Läksimme äitylin
kanssa pari päivää sitten Itä-Suomesta vähän pääkaupunkiseutua
katselemaan. Matkalla pysähdyimme etsimään paria geokätköä (tai
g-pistettä, kuten äiti sanoo ),
ja löysimme molemmat. Ajomatkoista tulee paljon hauskempia, kun käy
välillä vähän tonkimassa pusikoita ja nostelemassa kiviä.
Toinen löytämämme kätkö oli Taavetin linnoituksessa, jonka
olemassaolosta en ollut aiemmin edes tiennyt. Nyt tuli käytyä sielläkin,
ja paikka olikin kauniina päivänä vallan kaunis ja rauhallinen.
En ole mikään tekniikan ihmelapsi, joten ukkeli - joka taas on sellainen - hoitelee yleensä meillä kaikki tekniikkaan liittyvät asiat. Pari päivää sitten ukkeli yritti Intiasta käsin neuvoa minua, kuinka tehdään läppäristä langaton reititin iPhonelle. Minulla kun ei ole läppärissä kameraa enkä omista kuulokkeitakaan, joten en voi puhua puhua Skypessä läppärin kautta, ja siksi olenkin käyttänyt skypeilyyn aina kännykkää. Nyt kun minulla ei ole käytössäni langatonta verkkoa, joutuisin käyttämään skypeilyyn 3G-yhteyttä, joka tulisi arvatenkin kalliiksi.
Ukkeli yritti ainakin tunnin verran selvittää sitä, miten läppärin käyttö reitittimenä onnistuisi. Hän antoi minulle Intiasta käsin puhelimitse neuvoja, ja minä yritin parhaani mukaan toimia niiden mukaan. Homma ei kuitenkaan onnistunut, ja lopulta ukkeli totesi, että läppärini on varmaan liian vanha tämmöisiin leikkeihin. Kun olimme sitten tulleet Espooseen, jossa prepaid-mokkula toimii hieman nopeammin kuin rajamailla Itä-Suomessa, päätin kokeilla kerran vielä. Googletin asiasta, ja löysin tämän videon (Vistalle ja Windows 7:lle). Noudatin sivulla annettuja ohjeita, ja kappas vaan - onnistuin! Kyllä olin ylpeä itsestäni, kun ihan itse osasin!
Luontokin kunnioitti harvinaista ahaa-ilmiötäni, sillä taivaalle ilmestyi illalla hieno sateenkaari.
Eilen kävimme hieman ihmettelemässä Helsingin kesätunnelmaa. Tuli taas todettua, että Suomessa on kesällä aivan valtavan kaunista. Harmi vain, kun kesä on niin lyhyt; kyllä tästä nauttisi pidempäänkin kuin vain sen pari kolme kuukautta.
En ole mikään tekniikan ihmelapsi, joten ukkeli - joka taas on sellainen - hoitelee yleensä meillä kaikki tekniikkaan liittyvät asiat. Pari päivää sitten ukkeli yritti Intiasta käsin neuvoa minua, kuinka tehdään läppäristä langaton reititin iPhonelle. Minulla kun ei ole läppärissä kameraa enkä omista kuulokkeitakaan, joten en voi puhua puhua Skypessä läppärin kautta, ja siksi olenkin käyttänyt skypeilyyn aina kännykkää. Nyt kun minulla ei ole käytössäni langatonta verkkoa, joutuisin käyttämään skypeilyyn 3G-yhteyttä, joka tulisi arvatenkin kalliiksi.
Ukkeli yritti ainakin tunnin verran selvittää sitä, miten läppärin käyttö reitittimenä onnistuisi. Hän antoi minulle Intiasta käsin puhelimitse neuvoja, ja minä yritin parhaani mukaan toimia niiden mukaan. Homma ei kuitenkaan onnistunut, ja lopulta ukkeli totesi, että läppärini on varmaan liian vanha tämmöisiin leikkeihin. Kun olimme sitten tulleet Espooseen, jossa prepaid-mokkula toimii hieman nopeammin kuin rajamailla Itä-Suomessa, päätin kokeilla kerran vielä. Googletin asiasta, ja löysin tämän videon (Vistalle ja Windows 7:lle). Noudatin sivulla annettuja ohjeita, ja kappas vaan - onnistuin! Kyllä olin ylpeä itsestäni, kun ihan itse osasin!
Luontokin kunnioitti harvinaista ahaa-ilmiötäni, sillä taivaalle ilmestyi illalla hieno sateenkaari.
Eilen kävimme hieman ihmettelemässä Helsingin kesätunnelmaa. Tuli taas todettua, että Suomessa on kesällä aivan valtavan kaunista. Harmi vain, kun kesä on niin lyhyt; kyllä tästä nauttisi pidempäänkin kuin vain sen pari kolme kuukautta.
Kauppatorilla tuli todettua, että Helsingissä on tähän aikaan aivan älyttömästi turisteja. Turistit erotti selkeästi vaatetuksesta ja muista asusteista. Suomalaisethan pukeutuvat kesällä kalenterin eikä säätilan mukaan.
Kauppatorin veneparkkiin oli ilmestynyt outo vene. |
Ostimme veneestä perunoita. Kylläpä olivatkin hyviä! |
Ulkona syöminen näytti olevan kesäisenä päivänä varsin suosittua puuhaa.
Mekin nautimme lounaan nautimme puistossa, vaikka vieressämme remusikin varsin äänekäs ryyppyjengi. Toimiamme seurasi vierestä varsin sinnikäs kaveri, joka olisi kovasti tahtonut päästä osille.