Olen tällä hetkellä todella väsynyt, eikä minulla ole blogillekaan mitään annettavaa. Suonette siis anteeksi, jos poistun takavasemmalle joksikin aikaa. Toivottavasti saan itsestäni edes sen verran irti, että saan kirjoitetuksi Intia-juttuja, jos nyt Intiaan asti joskus pääsemme.
On elämässä ollut viime aikoina iloisiakin tapahtumia, joista päällimmäisenä on mielessä viime viikonlopun kesäteatterinäytös Parikkalassa. Kyseessä oli komedia nimeltä Yötön yö, jonka tähtinä olivat Eija Vilpas, Tiial Louste ja Valdemar Virtanen. Eija Vilpas oli aivan ihana, juuri sellainen hulvoton persoona, kuten televisiossakin.
Yleisökin pääsi tahtomattaan mukaan näytelmään: yleisö kuului puutarhaan, jossa joku liian kuivan näköinen yksilö saattoi saada kastelukannusta vettä päälleen.
Kuulemisiin.
Satu - inspiroit kovasti kirjoituksillasi. Olin jo lahtemassa Rovaniemelle ensi kuun alussa ja mietin, etta otanko vanhempani mukaan vai onko ne tunturin rappuset heille liikaa (ehka ovat liikaa jopa minulle ?). Lukijat varmasti odottavat karsivallisesti ! Tsemppia.
VastaaPoistaKiitos, Leena.
PoistaRiippuu aika paljon vanhempiesi kunnosta (ja mahdollisista sairauksista), ovatko portaat heille liikaa. Jos kovin hyväkuntoisia ovat, niin uskon, että kyllä ne menevät, varsinkin jos rauhakseen nousette ja pidätte huilitaukoja. Mukavaa matkaa, jos päätät(te) lähteä!
Ymmärrän hyvin, että eipä sitä sisältöä jaksa jatkuvalla syötöllä tuottaa. Pidä taukoa hyvillä mielin ja kerää voimia voittaa väsymyksesi. Varmasti me lukijat odotamme täällä. Palaat sitten, kun siltä tuntuu.
VastaaPoistaMukavaa loppukesää ja syksyä sinulle :)
Kiitos ymmärryksestä, Mummeli Keski-Suomesta. Tähän väsymykseen ei tosiaan taida auttaa mikään muu kuin aika - ja kärsivällisyys, jota minulle ei ole hirveästi suotu.
PoistaMukavaa loppukesää myös sinulle! :-)
Tauko on joskus paikallaan, hyvin ymmärrän. Tulethan kuitenkin takaisin kertomaan kuulumisia jossian vaiheessa, niinhän?
VastaaPoistaOli varmasti hauska esitys, tykkään Eijasta minäkin.
Totta kai tulen, ette te minusta niin helpolla eroon pääse. :-) Jotenkin minusta vaan tuntui lukijoiden kannalta reilummalta ilmoittaa tauosta - vaikka en kyllä oleta, että kukaan odottaisi meikäläisen kirjoituksia kieli pitkällä. Toiveissa on, että jos parin viikon päästä Intian-matkan aikaan olisin jo vähän pirteämpi.
PoistaEija <3
Kyllä täällä jaksetaan odottaa uusia juttuja. Tsemppiä ja mukavaa loppukesää!
VastaaPoistaKiitos, mukavaa loppukesää myös sinulle! Ja iso rutistus Armakselle!
PoistaSatu, toivottavasti jaksat palata tanne blogimaailmaan. Juttujasi on ollut tosi hauska lukea. Toivottavasti Intian reissu tuo sinulle inspiraatiota ja hauskoja tapahtumia kerrottavaksi. Hyvaa matkaa ja lomaa ja kuulumisiin!!
VastaaPoistaTotta kai palaan, mutta nyt on vaan tällainen lepotauko vuorossa. Jotenkin sitä tuntee olevansa velvollinen päivittämään kuulumisiaan, kun on tähän blogihommaan kerran ryhtynyt, ja halusin ottaa vähäksi aikaa lomaa niistä ns. velvollisuuksista.
PoistaMukavaa jatkoa sinulle!
Muistuttiko Valdemar enemmän isäänsä vai äitiänsä, siis Villeä vai Eijaa? Eijan rooli Pirrenä teki aikoinaan ihan lähtemättömän vakutuksen :)
VastaaPoistaAivan ymmärrettävää, että bloggaajakin tarvitsee välillä lomaa ja lepoa. Somepaastoakin on suositeltu kesän aikana moneltakin taholta. Taukoa ei toki tarvitse pyydellä anteeksi keltään. Palaat sitten linjoille, kun siltä tuntuu. Täällä odotellaan rauhassa ja hyviä postauksiasi kannattaakin odottaa, mutta sinun ehdoillasi tämä homma kulkee.
Mukavaa elokuuta ja hyvää matkaa Intiaan!
Onko Valdemar Eijan ja Villen poika?! En todellakaan tiennyt. Olisin katsonut häntä hieman toisin silmin, jos olisin tiennyt. :-) En osaa sanoa, kumpaa olisi muistuttanut enemmän – ehkä isäänsä?
PoistaKiitos ymmärryksestä. Terveys ei ole nyt ihan kohdallaan, ja univaikeudet vievät viimeisenkin järjen rippeen päästä, mutta toivon, että tilanne tästä jollakin ilveellä pian normalisoituisi.
Mukavaa elokuun jatkoa sinullekin!
Juu, Villellä ja Eijalla on kaksospojat Daniel ja Valdemar, joka varmaankin oli tuossa näytelmässä.
PoistaOlen kärsinyt itse unettomuudesta jo liki 20 vuotta. Itse vastaavan riesan kokenut ymmärtää, kuinka viheliäinen vaiva se on. Toimintakyky laskee, sosiaaliset suhteet kärsii, sitä haahuilee vain zombina menemään. Jos läydät jonkin hyvän avun uniongelmiin, vinkkaa blogissakin. Itsellä helppaa jonkin verran, kun elämä ei ole kovin aikataulutettua, vaan saa hommailla hiljakseen ja omaan tahtiin (se joulusiivous!) Lähetän täältä sinulle sylillisen empatiaa ja sympatiaa.
Nyt ymmärrän se joulusiivousasian niin kovin hyvin! Todellakin helpottaa, jos saa hommailla juttuja omaan tahtiin ja vaikka nukkuakin silloin, kun uni tuntuisi tulevan. Unen merkitystä ei oikein tajua, ennen kuin nukkumiskyky jostain syystä menee. On kamalaa, miten tyhjäksi unettomuus voi ihmisen vetää. Tuntuu, että ei pysty oikein mihinkään kuin korkeintaan puolinaisesti ja että ei ole mitään annettavaa kenellekään. Varsinkin autolla ajaminen huonosti nukkuneena pelottaa, kun tuntuu siltä kuin olisi juonut useammankin lasillisen.
PoistaKirjoittelen varmasti aiheesta joskus myöhemmin. Mitään hyviä keinoja en tosin ole ainakaan vielä löytänyt, ja lähes kaiken olen jo kokeillut, luonnonmukaisista keinoista melatoniiniin ja nukahtamislääkkeisiin. On aika epätoivoinen olo, kun edes nukahtamislääkkeet eivät ole minulla auttaneet. Varsinaiset unilääkkeet ovat vielä kokeilematta, mutta niitä haluaisin vältellä viimeiseen asti, kun eiväthän ne pidemmän päälle mikään ratkaisu ole.
Kiitos kaunis empatiastasi ja sympatiastasi! <3 Toivon koko sydämestäni jaksamista myös sinulle – sen joulusiivouksen voi tehdä vaikka ensi vuonnakin. :-)
Täällä ollaan. Halusit tai et <3
VastaaPoistaKiva kuulla, Annukka. <3
PoistaHyvää huilitaukoa. Toivottavasti se on lyhyt ;)
VastaaPoistaSitä minäkin toivon! :-)
PoistaHyvää taukoa ja toivotaan että Intia-matka onnistuisi. Tuskin jaksan odottaa sinun kertomuksia sieltä. Taisit jo mainita että aiotte käydä katsomassa Taj Mahalia... josta muistui tämä lentävä lausahdus, ja näköjään se on tuolla webbi-saitillakin
VastaaPoistahttp://www.tajmahal.gov.in/impression_about_taj.html
'Bill Clinton once said, `There are two kinds of people in the world. Those who have seen the Taj Mahal and love it and those who have not seen the Taj and love it. I would like people to watch my Taj Mahal and fall in love with it,'
Kuulun tuohon B-ryhmään.
Hyvää kesää pätsi-kuumasta Teksasista!
Lissu
Kiitos, Lissu, minäkin toivon, että Intian matka onnistuisi! Epäonnistumisen riski on nimittäin tällä kertaa poikkeuksellisen suuri, kun on niin paljon sukua kuvioissa mukana. :-D
PoistaClinton on supliikki mies. :-) Minun täytyy tunnustaa, että vaikka olen aina halunnut nähdä Taj Mahalin, mitään erityisiä odotuksia mulla ei sen suhteen ole. On sitä tuommoisia mausoleumeja muka ennenkin nähty. ;-) Mutta toivon ja uskon, että tulen muuttamaan mieleni Taj Mahalin suhteen, sitten kun/jos sen näen!
Hyvää kesän jatkoa sinne pätsi-kuumaan Teksasiin! :-)
No varmasti suodaan, siis anteeksi. Ja täällä ollaan, ehdottomasti <3
VastaaPoista<3
PoistaOn reilua ilmoittaa lukijoille, että pitää pitemmän tauon varsinkin, jos joku on niin ahkera kirjoittaja kuin sinä. Minusta on myös ikävää, jos joku lopettaa kokonaan ilmoittamatta siitä.Kuvittelen jotakin pahaa tapahtuneen, jos joku ei jaksa "hei sitten" tai "loppu"kirjoittaa.Hyvää jatkoa sinulle!
VastaaPoistaMinä olen ihan samaa mieltä, että olisi lukijana kiva saada tietää, jos blogin pitäjä ei enää jatkakaan kirjoittelua. Mutta ehkä moni ajattelee lopettamisilmoituksen olevan niin lopullinen, että sen jälkeen ei ole enää paluuta, kun lukijatkin ovat kaikonneet. Jos vaikka vielä haluaisikin jatkaa kirjoittelua...
PoistaKiitos, mukavaa elokuun jatkoa sinulle! Enköhän minä palaa langoille viimeistään ensi viikolla Intian-matkan kynnyksellä. Sen verran kova jännitys nimittäin vaivaa tämän matkan suhteen, että on pakko päästä urputtamaan. :-D