torstai 7. marraskuuta 2024

Kolmen tonnin vaimo

Vielä muutama sananen ja kuva itse lomasta. 

Huoneemme oli aika lailla sellainen kuin olin kuvitellutkin: ihan toimiva, vaikka pientä kulumista olikin havaittavissa. 

Huoneeseen kuuluva tervetulopaketti oli runsas ja sisälsi kuvassa näkyvät syötävät ja juotavat sekä jääkaapin sisällön (mm. lisää juomista, fetaa ja oliiveja).

Patjatilanteen tarkastelu paljasti, että sängyt olivat sen verran heppoista tekoa, että voisin ehkä siirtää yöksi toiseen huoneeseen patjan lisäksi koko sängyn. Tästä muodostuikin sitten eräänlainen ilta- ja aamurutiini: illalla sänky oleskeluhuoneeseen ja aamulla taas ennen siivoojan tuloa sänky takaisin makuuhuoneeseen. 

Kas nyt meillä onkin kaksi makuuhuonetta.

Parasta huoneessa oli kuitenkin terassi ja yhteys altaalle. 

Altaan etuosa, joka on erotettu muusta altaasta sillan alla näkyvällä nauhalla, oli vain meidän ja kolmen muun huoneiston käytössä, mutta nauhan alta uimalla pääsi kätevästi yleiseen altaaseen. Ratkaisu oli minusta oikein näppärä, sillä en tykkää mistään pienistä pulahdusaltaista, joissa ei pääse edes kunnolla uimaan. 

Meidän huone oli toinen vasemmalta.
Allas aukesi aamulla kahdeksalta, ja olin tavallisesti heti silloin uimassa pari altaanvetoa – ihan vain siitä syystä, että se vei takuulla viimeisetkin unet silmistä. Vesi oli nimittäin hirvittävän kylmää, enkä oikein tajua, miten pystyin edes menemään niin kylmään veteen, kun tavallisesti inhoan kylmää vettä. 

Allasselfie. 🙈

Kokeilin yhtenä päivänä myös vesijumppaa, joka oli ihan ok, mutta puolessa tunnissa kylmä vesi tunkeutui – jumppaliikkeistä huolimatta – luihin ja ytimiin niin, että palelin loppupäivän. Pakko on kritisoida hieman myös jumppaliikkeitä, sillä ne olivat minusta suurelta osin typeriä. Yritäpä tehdä esimerkiksi burpee back roll -liikkeitä vedessä. 😆

Perhepotretti. 😇 Enskakin on päässyt reissuun Nallen ja Pikkiksen kanssa.

 Lempipuuhaamme iltaisin oli istua terassilla ja katsella päivän vaihtumista iltaan. 

Koska äiti ei ollut ihan parhaassa terässä, autoilimme vähemmän kuin olin kuvitellut, mutta tietenkin oli mentävä tilanteen mukaan. Muutamassa paikassa tuli kuitenkin käytyä. 

Ensimmäiseksi kävimme tutustumassa Cape Grecon meriluoliin, jotka sijaitsivat ihan lyhyen ajomatkan päässä.

Tie niemenkärkeen oli semmoinen, että äitiä hieman huolestutti, miten pikkuautollamme pääsisi kuoppaisella tiellä eteenpäin. Muut kun näyttivät olevan liikkeillä lähinnä jonkinlaisilla mönkijöillä. Hyvin kuitenkin selvisimme, vaikka renkaisiin jäikin kivat pölyraidat muistoksi Cape Grecosta. 

Ayia Napan tunnetuin ranta Nissi Beach.

Nissi Island, jonne pääsee kävellen.

Löysimme loistavan hypermarketin nimeltä Sklavenitis noin kymmenen minuutin ajomatkan päästä hotellilta, ja siellä tulikin käytyä useamman kerran.

Vihannesosasto oli erinomainen, ja melkein teki mieli ostaa vihanneksia Suomeen vietäväksi. 

Tuota lehtivihannesten ja yrttien määrää!

Tyydyin kuitenkin ostamaan tuliaisiksi vain puoli kiloa valkosipulia, kun valkosipulit olivat niin täydellisen kauniita. Äiti puolestaan otti mukaan Suomeen ostamamme suolapurkin, ja minua nauratti, että on meillä Kyproksen-tuliaiset: äidillä suolapurkki ja minulla valkosipulia. 😆

Valmissalaatit olivat erinomaisia ja kohtuuhintaisia.

Hei me shoppaillaan! Taustalla näkyvä nainen seuraa tilannetta kiinnostuneena. 😆

Marketissa oli kassojen jälkeen erikoinen pöytätaso peileineen ja tuoleineen, ja nurkkauksen merkitys jäi meille mysteeriksi. 

Paras veikkauksemme oli se, että asiakkaat voivat korjailla tässä ostoskierroksen aikana levinneitä meikkejään.

Toinen ajomatkamme suuntautui CyHerbian kasvitieteelliseen puutarhaan, jonne ei ollut hotelliltamme kuin parinkymmenen minuutin ajomatka. Matkalla näimme omituisen vinon rakennuksen. 

Myöhemmin googleteltuani sain selville, että rakennus pitää sisällään luksushuoneistoja ja että se sijaitsee Ayia Napan huvivenesatamassa.

Maaseutumaisemat ja viljelykset viehättivät äitiä ja toki minuakin.

Kyproksella on vasemmanpuoleinen liikenne, mutta se ei haitannut, sillä olin tottunut ajamaan jo Intiassa vasemmalla puolella tietä.

Olin katsonut kartasta, että puutarhan pysäköintialue olisi ihan puutarhan vieressä, mutta totuus olikin toinen, ja kävelymatka parkkialueelta puutarhaan oli varsin pitkä. Pulma ratkesi sillä, että kävin kysymässä, voisinko tuoda äidin autolla alueelle ja käydä sitten pysäköimässä auton. Tämmöinen järjestely onneksi sopi. Poislähtiessä toivat vielä tuolinkin äidille, kun äiti jäi odottelemaan kyytiä. 

Jättimäinen labyrintti.

Puutarhan halloween-koristelut ihastuttivat. 

Täällähän näkee tuttuja naamoja.

Puutarhan yrttitarha oli lievästi sanottuna kuivahko, joten ei siitä sen enempää.

Teimme myös yhden hieman pidemmän retken Larnakaan. 

Moottoritie on kuuma.

Olen käynyt Larnakassa ihan 2000-luvun alussa, ja se oli minun ja ukkelin ensimmäinen yhteinen "etelänmatka". Asuimme silloin huoneistohotellissa, jonka nimi oli Kition ja jota ei enää löytynyt ainakaan Googlen kartoista. Yhtenä aamuna satuimme olemaan huoneistossa, kun siivooja tuli. Siivoojan mukana tuli arviolta 5–6-vuotias tyttö, joka oli ilmeisesti hänen tyttärensä ja joka säntäsi ovelta suoraan meidän makuuhuoneeseemme. Ihmettelin, mitä varten tyttö sinne ryntäsi, mutta asia selvisi pian: siellähän hän leikki minun nallellani. Tänä vuonna pitäisikin muistaa vielä juhlia nallen 25-vuotissynttäreitä. 😇

Larnaka oli muuttunut reilussa kahdessakymmenessä vuodessa niin paljon, etten meinannut tunnistaa kaupunkia samaksi. Ranta oli kuitenkin ihan samanlainen kuin ennenkin eli aika luotaantyöntävä. Me istuskelimme äidin kanssa yhdessä rantakahvilassa ja katselimme katuelämää.

Sitten suuntasimme Larnakan suolajärvelle, jossa voi nähdä keväällä flamingojakin. Nyt järvi oli pelkkä kuivunut suolapelto.

Äiti kummasteli naisia, jotka olivat tulleet katsomaan järveä ja ottamaan kuvia hienoissa juhlamekoissaan. Selitin äidille, että naiset olivat tulleet luultavasti ottamaan kuvia Instagramiin ja pukeutuneet sitä varten parhaimpiinsa. Äitiä ihmetytti, että kaikkea sitä. 😆

Loppuun vielä muutama satunnainen kuva Ayia Napasta. 

Intialainen ravintola. Listalla ei ollut mitään kiinnostavaa, joten en testannut.

Veneitä Ayia Napan satamassa.

Ayia Napan palvelut olivat monipuoliset.

Tuo ukko luuli vissiin, että kuvaan häntä. 🙈

Huomasin vasta kuvaa jälkeenpäin katsoessani tuon rahankeräyslaatikon. 😆

Sellainen oli se reissu pääpiirteissään.

20 kommenttia:

  1. Voihan papiljotti ;D Ei ihme, että tyttö oli iloinen, jos pääsi yllättäin nallejen kanssa leikkimään. Millainenhan on mahtanut olla ensireaktio, jos oli ollut siivousapulaisena useamman kerran. Ajattelin sitäkin, että pääsikö siivooja yllättämään sinun sänkyoperaatiosi? ;)
    Edelleen jaksan ilahtua kovasti siitä, että äitisi sai sinut matkaseuraksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä minäkin mietin, miten tyttö on mahtanut ilahtua, kun on löytänyt huoneestamme ensi kerran nallen. 😊 Mullahan oli silloin vain tuo yksi iso nalle, ja Pikkis tuli kuvioihin myöhemmin. Pikkiksellä oli myös karu kohtalo elää useampi vuosi varaston laatikossa, kunnes sitten kerran palautin sen elämään. 🤭

      Siivooja ei päässyt yllättämään kertaakaan, sillä hän ei tullut koskaan ennen kuin lähdimme aamiaiselle, ja minä pidin huolen siitä, että sänky oli siihen mennessä siirretty. 😅

      Kiitos myötäilosta.❤️ Minä olen iloinen siitä, että äiti päätti lähteä, vaikka tauti ei ole edelleenkään hellittänyt otettaan, päinvastoin. Koronaa ei ilmeisesti kuitenkaan ole.

      Poista
  2. Kivalta kuulostaa matkanne. Minä en uskaltaisi auton rattiin jos on vasemman puoleinen liikenne.
    Tuo että huoneesta pääsee suoraan altaalle on ihan parasta. Meillä oli vastaavanlainen Thaimaassa ja allaskin oli suuri ja kierteli ympäri hotellia joten pääsi uimaan pitkää matkaa eikä tarvinnut tulla takaisin samaa reittiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en ole ikinä aiemmin ollut sellaisessa hotellilhuoneessa, josta pääsee suoraan altaalle, mutta mieluusti otan sellaisen huoneen joskus toistekin, jos siihen vain tulee vielä joskus tilaisuus. Oli aivan ihanaa, kun pääsi suoraan altaaseen ja sitten altaasta omaan suihkuun! Eikä tarvinnut ”taistella” aurinkotuoleista, kun oli terassilla omat. 😅

      Me ollaan myös oltu kerran Chennaissa sellaisessa hotellissa, jossa oli järjettömän suuri uima-allas. Muistelen uineeni altaassa pari lenkkiä ja olleeni sen jälkeen ihan poikki. Isot uima-altaat ovat kyllä ihania, jos haluaa uida matkaa, kun ei tarvitse jatkuvasti kääntyillä. Kun asuimme Kolumbiassa, meidän talossa oli uima-allas, jonka pituus oli hulppeat 10 metriä. Altaan päät tulivat aika tutuiksi! 🤣

      Poista
  3. Ulrika50v.blogspot.com7.11.2024 klo 18.04

    Ihanat paplarit nallella päässä 🤣
    Olet siis niin taitava autolla ajaja ! Mä olen jättäny autolla ajamisen aika vähiin . Veneetki on niin erilaisia ja veneen väri varsinki mihin me ollaan totuttu 😆

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nalle lainasi vähän mummun paplareita, ja hyvinhän ne hänenkin päähän sopivat. Kiharoita ei kyllä noin lyhyeen tukkaan saa. 🤣

      En nyt tiedä, olenko erityisen taitava ajaja, mutta ajokokemusta on kertynyt elämän aikana valtavasti, ja se tuo kai samalla jonkinlaista rohkeutta...

      Veneet olivat tosiaankin ihan erilaisia, ja vähän harmitti, kun kuvausajankohta oli niin myöhäinen, että värit eivät oikein päässeet oikeuksiinsa.

      Kivaa loppuviikkoa, Ulrika! ❤️

      Poista
  4. No voihan vilpertti, miksei tavattu kun ihan samoilla seuduilla pyorittiin samaan aikaan? Tuolla puutarhalla, Cape Grekossa, suolajarvella ym..... Vinoa tornitaloa ja vehreita perunapeltojakin ihmeteltiin.

    Mun ukkelista on kehittynyt jo ihan hyva vasemmalla puolella ajaja, kun ollaan tana vuonna kayty Kyproksella jo 3 kertaa. Eka reissulla pyysi vuokraamosta ajotunnin ennenkuin suostui ottamaan auton ja siita se lahti. Nyt jonain heikkona hetkena jopa tunnusti etta ajaa mieluummin Kyproksen leppoisassa liikenteessa kuin meidan kammottavissa ruuhkissa ja agressiivisten kuskien keskella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuntuu tosiaankin ihan uskomattomalta, että ei törmätty, jos kerran kuljimme noin samoja polkuja! Miten on voinut osua käyntikohteet noin yksiin. 😅

      Äitikin tunnisti, että pelloilla viljellään perunaa, mutta minä en ollut viljelysten laadusta ihan varma. Nyt on kumminkin kai pakko uskoa, kun kerran sinäkin niin sanot. 🤭

      Kypros on tullut teille varmasti sitten tosi tutuksi! On varmasti kiva "lähimatkailukohde" teille, ja nähtävää riittää taatusti vaikka kuinka moneksi kerraksi. Minäkin koin Kyproksen liikenteen varsin leppoisana, jopa Larnakan keskustassa. Minun kohdalleni ei ainakaan osunut sellaista aggressiivisuutta, jota löytyy monesta muusta Välimeren maasta, ja autoilijat pysyivät omilla kaistoillaan toisin kuin esim. Intiassa. 🤭

      Poista
    2. Jos viela joskus paadyt Kyprokselle, kannattaa ottaa tukikohdaksi Pafos. Sielta on lyhyempi matka Trodoksen vuorille ja kaikkiin kivoihin pikkukyliin jotka mielestani ovat saaren paras osa (varsinkin jos meressa uinti ei ole sinun juttusi).

      Poista
    3. Läntinen Kypros onkin jäänyt mulle tuntemattomaksi, vaikka silloin 2000-luvun alussa tehtiinkin ukkelin kanssa yhden yön reissu Pafokseen. Sieltä ajeltiin muistaakseni myös jollekin vuorille, mutta en ole ihan varma asiasta. 😅 Todellakin haluaisin tutustua paremmin Troodoksen alueeseen, joten ehdotuksesi pannaan korvan taakse. Kiitos siitä. 🤗

      Poista
  5. Jaa muuten meidankin altaan vesi oli kammottavan kylmaa. Tasan yhden kerran uskalsin. Meressa oli paljon lampimampaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmi ettei sitten tullut kokeiltua merivettä. Tosin mä en ole mikään innokas merivesissä uija muutenkaan, kun en tykkää siitä, että suolavesi jää iholle, ellei käy heti suihkussa. Vähän ihmettelin sitä, miten altaiden vesi voi olla niin kylmää, vaikka ilma on kuitenkin niin lämmin, öisinkin.

      Poista
  6. Olet ihana tytär, kun lähdit äitisi kanssa Kyprokselle, järjestit kaiken ja kuljetit häntä katsomaan maisemia.Vanhuus on kurjaa, mutta on hyvä, että on kauniita muistoja ankeina aikoina.
    Joku voisi kysyä, eikö Suomessa ole valkosipuleita ja suolaa kaupoissa, kun niitä pitää tuoda Kyprokselta asti, heh!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kauniista sanoistasi. En kyllä tiedä, olenko mitenkään erityisen ihana tytär, mutta parhaani toki yritän. 🤭

      Todellakin voisi kysyä, eikö Suomesta saa valkosipulia ja suolaa. 😅 Mutta äiti otti ostamamme suolapurkin mukaan kai siksi, ettei se menisi haaskiin, ja minä olen ollut viime aikoina varsin pettynyt Suomessa myytäviin valkosipuleihin (maistuvat usein "kellarille").

      Poista
  7. Hei, olen "sattuneista syistä" pitänyt lukutaukoa blogeista ja nyt luin kaiken, mitä uutta täältä löysin, kiitos! Kommentointi on haastavaa monen postauksen jälkeen, mutta ensimmäinen, joka tulee mieleen, on se, että StanstaLandiassa esittelemälläni Liskonaisella on kilpikonna nimeltä Tapani Kansa. 😊 Ai joo, eräällä entisellä ystävällä on myös kilpikonna, jota en huomannut mökin oven sisäpuolella ja... (anteeksi!)
    Ihanaa, että vietät arvokkaita hetkiä äitisi kanssa! ♥ Niillä tulee joskus olemaan paljon enemmän merkitystä, kuin vielä uskotkaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei vaan Stansta. 🤗 Ihana nähdä sinua täällä, vaikka sinulla on ollut elämässä niin paljon surua. Äläkä murehdi kommentoinnista, sillä tärkeintä on nyt sinun hyvinvointisi ja jaksamisesi. ❤️

      Tapani Kansa. 😂 Liskonaisella täytyy olla mahtava huumorintaju! Tapani Kansa on muuten kotoisin samalta kylältä (Tavastilasta) kuin äitini.

      Toivottavasti oven takana olleelle kilpikonnalle ei käynyt kovin huonosti. Piti oikein palata lukemaan, että kirjoititko, että ystävälläsi 'on' vai 'oli' kilpikonna. 🤭

      Tiedän sen jo nyt, että yhdessä vietetyillä hetkillä on merkitystä, mutta varmasti merkitys kirkastuu joskus myöhemmin uudella tavalla. Toivottavasti se hetki ei kuitenkaan koita kovin pian...

      Poista
  8. Odotin kokoajan päästä kysymään, että mites sujui ajaminen vasemmalla puolella, mutta.... sehän tuli sieltä, sulla oli jo kokemusta Intiasta - niimpä tietenkin!! Sillä meillä jotenkin kummasti meni aina pyyhkijät päälle, kun vilkkua yritimme ja joskus piti ottaa kunniakierros liikemmeympyröissä. Mutta ilmeisesti sitä tottuu, kun samana kesänä Ukkokulta ajeli ihan innoissaan Britanniassa ja Irkuissa.
    Lämmin kiitos upeasta kuvamatkasta, paljon tuttuakin.... ja kyllä vain on äitisi jaksanut vaikka ja mitä!! Me äidin kanssa käytiin aamulenkillä useampana päivänä suolajärvellä - hotelliltamme oli n. 100m rantaan.
    Hih - teidän sänkyjen roudausta... olisitten antaneet olla vain - meillä on usein tapana sisustaa uusiksi ja ei ole koskaan henkilökunta puuttunut asiaan, hih... tosin hyvää kuntoiluahan se oli. Kyllä sait nyt todella mietteisiin, että jaksaisikohan äitini vielä jonkun lentoreisun... Ihania yhteisiä muistoja olit luomassa ja antamassa aikaasi läheiselle - arvostan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, minulla on vasemmanpuoleisessa liikenteessä aina aluksi tuo sama ongelma, että laitan pyyhkijät vahingossa päälle, kun pitäisi vilkuttaa! 😂 Opettelin nyt Kyproksella sellaisen muistisäännön, että vilkku on aina vasemmalla (VV eli vilkku vasemmalla), oli ratti millä puolella tahansa. Minustakin vasemmalla ajamiseen tottuu yllättävän nopeasti, ja kyllä joku varmasti jollakin tavalla huomauttaa, jos tulee ajaneeksi väärällä puolella tietä. 🤭

      Kiitos itsellesi, että jaksoit olla matkalla mukana. 😘 Olipa teillä hotelli lähellä suolajärveä! On ollut varmasti kiva aamulenkkeilykohde.

      Kävi kyllä mielessä, että mitä jos vain jättäisin sen sängyn siihen paikalleen, mutta en sitten kuitenkaan jättänyt, kun se jotenkin hävetti. 🙈 Helpompi oli vaan raijata sänky aamulla takaisin makuuhuoneeseen. Mutta kiva kuulla, että henkilökunta ei mahdollisesti tykkääkään kyttyrää, jos panee vähän paikkoja uuteen uskoon. 😅

      Toivottelen sinulle paljon ihania yhteisiä hetkiä äitisi kanssa – reissun muodossa tai muuten vaan. 🥰

      Poista
  9. Kivoja lomakuvia, etenkin nuo iltatunnelmoinnit terassilla. Me ei tykätä olla altaan vieressä, jos hotellissa ollaan. Mua ärsyttää, kun porukka melskaa ja ramppaa kämpän ohi.

    Tosta marketista tuli mieleen, että soiko sielläkin sellainen diskomusa? Serkun salahäissä Mykonoksella supermarketti, missä tehtiin aina ostokset soitti yltiökovalla diskomusaa. Se oli hieman hämyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Porukan melskaaminen ja ohi ramppaaminen kuulostaa kieltämättä vähemmän houkuttelevalta. Meillä ei sellaista ongelmaa ollut, sillä hotellissa oli jopa vähän kuollutta, mikä johtui ehkä siitä, että kausi oli jo niin lopuillaan. Tai sitten tuon hotellin asiakaskunta on sellaista, että heidän olemassaoloaan tuskin huomaa.

      En ainakaan muista, että tuossa marketissa olisi soinut diskomusa. Luulen, että musa olisi jäänyt mieleen, jos sellaista olisi kuulunut. 😅 Multa menisi varmaan hermot, jos pitäisi tehdä ostokset marketissa, jossa musa soi superkovalla.

      Poista

Kiitos kommentistasi. <3