Prisman pussi seikkailee

Palataanpa taas Dubaihin. Tällä kertaa käymme aavikolla, maailmanpyörässä sekä Discovery Gardens -asuinalueella. 

Vaikka en halunnut lähteä aavikkosafarille, aavikko piti kuitenkin päästä näkemään, kun kerran Dubaissa olin. En oikein tiedä, pitäisikö puhua autiomaasta vai aavikosta, mutta koska ne tarkoittavat ilmeisesti samaa asiaa, käytän molempia nimityksiä. 

Googlettelin Arabiemiraattien aavikkoalueita kohtuullisen ajomatkan päässä Dubaista. Aavikon piti olla myös helposti saavutettavissa, koska automme ei ollut neliveto, ja autovuokraamo oli kieltänyt muutenkin hiekassa ajelemisen. Päädyin lopulta Al Badayerin autiomaahan, jonne oli noin tunnin ajomatka Dubaista. Al Badayerissa olisi lukemani mukaan punaisia hiekkadyynejä, mikä kuulosti hyvältä. Katselin kartalta, että aavikon reunaan saattaisi päästä hyvin autolla. Minullehan olisi riittänyt mikä tahansa hiekkapläntti, koska en ollut ikinä nähnyt minkäänlaista aavikkoa. 

Menomatkalla totesin ukkelille, että olisipa kiva nähdä kameleitakin. Samassa nostin katseeni ja näin edessäni kuorma-auton, jonka lavalla matkusti kameleita. 

En tiedä, olivatko nämä kaverit menossa turistien viihdykkeeksi vai lihoiksi. 🫣

Tie oli leveä ja hyväkuntoinen. 

Henkilöautojen nopeusrajoitukset motarilla olivat tavallisimmin 120 km/h ja raskaan liikenteen 80 km/h. Kuudenkympin nopeusrajoitus tarkoittaa miniminopeusrajoitusta. Millään kottikärryllä ei siis kannata mennä motarille kurvailemaan.

Hiekkaiset tienvierusnäkymät olisivat jo melkein riittäneet minulle aavikoksi.

Samaa tietä olisi päässyt Omaniin.

Kun pääsimme paikalle, jossa autiomaan piti alkaa ja tien loppua, huomasimme, että autiomaahan olikin vedetty ihan uutta asvalttitietä, ja pääsimme ajelemaan keskellä autiomaata tuliterällä asvaltilla. Ukkeli oli tosin vähän huolissaan, saiko tiellä ajaa, mutta minun logiikallani sellainen, mikä ei ole liikennemerkein tai muuten selvästi kiellettyä, on sallittua. 

Näyttää lupaavalta!

Seuraavaksi oli päästävä luonnollisesti hiekalle kävelemään. Olin laittanut jalkaani lipokkaat, ja riisuin ne autiomaan laidalla pois ja jatkoin paljain jaloin. Hiekka oli toki kuumaa, muttei niin kuumaa, etteikö siinä olisi pystynyt juuri ja juuri kävelemään. Jalkapohjia kyllä poltteli pitkän aikaa hiekassa hyppelyn jälkeenkin.

Suomalainen autiomaassa. 

Badayerin autiomaa oli hieno, joten oli todellakin kannattanut tulla tänne.

Buggy-ajelijoita.

Nalletkin kävivät aavikolla. Kuva piti tietysti ottaa muistoksi, mutta karvapyllyt eivät voineet istua suoraan hiekalle. Niinpä riipaisin autosta nallejen alle muovikassin, joka oli – kuinkas muutenkaan 🤣 – Prisman kassi.

Harmittelin jälkeenpäin, miksi en tajunnut kokeilla mäenlaskua hiekalla. Muovipussi olisi toiminut varmasti hyvänä liukurina. Harmitti oikein tosissaan. 

Paluumatkalla pysähdyimme ostamaan läheisestä marketista juotavaa. Pihalla oli kaikki turistihoukuttimet valmiina. 

Minulta katosi kamelilla ratsastamishalut tämän kaverin nähtyäni. 

Kysyin tämän linnun nähtyäni vieressä olleelta mieheltä, että mikäs lintu se tämä on. Kuulemma haukka. Haukastuksella on Arabiemiraateissa pitkät perinteet, ja haukka symboloi maassa voimaa, rohkeutta ja maan perintöä. Haukka on myös Arabiemiraattien kansallislintu. 

Buggyja ja mönkijöitä aavikkoajeluja varten.

Matkalla näkyi liikuteltavia kännykkäverkon tukiasemia, joiden avulla kännykät saadaan toimimaan autiomaiden lähistölläkin.

Autiomaan nähtyäni oli hyvä palailla tyytyväisenä kohti Dubaita. 

Seuraavaksi siirrymmekin sitten maailman suurimpaan ja korkeimpaan maailmanpyörään, Ain Dubaihin. Maailmanpyörällä on korkeutta 250 metriä, siinä on 48 vaunua, ja kerralla maailmanpyörään mahtuu 1750 ihmistä. Osan vaunuista voi vuokrata kokonaan itselleen, ja niihin voi tilata erilaisia ruoka- ja juomapaketteja.

Menin paikalle heti aamusta, koska en halunnut jonottaa. 

Jonottaa ei tosiaankaan tarvinnut, ja koska väkeä oli vähän, kuhunkin vaunuun määrättiin vain muutama ihminen kerrallaan. Oli siis kivasti tilaa liikkua ja olla!

Kohta pääsee kyytiin!

Olin niin täpinöissäni, että meinasin pinkaista jo tähän vaunuun. Onneksi tajusin ajoissa, että tämä taitaakin olla jokin erikoisvaunuista, kun keskellä oli baaritiski ja vaunun takaosassa istuinryhmä.

Minun kanssani samaan vaunuun tuli vain neljä muuta ihmistä. 

Vaunu oli aivan valtava, ja sinne mahtuisi helposti ainakin parikymmentä ihmistä. Keskellä oli soikea penkki, mutta eipä siinä malttanut kukaan istuskella, kun kaikki vaelsivat vaunussa kuvaamassa mitä milloinkin. 

Sitten mennään!

Maailmanpyörän ympärille on rakennettu iso ja viihtyisä alue, jolla on paljon ravintoloita, kauppoja ja muuta viihdykettä, kuten vahakabinetti. Meidän piti tulla ukkelin kanssa tänne jonakin iltana pyörimään, mutta se jäi tekemättä. Alue olisi illalla varmasti erityisen viihtyisä.

Asustelimme nuolella merkityssä talossa. Oikeassa reunassa näkyy se talomme edessä ollut hiekkaranta ja takana voimalaitos. 

Dubai Marinaa. 

Maailmanpyörä on niin valtava, että sitä on vaikea hahmottaa, saati sitten vangita kuviin.

Bluewaters Islandin niemekkeellä, jolla myös Ain Dubai sijaitsee, on myös pari hotellia sekä asuintaloja. 

Bluewaters Residences -asuintaloja.

Delano Pool & Beach -hotellin uima-allasta.

Harmittelin maailmanpyörässä sitä, että aurinkoisella säällä vaunun lasit heijastivat sen verran pahasti, että aurinkoisella puolella oli mahdoton saada kuvia ilman heijastuksia. 

Paras aika maailmanpyörässä käyntiin olisi ehkä auringonlaskun aikaan ja vähän sen jälkeen, mutta silloin paikalla on varmasti myös eniten porukkaa.

Maailmanpyörä pyöri todella hitaasti, mutta vihdoin alettiin olla korkeimmalla kohdalla. 

Vielä yksi vaunu ja sitten!

Huipulla.

Edessä näkyy se baaritiskivaunu ja takana Palm Jumeirahin palmusaari. Tässä vaiheessa en ollut vielä käynyt ihailemassa Palmua yläilmoista, joten kuvasin Palmua tohkeissani. 

Palmu kiinnosti muitakin. Kuten näkyy, istuinpenkki toimi meillä lähinnä laukkujen pitopaikkana. 🤣

Ei tehnyt mieli mennä nojailemaan oviin. 🫣

Viimeinen silmäys Marinaan.

Jatkoin maailmanpyörästä matkaani katsomaan palmusaarta The View -näköalatornista, joka näkyy kuvassa. Tornista vähän oikealle näkyy Fairmont-hotelli, joka sai osuman lauantaisessa ohjusiskussa ja jossa syttyi sen seurauksena tulipalo. 

38 minuutin jälkeen kierros oli tullut päätökseensä ja oli aika nousta pois kyydistä. 

Oli hyvä kyyti! Menisin toistekin! 

Yhtenä päivänä käytyämme Discovery Gardensissa Amma's Restaurant -ravintolassa päätin lähteä tutkimaan Discovery Gardensin asuinaluetta tarkemmin. Olin nähnyt sen ohi ajaessani vilaukselta, ja alue oli näyttänyt varsin viehättävältä. Parkkeerasin auton yhdelle parkkipaikalle ja lähdin tutkimaan aluetta jalkaisin. 

Alue oli todella viihtyisä – vihreä ja rauhallinen. Linnut sirkuttivat kilpaa, ihmisiä näkyi siellä täällä, ja pyykit lepattivat tuulessa. Tämä oli taas niitä hetkiä, jolloin unohdin kokonaan olevani Dubaissa. 

Näkemisiin!