Se pyörii sittenkin

Sain vieraakseni nuoria syyslomalaisia, joten tuli katseltua Helsingin nähtävyyksiä hieman toisenlaisesta näkövinkkelistä kuin tavallisesti. Tosin kaikki nämä nähtävyydet kiinnostivat minuakin, joten ehkä näkövinkkeli ei ollutkaan niin toisenlainen?

Ensimmäinen käyntipaikkamme oli Sea Life, jossa olen käynyt monesti ennenkin. Laitankin sieltä vain muutaman kuvan, kun olen tainnut esitellä hait, meduusat ja sen semmoiset jo moneen kertaan.

Nämä matomaiset kalat ovat ruohoankeriaita, jotka saattavat kasvaa jopa 40 senttiä pitkiksi. Parven kalat tuijottavat usein samaan suuntaan ja nappailevat suuhunsa virtauksen tuomaa planktonia. Ruohoankeriaat viettävät elämänsä kolossa, jonka ne ovat poranneet maaperään sarveistuneen, kynsimäisen pyrstönsä avulla.

Aika karua. Viettää nyt koko elämänsä yhdessä kolossa!

Rauskujen ruokailuhetki.

Rauskut syötetään neljä kertaa viikossa, ja rauskut ovat siitä poikkeuksellisia kaloja, että ruoka annetaan niille suoraan suuhun.

Taas löytyi uusi voittaja kategoriassa "maailman kaunein kala minun mielestäni". Kävi myös taas sillä lailla vanhanaikaisesti, että unohdin ottaa kalan nimen ylös.

Kierroksen paras osuus oli tämä akvaarion pohjaan sijoitettu kupu, jossa saattoi kokeilla, miltä tuntuu olla akvaariossa kalojen keskellä. Toki minunkin piti tuonne kuvun alle möyriä, ja olihan se hassu tunne, kun isot kalat uiskentelivat ihan ohimon vierestä.

Seuraavaksi oli vuorossa kohde, jossa olen jo todella pitkään halunnut käydä: Kauppatorin kupeessa sijaitseva maailmanpyörä eli SkyWheel! Maailmanpyörä on ollut toiminnassa jo yli kaksi vuotta, eli oli jo korkea aikakin mennä siellä käymään.

Maailmanpyörän ympärille on kehittynyt paljon muuta toimintaa, ja minulle olikin yllätys, kuinka paljon tuo Kauppatorin ja Katajanokan välinen alue oli muutamassa vuodessa muuttunut. Ennenhän tuossa kohtaa oli vain terminaali, josta lähtivät katamaraanit Tallinnaan, ja muu alue oli tyhjää tilaa. Nyt alueella on ravintoloita, oleskelualueita, "hiekkaranta" sekä merikylpylä Allas.

Allas Sea Pool avautui syyskuun alussa, eli se on alueen viimeisin tulokas. Allas on auki ympäri vuoden, ja lämmitetyissä makeanveden altaissa (joista toinen on tarkoitettu lapsille) veden lämpötila on 27 astetta. Kolmantena altaana on lämmittämätön merivesiallas, jonka lämpötila on sama kuin meriveden (tänään +6 astetta).

Aikuisten 25-metrinen allas vasemmalla; lasten 17-metrinen allas oikealla.

Meitä hieman harmitti, että ei ollut tullut otettua uimavarusteita mukaan, koska Altaassa uinti olisi saattanut olla mielenkiintoinen kokemus. Toisaalta oli aivan järkyttävän kylmä, ja vettäkin tihkutti, eikä uimapuvussa hiippailu ulkotiloissa hirveästi inspiroinut. Alastonuintejakin Altaalla järjestetään.

Uimavalvojatkin olivat asiallisesti pukeutuneita.

Olimme maailmanpyörän päivän ensimmäiset asiakkaat, eikä paikalla ollut muutenkaan ruuhkaa: meidän kanssamme samalla kierroksella (kierroksilla) oli vain kaksi muuta ihmistä.

Lähtölaituri.

Kopperot eli gondolit ovat lämmitettyjä, mikä mahdollistaa sen, että maailmanpyörää voidaan pitää auki ympäri vuoden. Oli ihana päästä kylmästä viimasta lämpöiseen gondoliin!

Ajeluun kuului neljä kierrosta, joiden aikana ehti hyvin ottaa kuvia ja nauttia maisemista, jotka olivat tällä kertaa varsin harmaat - tai pitäisikö sanoa siniset. 

Uspenskin katedraali.

Altaan aluetta (merivesiallas oikeanpuolimmaisena). Takana tyhjä Kauppatori.

Presidentinlinna ja Tuomiokirkko.

Tuohon edessä oikealla näkyvään rakennukseen on nousemassa uudentyyppinen elokuvateatteri, joka esittelee Helsingin tärkeimmät nähtävyydet kymmenessä minuutissa. Teatteri kantaa nimeä Flytour XD Helsinki, ja teatterissa tullaan täydentämään videokuvan luomaa tunnelmaa tuulikoneilla, vesiefekteillä, tuoksuilla ja liikkuvilla penkeillä. Kuulostaa mielenkiintoiselta!

Maailmanpyörän uutuutena on SkySauna, eli gondoli, jossa voi saunoa yläilmoissa.

Saunan voi varata kerralla maksimissaan 20 henkilölle, ja gondoliin mahtuu samanaikaisesti enintään 4-5 henkilöä. Muut saunojat voivat sillä aikaa nauttia maatasolla olevasta porealtaasta tai yksityisestä loungesta. Saunan hinta 1-4 henkilölle on tunniksi 240 euroa, ja hintapakettiin kuuluu myös "juomatuotteita". Omien saunakaljojen tuominen on kielletty.

Maailmanpyörältä ja Altaalta siirryimme lämpimämpiin sisätiloihin, nimittäin Lasten kaupunkiin, joka avattiin keväällä uudestaan kahden vuoden remontin jälkeen. Lasten kaupungin ideana on tehdä Helsingin menneisyyttä tutuksi leikin ja puuhailun avulla. Olen käynyt Lasten kaupungissa ennen remonttiakin, vuonna 2014, eikä silloin ollut mukana yhtään lasta, vaan olin liikkeellä äitini kanssa. Tosin jos teknisesti ajatellaan, niin olenhan minäkin äitini lapsi. 😀

Minusta Lasten kaupunki on aivan ihana lapsikohde monestakin syystä, eikä vähiten siksi, että se on ilmainen. Museossa voi siis vaikka vain piipahtaa ohikulkiessaan, ja jos siellä ei viihdy, siellä ei ole mikään pakko viipyä, kun käynnistä ei ole tarvinnut mitään maksaakaan. Toinen syy on se, että Lasten kaupungissa saa koskea kaikkeen, eikä siellä tarvitse olla samalla tavalla pissi sukassa kuin monessa muussa museossa.

Nukketeatteriesitys alkakoon!

Tee se itse -lukujärjestys.

Mun unelmieni koulupäivä. Paitsi että päivä ei olisi maanantai vaan perjantai. Kaikki päivät olisivat perjantaita!

Paluu koulun penkille. Hauskinta oli kaverin kanssa supattelu ja paperitollojen heittely!

Vähän toisenlaiset näkymät kuin minun koulustani aikoinaan.

Käteviä nämä entisajan pulpetit, kun niissä on tuhkakupitkin.

Paras paikka oli (edelleenkin) mummola. Mummo ei ollut paikalla, kun ei ollut viikonloppu, mutta löysimme kuitenkin kirjahyllyn laatikosta mummon sähköparranajokoneen.

Syömään! Tarjolla uunikanaa ja keitettyjä perunoita.

Lasten kaupungin jälkeen suunnistimme kohti Kluuvikadun Fazeria.

Lasten kaakaot olivat pesuvadin kokoiset!

Lopuksi teimme vielä ratikka-ajelun ja ihmettelimme helsinkiläistä menoa tästäkin näkövinkkelistä.

Kaikenlaista nojailijaa täälläkin.

Ratikkamuseossakin olimme vielä aikoneet käydä, mutta väsymys alkoi painaa päälle, ja oli hyvä lepäillä hieman ennen illan ravintolakäyntiä, sillä pöytä Brasserie Kämpistä oli varattu kuudeksi.

Brasserien ruoka on ollut aina moitteetonta ja hyvääkin, mutta nyt kohtasimme lasten annoksissa pienoisen yllätyksen. Tyttöjen annokset (jotka siis molemmat oli tilattu lasten listalta) olivat kooltaan hyvin epäsuhtaiset: toinen, hampurilaisannos, oli aivan valtava ja toinen, "päivän kala" -annos, todella pieni. Perunamuusiakin oli kalaruoassa niin minimaalisen vähän, että sitä sai melkein suurennuslasilla etsiä. Hampurilaisen kanssa taas tuli niin paljon ranskalaisia, että ne tuotiin erillisessä korissa. Onko tällainen tavallistakin lasten annoksissa? (Jos on muuten antaa hyviä ravintolavinkkejä lapsille, niin sellaisia otettaisiin mieluusti vastaan!)

Onneksi jäätelöannokset olivat sentään kohtuullisen kokoiset. 😀

Oma pääruokani, paahdettua porsaankylkeä. (Nyt muuten vasta tajusin, että tuossahan oli kaprista, josta en edes pidä!)

Suklaamousse.

Tulipa taas tehtyä näiden päivien aikana semmoinen havainto, että Helsingissä on oikeastaan aika paljon kaikenlaista kivaa nähtävää. Pitäisi käydä Helsingissä useamminkin eikä aina vain jumittaa täällä Espoon perukoilla. Toisaalta mikäs täällä Espoossakaan on jumittaessa, kun täälläkin on kaikki palvelut. Maailmanpyörää täällä ei tosin ole. 😄