Tänään eteläisessä Intiassa juhlitaan ugadia eli hindukalenterin mukaista uutta vuotta. Juhla on tärkeä juhla Andhra Pradeshissa, sillä se päättää edellisen vuoden ja aloittaa uuden, ja siksi sitä pidetään myös erittäin suotuisana ajankohtana uusien projektien aloittamiselle. Nyt alkava vuosi on nimeltään Khara Nama Samvatsara, ja vuosi tulee olemaan kuun hallitsema. 'Khara' tarkoittaa aasia, joka yhdistetään tavallisesti kovaan työhön, mutta myös mukautuvaisuuteen. Astrologien mukaan alkava vuosi tulee tuomaan helpotusta tavallisen kadunmiehen elämään mutta jännitteitä politiikkaan. Tulevasta sadosta tulee hyvä, vaikka monsuuni saapuukin hieman myöhässä; ihmisten taloudellinen tilanne paranee ja uusia kasvoja ilmestyy niin politiikkaan, liike-elämään kuin elokuvamaailmaankin.
Ugadiin aletaan valmistautua jo hyvissä ajoin ennen varsinaista juhlapäivää. Koti siivotaan perusteellisesti, ja ihmiset ostavat uusia vaatteita ja tavaroita. Lehdet ovat olleet kuluneen viikon ajan tulvillaan erilaisia ugadi-tarjouksia, joilla ihmisiä houkutellaan shoppailemaan. Itsekin kävimme eilen ostamassa jääkaapin ja pesukoneen, mutta nämä eivät kuitenkaan olleet meitä vaan appivanhempia varten, jotka muuttavat Hyderabadiin tällä viikolla.
Ugadipäivän aamuna herätään perinteisesti aikaisin. Ensin käydään kylvyssä, minkä jälkeen asunnon sisäänkäynti koristellaan mangon lehdillä, jotka symboloivat yleistä hyvinvointia, vaurautta ja hyvää satoa.
Monet sesongin kasvit ja tuoreet maut yhdistyvät ugadin perinteisimmissä herkussa, ugadi pachadissa. Raakojen vihreiden mangojen sesonki osuu juuri ugadiksi, neem-puu on täydessä terässään ja uutta palmusokeria, joka on saatu tuoreista sokeriruo'oista, sekä uutta tamarindia on saatavilla. Ugadi pachadi sisältää muun muassa neem-puun kukkia ja vihreää mangoa, ja se yhdistää kaikki kuusi makua - makean, happaman, suolaisen, pistävän, kitkerän ja kutistavan. Pachadin eri maut kuvastavat elämän erilaisia kokemuksia, jotka saattavat olla makeita, happamia tai suolaisia ja jotka pitäisi kaikki hyväksyä osaksi elämää. Muita tyypillisiä ugadi-herkkuja Andhra Pradeshissa ovat pulihora (mangoriisi) sekä makeat bobbattu-lättyset. Ruoka onkin hyvin tärkeä osa ugadia, kuten kaikkia muitakin intialaisia juhlia.Sen lisäksi, että ovet koristellaan mangon lehdillä, oven eteen piirretään värikkäillä riisijauhoilla koristeellisia kuvioita, rangoleja. Omakotitaloissa rangolit voivat olla hyvinkin suuria ja koristeellisia johtuen siitä, että ulko-oven edessä kadulla on runsaasti tilaa. Kerrostalojen käytävillä rangolit ovat luonnollisesti pienempiä. Kodin sisäpuoli voidaan koristella esimerkiksi kukkasin ja kynttilöin.
Naapurimme oven eteen piirretty rangoli.Ugadi-päivän ohjelmaan kuuluvat myös Panchanga Sravanam -tilaisuudet, jotka ovat tulevan vuoden kalenteriennustuksien lukutilaisuuksia. Kalenteriennustuksilla tarkoitetaan esimerkiksi tietoa taivaankappaleiden asennoista ja tietoja suotuisista ajankohdista erilaisille tapahtumille. Panchanga Sravanameja voi seurata esimerkiksi temppeleissä tai kotoa television välityksellä, mutta myös erilaiset yhteisöt, kuten asuinalueemme kulttuurikomitea, järjestävät näitä lukutilaisuuksia.
Osa englanninkielisestä Panchangamista. Lähde: Panchangam: Khara and Festivals.
Ugadiin, kuten myös muihin intialaisiin juhliin, liittyy perinne, että työntekijöille ja muille vastaaville annetaan pientä "juhlarahaa". Meidän tulee esimerkiksi antaa vähän ylimääräistä roskienkerääjälle ja talonvahdille. Aivan alkuaikoina en tätä käytäntöä tajunnut, mutta roskienkerääjäpä oli itse niin oma-aloitteinen, että hän itse pyysi minulta rahaa, koska silloin oli muistaakseni holi-juhla. Aluksi minua hieman ärsytti tällainen rahan jakelu, mutta nyt se on tullut jo jotenkin selviöksi.
Ganeshakin on saanut juhla-asun ja erityisen paljon kukkasia.Tämä päivä on muutenkin ainakin tv-uutisten mukaan Intiassa kansallinen vapaapäivä, koska Intia meni ja voitti kriketin maailmanmestaruuden lauantai-iltana. Itse en niin kriketistä välitä, vaikka tv-ruudun äärellä krikettikanavan edessä istuinkin - läppärillä tosin. (Kyllä: Intiassa on kriketille ihan omat televisiokanavansa, joilta tulee vain krikettiä!). Kun Intian voitto alkoi varmistua joskus yhdentoista jälkeen, jolloin peliä oli pelattu yli kahdeksan tuntia, koko talo sekosi täysin. Naapurit, jotka yleensä ovat hyvin hillittyä väkeä, avasivat ovensa ja syöksyivät käytävälle kiljumaan, vislaamaan ja laulamaan. Sitten he palasivat taas television eteen - kunnes Intian joukkue teki jotakin suurta ja mahtavaa, jolloin alkoi taas huuto ja mekastus. Kun voitto lopullisesti varmistui, meteli talossa ja sen ulkopuolella oli sellainen, että ei sitä oikein pysty sanoin kuvailemaan. Raketit räiskyivät ja pommit paukkuivat, kun koko Intia juhli. Juhlaan oli tietysti aihettakin, sillä Intian edellisestä maailmanmestaruudesta oli jo 28 vuotta; edellinen mestaruus kun oli vuodelta 1983. Intialla on siis tänään paljon aihetta juhlaan. :-)
Taas ihanasti selostit blogissasi Intian tapoja:) En tiennytkään,että uutta vuotta vietetään nyt teillä.Meillä sitä vietetään syksyllä,ja täälläkin yritetään silloin kaikin keinoin houkutella ostoksille,kuten teilläkin;D
VastaaPoistaHih,mahtoi kyllä olla tosi meteli teidän talossa kun se kriketin voitto selvisi;D
Ugadi on myös Karnatakassa tärkeä juhlapäivä. Tänään meilläkin oli vapaapäivä Ugadin kunniaksi. Meillä ei kuitenkaan ollut mitään tietoa tästä juhlapyhästä, joten kiitos, että valotit asiaa!
VastaaPoistaTuo lauantaipäivä oli ihan kreisi. Itse en lähtenyt katsomaan matsia, koska en ymmärrä kriketistä mitään - ymmärrätkö sinä? - mutta mies oli kaverillaan, ja hänellä meni yöllä kotimatkaan n. 2h, koska pääkadulla (Mahatma Gandhi Road) ihmiset juhlivat ja tanssivat ja kukaan ei päässyt liikkumaan! Hän sitten kuulemma antoi high-fiveja kaikille, jotta pääsisi ajamaan ohi... !!
Voi kiitos, Yaelian. :-) Uudenvuoden vaihde on kai suotuisaa aikaa uusille hankinnoille kaikkialla maailmassa, kun ihmisiä yritetään nakittaa ostamaan kaikkea!
VastaaPoistaMeteli krikettipelin jälkeen oli talossa ihan hirveä, ja mun oli ihan pakko hieman hihitellä ja naureskella sohvalle näille intialaisille, kun ne on niin ”hulluja”. :-D
Anna, minäkään en ymmärrä kriketistä yhtään mitään,enkä taida halutakaan ymmärtää. :-D Ihme peli, kun se kestääkin niin kauan. Kuka jaksaa tuijottaa sitä tunnista toiseen, hohhoijaa. :-D Mies katsoi sitä ottelua telkkarista, ja koska minä en ymmärtänyt pelistä mitään, vaikka telkkari oli ihan silmien edessä, kysyin aina mieheltä väliaikatietoja, että miten peli menee ja että näyttääkö siltä, että Intia voittaa vai häviää.
Täälläkin oli ollut keskustassa (Tank Bundilla ja Hussein Sagarin ympäristössä) ihan hirveät hulinat, ja voisin hyvin kuvitella, että siellä oli ollut samanlaiset ruuhkat kuin siellä teilläkin. Lisäksi ihmisille oli järjestetty mahdollisimman autenttisia katselupaikkoja esim. Gachibowlin stadionille, ja näillä paikoilla oli kanssa meno ollut melkoista.
Olipa hauska etenemiskeino miehelläsi! :-DD Onneksi pääsi sentään ehjin nahoin kotiin!
Kriketti... huokaus. Joo, ei sitä kyllä jaksa katsoa ollenkaan. Vähän olen yrittänyt opetella jotakin niistä säännöistä, mutta kun nekin on niin tyhmät.. ei mitään järkeä koko pelissä, sanon minä! Miten me ollaankin jouduttu näihin krikettimaihin.. huokaus :).
VastaaPoistaLaura, että siinä voikin olla tylsä peli! En muistanut, että Australiakin kuuluu krikettimaihin. Otan osaa... :-)
VastaaPoista