenterihan minulle olisi sellainen, josta tulisi joka päivä kuntoiluvälineitä tai jotain liikuntaan liiittyvää. Ymmärrän toki, että joulukalenteri, josta tulee kahvakuulia tai käsipainoja, saattaisi aiheuttaa pieniä logistisia haasteita.
Teejoulukalenteria en sentään erehtynyt tänä vuonna ostamaan, kuten pari vuotta sitten kävi. Joku ehkä muistaakin, että kalenterilla oli nolo loppu: kun avasin ensimmäisen luukun ja sain ensimmäisen teepussini, rupesin ihmettelemään, mitä minä sillä pussilla tekisin, kun en edes juo teetä. Avasin neljä tai viisi luukkua, kunnes totesin, että eiköhän tämä ollut tässä: teejoulukalenterista tulee tosiaan vain teepusseja.
Päädyin lopulta ostamaan tänä vuonna Foodinin Paremmat välipalat -joulukalenterin, koska joulukalenterin idea kuulosti kivalta ja terveelliseltä. Olisihan se nyt huomattavasti kivempi saada joulukalenterista jokin terveellinen juttu kuin esimerkiksi suklaapatukka. Välipalakalenteri ei kuitenkaan riittänyt (enemmän on edelleen enemmän), vaan piti saada jotain myös mielelle, ja tilasin Lempeiden sanojen joulukalenterin. Kyseisen kalenterin luukuista tulisi lukemani mukaan jokaiselle päivälle lempeitä ja rohkaisevia sanoja, mikä kuulosti enemmän kuin tervetulleelta tämän synkkyyden keskellä. Lempeät sanat hieman kyllä epäilyttivät, sillä en voi sietää tyhjänpäiväisiä lässytystsemppauksia tyyliin 'sinä riität' tai 'vain pimeässä voi nähdä tähdet'. No shit, Sherlock.
 |
| Välipalakalenterilla on kokoa. |
 |
| Jännitys tiivistyy. |
 |
| Joko saa lukea ensimmäiset lempeät sanat? |
Tuli joulukuun ensimmäinen päivä, ja pääsin vihdoin availemaan luukkuja. Miten jännittävää! Välipalakalenterista tulla tupsahti granolapatukka, joka herätti hämmennystä. En syö välipalapatukoita juuri koskaan, joten mitä ihmettä minä granolapatukallakaan tekisin. Miten välipalakalenterista voi tulla välipalapatukka?
Lempeiden sanojen joulukalenterista paljastui tarra, jossa luki 'hengitän elämän kanssa'.
Lempeiden sanojen joulukalenterin lausahdus aiheutti tahatonta hilpeyttä, kun mietin, mitä muitakaan vaihtoehtoja olisi kuin hengittää sisään ja ulos. Kalenteriluukkujen availeminen loppuisi hyvin äkkiä, jos en näin tekisi. Yritin nähdä sanojen taakse ja pohtia niiden syvällisempää merkitystä, mutta ärsytyskynnys oli jo ylitetty, eikä takaisin päässyt.
Toisena ja kolmantena päivänä välipalakalenterista tuli epämääräiset pussukat, joiden päällä ei lukenut mikään. Oliko tämä nyt se kuuluisa sika säkissä? Käsikopelolla tuntui, että sisällä saattaisi olla pähkinöitä tai kuivattuja hedelmiä, mutta en ole vieläkään avannut pusseja, kun en tiedä, mitä niissä on. Onhan se nyt hirvittävän iso riski avata pakkaus, jonka sisällöstä ei tiedä.
Toisesta kalenterista tuli lisää lempeitä sanoja:
Että sellaista.
Ehkä hankin ensi vuonna suosiolla sen suklaakalenterin.
Löytyykö sieltä joulukalentereita, ja jos, niin millaisia?
Joulukalenterin idea on kai lähestyvän joulun odottelu ja joulun tunnelmaan virittäytyminen, ja siksi vähän ihmettelen, miksi minun pitää edes hommata joulukalenteri. Joulu aiheuttaa nimittäin vuosi vuodelta ristiriitaisempia tunteita, sillä mitä vanhemmaksi tulen, sitä vähemmän tekee mieli juhlia joulua. Tämä johtuu luultavasti suurelta osin siitä, että ei ole omaa jälkikasvua eikä siis ketään, jolle tekisi mieli niin sanotusti laittaa joulua. Toinen ja vähintäänkin yhtä merkittävä syy on se, että ukkeli ei välitä joulusta piirun vertaa, vaan joulu merkitsee ukkelille suunnilleen yhtä paljon kuin intialainen diwali minulle. Intiassahan joulua juhlivat vain kristityt, ja koska ukkeli tulee hinduperheestä, joululla ei ole koskaan ollut hänen elämässään minkäänlaista roolia. Ei siis tee mieli olla intopiukeana joulusta, kun ei ole ketään jakamassa joulufiilistä.
 |
| Talvi yllätti Helsingin, ja aurauskalusto sai painaa pitkää päivää. |
 |
| Lönnrotinkadulle tuli nastarenkaiden käyttökielto, ja me eksyimme tietysti nastarenkailla kyseiselle kadulle heti renkaidenvaihdon jälkeisenä päivänä. Onneksi ei tullut sakkoa... |
 |
| Enpä ole ennen nähnyt, että marraskuun lopussa tehdään asvalttia, mutta tämmöisenkin ihmeen pääsin todistamaan tiistaina tuossa rakenteilla olevassa puistossa. |
Mieleni on ollut viime viikkoina varsin alakuloinen, ja ahdistus on läsnä lähes aina, kun olen ajatusteni kanssa kahden. Olen yrittänyt puuhailla jatkuvasti jotain sellaista, mikä vaatii keskittymistä, jotteivät synkät ajatukset pääsisi valloilleen, mutta silti mörkölandia kutsuu vähän turhan usein. Viisaiden ihmisten (kuten Sadhgurun) kuuntelu YouTubesta auttaa niin kauan kuin jaksan keskittyä, mutta mielen harhauttaminen on sekin aika väsyttävää, ja se on vähän sama kuin jos tunkisi päänsä pensaaseen. Perse vilkkuu kumminkin, ja pakko se pääkin on joskus sieltä pois ottaa.
Perjantaiaamuna pääsin kokemaan ihmeen, sillä näin aurinkoa noin viiden minuutin ajan, kun pilvissä oli pieni rako auringonnousun aikaan.
 |
| Aurinko on vielä todistetusti olemassa. |
Jään odottelemaan jännityksellä seuraavaa viisiminuuttista.
💣
Päivän käkätys tuli näistä:
VastaaPoistaTeejoulukalenterista tulee tosiaan vain teepusseja. – Nuuskapussi olis ollu kiva ylläri?!
Miten välipalakalenterista voi tulla välipalapatukka? - IHME!
Mitä muitakaan vaihtoehtoja olisi kuin hengittää sisään ja ulos – No, daa, palleahengitys tietysti.
Että, mitäkö palleahengitys on? No, semmoista, että et hengitä ulos etkä sisään vaan hengität pallealla vain, Tätä tarvitaan kun snorklaillaan, eikä haluta palata pintaan ihan vielä mutta ilma alkaa loppua.
Juu-u, minua huvittaa välillä oudot asiat. Kuten snorklailu sameissa mutta onneksi kylmissä vesissä. Tai ruskeissa, päijänteellä kauan sittwn liu'uin pitkin hiekkapohjaa ja tulin veden alaisen rinteen kohdalle. Pohja syöksyi alas mustuuteen ja minua alkoi huimata. Vaikka en tietenkään voinut pudota. Riitti kun lopetin potkimisen, ja nousin pintaan ihan veden nostamana. Tai Roineen alajuoksulla, pintavesi oli salmessa lämmintä, yli 20 astetta. Kun sukelsin, taitoin yläruumiin alas, nostin jalat suoriksi ja painuin alas. Kun nilkat painuivat veteen kädet tuntuivat painuvan kaivoon. Kylmä pohjavirta oli kirkas mutten silti viihtynyt syvällä kauaa. Se oli kylmää vettä, tosi kylmää.
ICT-ukkeli
Se on kyllä ihme, miten voi yllättyä siitä, että yllättyy asioista, joiden ei pitäisi olla yllättäviä ollenkaan. :-D Isompi ihme olisi ollut, jos teekalenterista olisi tullut kahvia tai välipalakalenterista porsaankyljys. Nyt täytyykin kokemuksen syvällä rintaäänellä sanoa, että joulukalentereissa harvoin on mitään kovin suuria yllätyksiä, eli niitä on turha kieli pitkällään odotella!
PoistaMitä hittoa, palleahengitys! Mä en ole tämmöisestä tiennytkään. Kokeilin sitä just, mutta kun naama alkoi muuttua siniseksi, ukkeli kysyi, että mitä teet, ja oli pakko lopettaa.
Mä en ikinä pystyisi sukeltamaan (monestakaan syystä), joten hatunnosto sinulle! Miten hitossa olet kerennytkin joka paikkaan. :-D Mutta parempihan se on elää tätä elämää niin kauan kuin on elossa, koska sen jälkeen on vähän myöhäistä! Snorklaamista (sillä lailla veden pinnan lähellä) kokeilin kerran Meksikossa yhdessä luolassa, ja se oli yllättävänkin ok. Mutta sameissa ja kylmissä vesissä en uskaltaisi ikinä snorklata, kun en uskalla mennä semmoisiin uimaankaan.
Rattoisaa viikonlopun jatkoa!
Mulla on Mars-kalenteri. Ostin, kun halusin testata. Vain saadakseni Facelta muistutuksen 1. päivä, että mulla oli toissajouluna Mars-kalenteri... No, siitä ei tulekaan pelkkiä Mars-suupalasia, vaan aina jännästi mun avattua luukun ja syötyä suklaan saa koirat avata siitä oman luukun ja sieltä tuleekin koirannameja. 😁
VastaaPoistaMulla on myös Essencen kosmetiikkakalenteri. Kätevä tapa uusia meikkivarasto kerran vuodessa. Nyt on tullut jo huulipuna, puuteri ja meikkisivellin.
Ja tietysti Veikkauksen joulukalenteriarpa. Jos vaikka napsahtais...
Mut oisko muuten huikee idea tehdä vaikka teejoulukalenteri ja sit luukuista tuliskin suklaata, kahvia, kissanhiekkaa, löylykauha... 🤣 YLLÄRIIII!!!
Yhteiskalenteri koirien kanssa, ihan parasta! Ja Mars-kalenteri kuulostaa muutenkin ihan sikahyvältä (Mars on yksi mun lemppareista).
PoistaOn kyllä kiva, kun koirillakin on joulukalenterit. Etsittiin äidin kanssa äidin ollessa meillä joulukalenteria siskon koiralle, kun on kuulemma perinne, että äiti hankkii Pörrelle joulukalenterin, ja lopulta löytyi sopiva. Mutta se, mitä olen aina miettinyt, on se, että miten koirat tottuvat siihen pettymykseen, joka tulee eteen 25. päivä joulukuuta, kun ei olekaan enää luukkuja, joita avata.
Mä katselin myös kivalta näyttänyttä kosmetiikkakalenteria Cittarissa, mutta jätin sen ostamatta, kun se oli tosi kallis, ja pystyn käyttämään kosmetiikkaa aika rajallisesti tätä nykyä. Tuntuu että melkein kaikki ärsyttää silmiä, ja jos on jonakin päivänä silmämeikkiä, silmät alkavat vuotaa heti. Veikkauksen kalenterin unohdin ihan tyystin, hittolainen! Mutta sitä jäin miettimään, että jos kalenterista tulee esim. puuteri, mikä takaa sen, että se on kaikille sopiva sävy...
Mun mielestä paras joulukalenteri ois just tuollainen sekakalenteri, josta ei yhtään tiedä, mitä luukuista voi tulla. Esim. jokin Karibian-risteilylahjakortti olisi aika kiva yllätys (vaikka en risteilyihmisiä olekaan). :-D
Me on joskus koirien kanssa availtu luukkuja vielä joulun jälkeenkin...
PoistaJa se puuteri oli sellainen "mattifying powder" joka ei tavallaan ole minkään värinen. Mä ainakin joudun aina ostamaan tosi tummia meikkivoiteita ja puutereita, kun ne "suomalaisille sopivat" vaaleat tekee musta zombin...
Ok, kiitos selvennyksestä! Mä olen myös huomannut (sillä vähäisellä kokemuksella mitä mulla on!), että ns. värittömät tuotteet ei sovi mulle lainkaan, koska minusta tulee ihan kalmankalpean zombien näköinen. Oon aina ajatellut olevani vaaleaihoinen, mutta en taida ollakaan. ;-D
PoistaMuistan miten kamalan aikaisin joulukalenterit tuli kauppoihin. Kävin kyllä ostamassa marraskuussa yhden sellaisen kaappiin ja annoin nuorelle miehelle. En usko, että se söisi suklaakalenterin suklaita, joten ostin salmiakkikalenterin.
VastaaPoistaMä luulen, että jos/kun sun yleisfiilikset on matalapaineiset, niin nuo lempeät lauseet voi tosiaan ärsyttää enemmän kuin auttaa oloon. Ainakin itselleni tapahtuu niin, että jos mieli on apea, niin vastustan lähes kaikkea. Vähän samanlaisia fiiliksiä on ollut nyt parisen kuukautta, ja samalla tyylillä olen yrittänyt olla, eli olla ajattelematta omia ajatuksia. Joo, ei ole helppoa.
Jos olisin hankkimassa nyt sulle lahjakalenteria, niin ehkä ostaisin 24 suklaalevyä ja paketoisin ne omatekemään kalenteriin. Toivoisin samalla, ettet jaksaisi syödä kaikkia levyjä, vaan tilaisit siipalta sellaisen kuntoilukalenterin hintaan mihin tahansa.
Asfalttimiehet lumen keskellä näyttää erikoisilta. Lönkan nastakiellosta on useamman kanssa ollut puhetta. Yksi sanoi panikoineensa kun tytär lainasi autoa ja oli huristanut Lönkalle, mutta sitten äiti muisti, ettei nastarenkaissa tainnut olla montaa nastaa enää jäljellä. Eli mietittiin menisikö ne ratsiassa kitkoista ;-)
Minusta tuntuu, että joulukalenterit tulevat kauppoihin joka vuosi aikaisemmin. Saa nähdä, vieläkö nähdään vuosi, jolloin joulukalentereita aletaan myydä heti juhannuksen jälkeen! Mulla oli lakukalenteri harkinnassa, mutta en sitten kumminkaan ostanut sitä.
PoistaTuollaiset tyhjänpäiväiset ”voimalauseet” ovat aina ärsyttäneet minua, mutta jos itsellä on paska fiilis, ne ärsyttävät potenssiin tuhat (ainakin). Omien ajatusten ajattelematta oleminen on yllättävän vaikeaa, varsinki silloin, jos pää on täynnä kaikkea sontaa. Mikä siinä onkin, että se sonta aina moninkertaistuu, mutta kivat ajatukset eivät? Kumma juttu. Mutta toivon kovasti korkeapainetta sinun elämääsi! <3 Sinun kanssasi oli joskus puhetta Eckhart Tollestakin, ja olen kuunnellut aika paljon häntäkin, mutta jotenkin minusta tuntuu, että Tolle on tiukan paikan tullen liian "järkevä" ja liian faktuaalinen verrattuna esim. Sadhguruun.
Kaunis ajatus kahdestakymmenestäneljästä suklaalevystä. <3 Olet kyllä ihana! Mulla on muuten lapsuudesta tallella sellainen äidin tekemä kerrostalon mallinen joulukalenteri, johon äiti laittoi aina lapsena yllätyksiä. Välillä yllätykset olivat liian isoja kalenteriin, ja luukusta löytyi vain lappu, jossa luki esim. että ”katso eteisen maton alle”. Yhtenä vuonna (taisi olla ihan ensimmäisiä yhteisiä joulujamme, kuinka ollakaan) ukkkeli otti tehtäväkseen kalenterin täyttämisen, mikä oli minusta aivan käsittämättömän ihana juttu. Mutta sen jälkeen en ole edes tuonut kalenteria esille, koska en halua, että ukkeli joutuu stressaamaan siitä, mitä mihinkin luukkuun keksisi.
Hih, mä kanssa mietin mahdollisia selityksiä poliiseille, jos pysäyttäisivät Lönnrotinkadulla. Kadulla oleviin kiinteistöihinhän saa ajaa edelleen nastoillakin, ja luulen, että olisin yrittänyt ensimmäiseksi tuota selitystä. Tosin siinä vaiheessa, kun poliisi olisi kysynyt tarkempia koordinaatteja kohteesta, olisin ollut pulassa. :-D
Mulla on toisinaan samanlainen fiilis Tollesta, että se on vähän liian "järkevä". Toisaalta kun se näyttää ihan tontulta, niin mua rupee helposti hymyilyttää kun näen sen olemuksen. Mutta muuten luulen, että se meditaatio joista nuo kaverit puhuu on aika ykkösasia oman mielen suhteen. Oma mies on meditoinut n. 25 vuotta ja katselen sitä kateellisena, kaveri vaan rauhoittuu ja tasapainottuu koko ajan. Mulle meditaatio istuen tuntuu tosi vaativalta (jep, mieskin sanoo, että harjoittelua harjoittelun perään vaan) ja vaativuuden vuoksi jätän se usein tekemättä. Mutta yksi mikä mulla toimii aika hyvin on kävely. Jos kävelen yksin niin ehkä saan päästä esiin yhden asian mikä veettää eniten ja ehkä keksin mitä sille voisin tehdä. Kun taas kävelen miehen kanssa, ja kun lenkki on tarpeeksi pitkä, niin joskus sanon suustani sellaisen lauseen, joka onkin jostain syystä ratkaiseva pahaan olooni. En tiedä mistä nuo lauseet oikein nousee, jostain syvemmältä kuin tietoisesta mielestä. Kai. Mutta mä tiedän, että yhtä vähän kun mä haluan istua paikallani ja yrittää olla ajattelematta mitään, niin yhtä paljon joku muu ei tykkää pitkistä kävelyistä. Mä uskon, että sä löydät sun tavan tyhjentää ajatukset, mutta jos esteenä nyt on vaikka liikkumisen vaikeus tai jokin vastaava, niin helpotuksen löytäminen voi kestää pidemmän aikaa.
PoistaSun miehen joulukalenterintäyttö kuullosti tosi ihanalta. Luuletko, että sun miestä oikeasti stressasi sen tekeminen, vai oletatko vain? Ehkä te voisitte tehdä sen kalenterin yhdessä toisillenne, toiselle parilliset luukut ja toiselle parittomat. Lahjat vois olla hyvinkin arkisia lahjakorttejakin herkkujen lisäksi kuten vaikka "vien sut syömään" tai "saat niskahieronnan" tai " tänään en keksinyt mitään, osta itse oma patukkasi" <3
Heheee, Lönnrotinkadulta kannattaa opetella joku oikea osoite valmiiksi.
Vaikeina aikoina ainakin itse kaipaan nimenomaan sellaista sydämellä elämistä, joka minusta Tollen opetuksista puuttuu. Kaikki on niin kovin järkiperäistä, kun taas esim. tuo Sadhguru vetoaa tunteeseen ja yhteyteen muiden ihmisten kanssa, joka on vaikeina hetkinä minusta tärkeämpää kuin koskaan. Mutta Tollen olemus saa kyllä hymyilemään. :-)
PoistaMinulla on meditaatiosta hyvin samanlaisia ajatuksia kuin sinulla. Se olisi mieletön taito osata, mutta itsellenikin paikallaan istuminen ja hiljentyminen on todella vaikeaa, suorastaan mahdotonta. Siitä tulee sellainen tekemällä tehty -fiilis, että nyt istun tähän ja rauhoitun, mikä alkaa sekin ärsyttää. (Nyt tulee sellainen kuva, että mua ärsyttää kaikki, mikä ei pidä tietenkään paikkaansa. ;-D) Kävelymeditaatio kuulostaa tosi hyvältä, ja toivoisin, että osaisin itsekin harjoittaa sitä. Mulla pitää aina kävellessä pauhata musiikit korvilla, mikä ei ainakaan yhtään edesauta mielen rauhoittumista! Pitäisi kokeilla kävellä kerrankin ilman musiikkia ja katsoa, mitä tapahtuu. Tosin sitä varten pitäisi etsiytyä ehkä lähemmäs luontoa, kun tämä urbaani ympäristö vaatii koko ajan oman huomionsa.
Mutta minullakin mielen rauhoittuminen ja tyhjentäminen onnistuu parhaiten, jos yhdistän sen johonkin tekemiseen. Joogatessa unohtuu joskus kaikki muu, ja ihan jokin ruoanlaittokin voi toimia hyvänä välineenä läsnäoloon. Tosin jos mieli on tarpeeksi mykkyrällä, kuten viime aikoina on ollut, nämäkään eivät onnistu, kun on koko ajan sellainen nurkkaan ahdettu olo. Saattaa osaltaan johtua unenpuutteesta, sillä mulla on ollut viime aikoina tosi isoja vaikeuksia nukkumisen kanssa. Jos ei saa levätyksi kunnolla, on aika mahdotonta vaatia itseltään mitään muutakaan. Mutta liikunta sentään onnistuu (luojan kiitos) melkein vanhaan malliin, enkä tiedä, miten vaikea olo olisi, jos sekin kyky taas vietäisiin.
En ole koskaan kysynyt ukkelilta, stressasiko hän joulukalenterin täyttöä, joten todennäköisesti vain luulen niin. Itselleni kun saattaisi iskeä jonkinmoinen stressi, jos pitäisi keksiä 24 erilaista juttua toisen joulukalenteriin! Mutta tuo yhteisjoulukalenteri on ihana idea, jonka voisi toteuttaa ensi vuonna. <3 Tosin en tiedä, miten ukkeli suhtautuisi asiaan, kun eihän hänellä ole kokemusta joulukalentereistakaan… Osta oma patukkasi nauratti! :-D
Juu, täytyy katsella Lönnrotinkadulta jokin osoite valmiiksi… Tai ehkä helpompaa olisi kuitenkin vain yrittää olla ajalematta kyseisellä kadulla. :-D
No mitä tapahtui? Vai odotatko aina sitä SEURAAVAA 5 minuuttista?
VastaaPoistaSiellä pääkaupunkiseudulla on ihmeellisiä asioita, kuten liikennemerkki kieltämässä nastarengasajon. En ole ikinä nähnyt moista.
Minun mantrani on kai "asioilla on tapana selvitä", eli vähän samanlainen kuin tuo "kaikki järjestyy kyllä". Tuolla metodilla lähden päivittäin töihin... Katson sitä 26 -käynnin litaniaa ja mietin, juuri tuota mantraa. Puolille päiville menee aika hyvin, mutta sen jälkeen tajuan, että ei taida mennä ihan maaliin.
Eipä ole joulukalenteria ollenkaan. En ole tänä vuonna törmännyt mihinkään kiinnostavaan kalenteriin. Ei ole ollut muutenkaan vuosiin, paitsi viime vuonna innostuin siitä ompelujoulukalenterista, mikä olikin ihan kiva.
Jouluna olen päivittäin töissä, joten aika fiiliksen kautta yritän päästä jouluun. En mitään ihmeellisyyksiä käy väsäämään. Ruuatkin järkkää mies, koska on vapaalla ;)
Mitään ei ole ainakaan toistaiseksi tapahtunut, eli odotan kai edelleen sitä seuraavaa viisiminuuttista. Seuraava mahdollisuus nähdä aurinko on aikaisintaan huomenaamulla, koska yöllä aurinkoa hyvin harvoin käsittääkseni nähdään. :-D
PoistaEn ollut minäkään ennen kuullut tuommoisesta nastarengaskiellosta. Tuokin on kokeilu, joka jatkuu vuoteen 2025, jonka aikana kokeillaan, kuinka paljon ilmanlaatu paranee tuona aikana…
Minäkin uskon, että asioilla on tapana järjestyä, mutta jos joku muu yrittää tolkuttaa sitä minulle, se alkaa välittömästi ärsyttää. Kai se on niin, että kaikki pitäisi muka itse keksiä, ja muiden sanomana sama sanoma vain ärsyttää. Vaikeaa on tämä ihmisen elämä. :-D
Ompelujoulukalenteri kuulostaa tosi kivalta! Mä en ole koskaan osallistunut tuommoiseen projektiluontoiseen joulukalenteriin, ja sellainen voisi olla kyllä tosi kiva! Onhan niitä jotain neulomiskalentereitakin…
Mukavaa joulun odotusta! Ihanaa, että sinulla on kokkaava mies! <3
Mä en ole ostanu ikinä joulukalenteria itselleni. Mutta vois olla ihan kiva juttu, pelkään vaan että turhaa krääsää tulee. Joulukuusipallo/koriste kalenteri ois ehkä kiva, käytännöllinen. Mun alakuloisuuteen auttaa kun lähden pois kotoa muutamaksi tunniksi, vaikka käsityökahvilaan tai vastaavaan, ihmisten ilmoile. Vointia sinulle <3
VastaaPoistaJoulukalentereita on nykyään ihan uskomattoman paljon erilaisia, ja varmasti sinullekin löytyisi mieluinen, josta ei tulisi turhaa krääsää. Kaikki syömistä ja juomista sisältävät eivät ainakaan jää kuljeskelemaan nurkkiin – ellei sitten kalenterista tule teetä. ;-D
PoistaTuo on niin totta, että ihmisten ilmoille lähteminen auttaa alakuloon. Mitä enemmän vetäytyy omiin oloihinsa, sitä pahemmalta olo tuntuu. Kiitos kun muistutit! <3
Minä ostin miehelle Lakrids kalenterin, josta tulee muutama lakupallo per päivä. Mies on tykännyt siitä ja itsehän pääsen osille 😋 Kahtena viime vuotena olen tehnyt kalenterivaihtarit kaverin kanssa ja se on ollut kiva juttu.
VastaaPoistaTuohan on näppärää, jos luukusta tulee yllätyksiä kahdelle! Laitan Lakrids-kalenterin mieleeni ensi vuotta varten! Kalenterivaihtari kuulostaa tosi kivalta, ja muistankin, kun kirjoittelit siitä.
PoistaKivaa loman jatkoa (jos siis olet vielä Floridan auringossa)!
Minulle tulee joulukalenterista mielleyhtymiä lapsuuteen ja muistan, kuinka kivaa aikaa joulukuu ja joulun odotus lapsena oli. Nyt joulukalenteri on vain kalenteri, joka ei aiheuta mitään sen suurempia tunteita (varsinkaan jos kalenteri ei ole edes mieluinen :-D).
VastaaPoistaKiitos kommentistasi, Suvi K., ja ihanaa joulukuun jatkoa sinullekin! <3
Tuollaista välipala-kalenteria en ole nähnytkään. Erinomainen kalenterivalinta - peukutan! Minulla on raaputusarpa-kalenteri. Olisihan se mahtava juttu, jos onni potkaisisi ja tulisi voitto. Ja mielellään iso rahasumma :)
VastaaPoistaAjatuksena välipalakalenteri on ainakin hyvä. :-) Tänään tuli taas sellainen sika säkissä -yllätyspussi, ja niitä saattaa tulla jouluaattoon mennessä melkoinen kokoelma. :-D Harmittaa, etten ostanut tuommoista raaputusarpa-kalenteria, koska isot rahasummat olisivat oikein tervetulleita tännekin!
PoistaNo tuo Foodinin kalenteri on nätti, mutten kai itse hankkisi sellaista Joku hyvä kosmetiikkakalenteri sopisi mulle.
VastaaPoistaKalentereista puheenollen, kun täällä ei joulu ole virallinen juhla, niin vaikeaa löytää joulukalenteria Joku suklaakalenteri voisi i löytyä namikaupasta.Ruotsalaisella Fika-ketjulla täällä tosin joulukalenteria, mutta vain heidän liikkeissään, sellainen että vaikka sanoo jonkun ruotsalaisen sanan, josta hyvästä saa vaikka alennuksen tuotteista🤣
Voi Satu, toivottavasti mieliala nousee paremmaksi, nutta se pimeys kyllä masentaa. Onneksi nyt saitte kunta, joka kirkastaa. Tsemppihali❤️
Minusta tuo Foodinin kalenteri ei ole edes nätti, vaan se on ihan liian iso laitettavaksi oikein minnekään. Kosmetiikkakalenteri on varmasti ihana, jos tykkää käyttää kosmetiikkaa ja kokeilla uusia juttuja. Itse käytän kosmetiikkaa nykyään tosi vähän, ja tuotevalikoima on aika rajoittunut, koska silmistäni on tullut niin herkät.
PoistaSinähän osaat niin hyvin ruotsia, että saisit ruotsalaisesta kaupasta tavaraa varmaan ilmaiseksi. :-D Ymmärrän hyvin, että jos joulu ei ole virallinen juhla, niin silloin voi kalentereitakin olla vaikea löytää. Olisi muuten mielenkiintoista tietää, kuinka monessa maassa on tällainen joulukalenteriperinne, kuten meillä Suomessa.
Mä olen aina väittänyt, että pimeys ei vaikuta mun mielialaani ja että mulla on yleensä vaikeampaa keväällä, kun valoa tulvii ovista ja ikkunoista, mutta saattaahan pimeys olla osasyy apeuteen. Mene ja tiedä. Mutta sellaistahan se elämä on, että välillä ollaan pohjalla ja välillä ei niin pohjalla. :-D
Kiitos, Jael! Hali lämmitti. <3
letkeitä kalenteripohdintoja - ja kiinnostavia keskusteluja täällä!
VastaaPoistaMulla on viime vuosina ollut sitoutumiskammo joulukalentereita kohtaan. Erityisesti kun siskoni suurella lämmöllä teki mulle jouluisia tehtäviä, ylläreitä ja ties mitä kaikkea sisältävän kalenterin. Myös veikkauksen kalenteriin en pysty sitoutumaan. En vaan jaksa aukoa luukkuja. Vielä vähemmän tehdä jonkun toisen määräämiä hassuja joulutemppuja. (siskoni on oikeasti tosi hyvä sellaisissa jutuissa ja hänen tekemänsä kalenteri oli ihana ja välittävä ja lämmin, mutta en silti kyennyt siihen)
Herkkukalentereita en ymmärrä ollenkaan.
Kotona asuvalle nuorelle löysin alelaarista joulukuun toisena päivänä kristallikalenterin, ja se vissiin häntä ilahduttaa ja ilostuttaa.
Täytyy ehkä raapia kasaan oikein omakin postaus joulukalenterista, tämä oli niin ajatuksia herättävä postaus!
Mulla on ihan täysin sama juttu kalentereiden kanssa, että en vain jaksa aukoa luukkuja! Mä en ollut edes tajunnut tätä, ennen kuin sinä nyt kirjoittelit asiasta. Tämänpäiväiset luukutkin on vielä aukaisematta, kun en vain ole jaksanut aukaista niitä – ikään kuin se olisi suurikin vaiva! :-D
PoistaSiskosi kalenteri kuulostaa ihanalta – ja olo varmasti vielä kaksin verroin surkeammalta, jos ei jaksa innostua kalenterista, jonka toinen on ajatuksella ja rakkaudella tehnyt. Hassut joulutemput vaativat kyllä muutenkin niihin sopivaa mielialaa, enkä minä esimerkiksi voisi kuvitellakaan tekeväni mitään hassuja joulujuttuja tämmöisessä mielentilassa. Nekin alkaisivat vain ärsyttää (mikä ei liene tarkoitus). :-D
Kristallikalenteri kuulostaa tosi mielenkiintoiselta! Kristallit ovat käsittääkseni nyt muutenkin pinnalla, ja olen itsekin miettinyt, pitäisikö vähän perehtyä aiheeseen. Olisi niin kiva uskoa johonkin – jos ei muuhun niin kristallien ominaisuuksiin. :-D
Onpas kiva, jos innostut kirjoittelemaan omia pohdintojasi joulukalenterista! Jään innolla odottelemaan. Kivaa viikon jatkoa ja itsenäisyyspäivää! <3
Mulla on salmiakkikalenteri! Ja siinä on siis kaksi samanlaista karkkia per päivä eli jaan sen Siipan kanssa ja se kalenteriluukku avataan vasta illalla. Tämä on ensimmäinen ostettu kalenteri moneen vuoteen, koska jostain syystä tänä vuonna ajattelin ansainneeni moisen. Lisäksi talossa on seurakunnan lähettämä kalenteri, joka on osoitettu tietysti perheen päälle, mutta minä hoidan luukkujen availun vaikka pakana olenkin (kirkko varmaan ilahtuisi kuullessaan tämän). Tämähän on tullut postiluukusta monena vuonna pyytämättä ja on aito adventtikalenteri, ekan luukun sai avata jo 27.11. Sitten sain kampaajaltani Goldwellin tuotekalenterin, jossa on 12 luukkua eli siitä avataan luukku vain joka toinen päivä. Hirvittävän vaikeaa oli päättää avaanko luukun parittomina vai parillisina päivinä. Päädyin lopulta parillisiin... ;)
VastaaPoista- S - laiskana, ei jaksa kirjautua.
Mahtava tuommoinen kalenteri, josta tulee herkkuja jaettavaksi! Ja miten minä olen aina ajatellut, että kalenteriluukut "pitää" avata aamulla – kuka tosiaan estää avaamasta niitä vasta illalla, tai milloin nyt kukakin haluaa.
PoistaMä olin unohtanut kokonaan ton seurakunnan kalenterin. Mullakin on semmoinen, vaikka olen myös pakana (ja kysyn itseltäni taas, miksi sitten edes kuulun kirkkoon). Kalenteri oli päässyt unohtumaan, sillä se toimii mulla naistenlehtien kirjanmerkkinä. (Luen siis lehtiä yksin syödessäni, ja se kalenteri on oikein kätevä kirjanmerkki. :-D) Ensimmäisen luukun taisin avata, mutta ärsyynnyin, kun huomasin, että luukkuja olisi tosiaan pitänyt alkaa availla jo monta päivää aikaisemmin. Mikäs joulukalenteri se sellainen on, että pitää varaslähtö ottaa. Aikamoista diipadaapaa tulee näköjään siitäkin kalenterista (avasin just luukut tähän päivään asti), kuten "Pidetään joulunäytelmät koulun jumppasalissa. Kotona ei tarvitse esittää". Mitä hittoa. :-D Okei.
Goldwellin kalenteri kuulostaa kivalta, ja sellaisen mäkin olisin huolinut. Paitsi että mun kalenterissa olisi pitänyt kyllä olla 24 luukkua, tai muuten olisi saattanut mennä herne nenukkaan.
Kivoja luukkujen availua sinne teille!
Joulukalenteriaika tulee joka vuosi ihan puskista! Mutta olipa hauska tutustua noin monenlaisiin kalentereihin. Tykkäisin ehkä niistä ajatelmajutuista…
VastaaPoistaOstin omani vasta tänään Lidlin alesta 🤦♀️ koska en muka ehtinyt aiemmin! No se oli Muumi-suklaakalenteri kuitenkin. 😋 Joskus oon väijyny sellasia kosmetiikkakalentereita, mutta ne on aivan sairaan kalliita! Ja sitten kolmannes tuotteista on sellasia, että mitäs hittoa, mitä mä näillä teen?!
Mullakin joulu aiheuttaa vähän ristiriitaisia tunteita. Rakastan lapsuuden joulu-ajatusta, mutta aina jotain tuntuu menevän vähän pieleen. Joku stressaa tai loukkaantuu, minä olen nääntynyt kaikesta touhuamisesta. Koskaan ei saavuta sitä tunnetta, jonka lapsena koki ja lapsellisuuksissani haluisin sitä niin kovasti! Sitä paitsi viimeiset kuusi joulua on menneet surussa vanhempien kuoleman takia. Jouluna se aina ponnahtaa jostain, vaikka luuli jo olevansa ihan jaloillaan.
Toivon, että sun alakulo hälvenee lumihiutaleiden ja pakkasen myötä ja lopulta oikein ihana olo tulee tilalle! ❤️
Ajatelmajutut kuulostavat minustakin ajatuksena kivalta, mutta ajatelmien pitäisi olla mieleisiä. Tiedä sitten, millaisia ne olisivat!
PoistaJoskus on hyvä harkita pidempään joulukalenterin ostoakin, koska silloin saattaa saada tosiaan kalenterin alennuksella. Joskus olen miettinyt jouluvalojen ostoakin alennusmyynneistä. Olisivathan ne valmiina sitten seuraavaa vuotta varten. Paitsi että en laittanut tänä vuonna edes jouluvaloja, ja luulen, että sama tyyli jatkuu tulevina vuosinakin.
Joulut tuovat kyllä monenlaisia tunteita pinnalle. Sitä lapsuuden joulutunnelmaa on varmasti mahdoton tavoittaa, vaikka uskon, että aika moni sitä kaipaa. Minulla se tunnelma liittyi lapsena aika paljon joulun kohokohtien odottamiseen, mutta nyt aikuisena joulussa ei ole oikeastaan, mitä odottaa. Kuulostaa ankealta, ja sitähän se vähän onkin.
Kiitos, Thilda. Lumentulo ei kyllä auta mielialaan yhtään, päinvastoin. Lume tekee kaupungin kaduista niin hankalan liikkua, kun lumikasoja on joka paikassa, eikä katuja (varsinkaan tuota meidän lähikatua) aina edes aurata ajoissa. Lisäksi ukkeli pelkää talvisia olosuhteita, kun on kerran kaatunut ja murtanut jalkansa pahasti. :-(
Kivaa ja tunnelmallista itsenäisyyspäivää sinulle! <3
Semmonen ite pakattu lootakalenteri olis kiva, sekalaista kamaa ja mietelauseita ja tehtäviä. Vaikka "En mää syyllisi kaippa, Lahtista ja konekivääriä mää kaippa", "Kyllä maailma ääntä vetää ja viita paskaa," "Minkä ylipäänsä voi sanoa, sen voi sanoa selvästi, ja mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava", U=RI, jouluaattona vois olla vaikka "Pese vessa". Suklaalevy, pala kuivalihaa, mainoskynä - kuivamuste - kuiva, sikanautapurkki, kenkäplankkipurkki ...
VastaaPoistaMää kerkeen, kun teen vaan, kun kyllästyn vaihdan johonkin muuhun. Sukelsin alle parikymppisenä, kun suomessa vedet on kylmiä ja sameita laitoin harrastuksen hyllyyn.
ICT-ukkeli
Juu mulle kanssa tuommoinen lootakalenteri! Random-yllätyksiä ja yllättäviä sanontoja eikä mitään ärsyttävää diipadaapaa!
PoistaHaha, vessan pesu jouluaattona kuulostaa oikein sopivalta puuhalta. Minua ärsyttää muutenkin se, että jouluna pitää hiljentyä eikä saa tehdä mitään vähänkään järjellisiä puuhia. Ei – jouluna pitää vain istua, lukea pukin tuomaa kirjaa, syödä suklaata ja katsella, kuinka joulukuusi kuihtuu silmissä.
Mukavaa itsenäisyyspäivää!
Hi, itselle ostin Veikkauksen joulukalenteriarvon. Tykkään raaputtaa joka päivä yhden luukun. Ja odottaa voittoa aattoon asti. Miehelle tilasin sähköisen ammattijärjestä Laura Holmströmin joulukalenterin kodin järjestämiseen ( tähän tarvetta koska mieheni tarvitsee vähän potkua kodin siisteyteen) ja yhteiseksi tee-kalenterin. Teetä juomme aamuin illoin, joten pussit tulee käytettyä saman tein. Nyt kyllä vähän mietoja makuja minulle mutta ukkko tykkää. Lapsilla ( meillä siis tällä hetkell kotona 16 ja 24v)on suklaakalenterit. Olisivat halunneet kosmetiikkakalenterin mutta minusta n 100 euroa/kalenteri oli todella kallis. Voin sillä rahalla kyllä ostaa sitä kosmetiikkaa jota käyttävät päivittäin.
VastaaPoistaTyttäremme oli askarrellut meille vitsikalenterin. Lasipurkissa 24 pahvilappua, missä jokaisessa vitsi. Tätä kalentriahan voi käyttää sitten joka vuosi. Ei niitä vitsejä enään ensi jouluna muista.
Teiltä löytyykin monenlaista kalenteria – ja kaikki kuulostavat tosi kivoilta! No, paitsi se teekalenteri, mutta se johtuu vain siitä, että en itse juo teetä.
PoistaEnsi vuonna minäkin hankin kyllä Veikkauksen joulukalenterin! Tosin en ikinä voita arvoistakaan mitään, ja niistä tulee vain paha mieli, ja eiköhän joulukalenterin kanssa kävisi samalla lailla. :-D
Kaikenlaisia kalentereita sitä nykyään onkin, niin kuin tuokin kodin järjestelykalenteri! Mainio idea kerrassaan semmoiselle, joka tarvitsee vähän potkua niihin hommiin.
Tuo vitsikalenteri on aivan ihana ajatus! Mä olen joskus ajatellut tekeväni vähän samantyylisen mietelausekalenterin itselleni (tulisi ainakin mieleisiä mietelauseita, kun olisi itse valinnut ne!), mutta siinä on se paha juttu, että tietäisin kaikki mietelauseet etukäteen. Toki järjestys olisi arpapeliä. mutta silti.
Kivaa joulunodotusta!
Mulla on sama Foodinin kalenteri. Ostin sellaisen ensin ukkelille, että söisi edes joskus jotain vähänkään järkevämpää kuin turkinpippureita :), mutta sitten alkoi kaduttaa, etten ostanut itsellenikin, joten kävin hakemassa oman (maksoi vaan 15 euroa, koska joulukuu oli jo alkanut).
VastaaPoistaEn kuitenkaan ole vielä avannut kuin yhden luukun, joka oli Itsenäisyyspäivän hervottoman kokoinen granolapatukka. Heitin sen uimareppuun "heikotuksen" varalta. (Tiedät varmasti tunteen, kun verensokeri laskee niin alas, että kädet jo tärisee).
Muut luukut on vielä kiinni, mutta tiedänpä nyt, että luvassa on ainakin mysteeripusseja :).
Lempeiden sanojen kalenteri kuulostaa lempeältä, mutta pahoin pelkään, että saattaisi jotkut sanat (just se "sinä riität" on oikein oiva esimerkki) ottaa sen verran paljon kupoliin, että siitä on lempeys kaukana :).
Toivottelen lempeitä välipalahetkiä kuitenkin :D <3
Kappas vain, ollaan samoilla kalenterilinjoilla! :-) Mulla on jäänyt luukkujen avaamiset jonnekin neljänteen päivään, mutta kiva kuulla, että taas on granolapatukkaa tulossa! Itse asiassa ajattelin noista yllätyspusseista, että ne voivat olla oikeastaan ihan käteviäkin käsilaukkuun, jos tarttee jotain pientä pikaisesti. Mulla oli ennen käsilaukussa Elovena-patukoita, mutta ne meni aina muussiksi, eikä sellaista muruiksi mennyttä patukkaa voi mitenkään syödä. Mulle tulee tosi harvoin mitään tutinakohtauksia syömättömyyden takia, koska mulla on niin säännölliset ruoka- ja liikunta-ajat, että sellaisia ei kerkeä tulemaan, mutta ennen niitä tuli useinkin, joten ovat todellakin tuttuja.
PoistaLempeitä sanojakaan en ole availlut moneen päivään, mutta kävin nyt avaamassa luukut tähän päivään asti, ja mikäs sieltä tämän päivän luukusta tulikaan: Minä riitän. :-DDDD Ei ole todellista. Ei edes ottanut kupoliin, kun huvitti niin.
Kivoja ja yllätyksellisiä luukkujen avaamisia sinullekin! <3
No jo vain on monenmoista kalenteria... kuinka olenkaan osannut silmäni kaikilta niiltä sulkea... lasten kalentereita toki nähnyt ne "vuoret" ennen kassoja, mutta että meille varttuneemmillekin niin monenlaisia.
VastaaPoistaMinä olen tykännyt aina toiminnallisista kalentereista, joten tuo kahvakuula ym. kuulosti kivalta.... entä jos olisi vain lause mikä treeni pitäisi kunakin päivänä tehdä... sen voisi tehdä itsekin jo NYT ensi jouluksi, sekoittaa laput, niin et varmaan muistaisi mikä sieltä tulee ja yllättyisit yhtä iloisesti kuin teekalenterin teepussista. Taidankin toteuttaa itse... heh... tähän saakka facen Luovat joulukalenterit ovat olleet kestosuosikkeja... nytkin "tulkitsen"/näpertelen päivittäin tiettyjä sanoja. Tämän päivän sana Mandala on aika paha... Tyttärellä on muuten puurokalenteri.
Ukkokulta saa aina isänpäivänä nostalgisen (ei hygieniasäädöksiä täyttävää) 8-vuotiaan tyttärensä tekemän (nyt kolmevitonen) luukkukalenterin uusilla namitäytteillä ja tytär saa sen sitten tyhjänä takaisin joululahjaksi...
Joulu voi olla niin monennäköinen - moni vaan tahtoo tohottaa joidenkin ihme perinteiden perään.... eikä mitä, jos nauttii niistä... esimerkiksi laatikoista... en ole koskaan niistä tykännyt... joten meillä on "samat" ja vähän eri vihanneksetkin olleet jo vuosikausia ranskalaisina... ja kaikille maistunut...
Joten omannäköistä joulunaikaa kohti - onhan siinä ainakin yksi ylimääräinen vapaapäivä!
Sama mulla, että maailma on täynnä joulukalentereita, jollaisista en ole ikinä kuullutkaan. Ystäväni esimerkiksi osti pojalleen kuivalihajoulukalenterin, joka on minusta aika vinkeä idea. :-D
PoistaHih, hyvä ajatus tuo treenikalenteri! Tosin siinä on sellainen riski, että on jo jokin paikka valmiiksi kipeä "oikeasta" treenistä, eikä kalenterista tuleva sessio siksi sovikaan. Esim. mulla on vieläkin nivuset muussia perjantain sumomaastavedoista, enkä välttämättä kaipaisi tähän hetkeen samantyylistä treeniä. Tosin eihän niiden kalenteritreenien tarttisi olla mitään tunnin hikisessioita, vaan ne voisivat olla jotain ihan kymmenen minuutin juttuja tai vaikkapa jotain venyttelyn tai joogan tapaista. Tämä kuulostaa kyllä niin kivalta, että rupeankin pohtimaan tätä jo ensi vuodeksi. Kiitos ideasta, ihana Repolainen! <3
Ja niin tosiaan, puurokalenterikin on olemassa! Sekin olisi ihan kiva – paitsi että en syö puuroa (muuta kuin tosi harvoin). :-D
Hih, ihana kalenteri-idea iskälle! Ei-hygieniasäädösten täyttävä nauratti. :-D
Se on niin totta, että joulusta saa tehdä just sennäköisen kuin haluaa. Ei tartte olla niitä laatikoita, kinkkuja ja rosolleja ihan vain sen takia, että ne "kuuluvat" joulupöytään. Leppoisaa joulun odottelua sinulle! <3