torstai 12. lokakuuta 2023

Tule hyvä puuro

Nyt on blogipostauksen idealähteenä kännykkä: mitä viime aikoina otettuja kuvia sieltä löytyy. 

Syyskuun 20. päivä otin kuvan Prismassa, kun joulukalenterit olivat ilmestyneet kaupan hyllylle. Jouluun ei ollutkaan enää kuin kolme kuukautta ja neljä päivää, joten olikin jo korkea aika.

Tällä viikolla näin Prismassa lisää joulukalentereita. (Meikäläinenhän asuu Prismassa, jos jollekulle on jäänyt epäselväksi.)

Oli taas se viimevuotinen Foodinin välipalakalenteri, Muumi-välipalakalenteri, teekalentereita, kaakaokalenteri, Piltti-kalenteri sekä pikapuurokalenteri. Puurokalenteri hieman kiinnosteli, ja hypistelinkin pakkausta hyvän tovin, kunnes totesin, että kalenteri on kooltaan aivan liian iso. Onneksi löytyi jokin syy jättää kalenteri kauppaan, sillä olin unohtanut autuaallisesti semmoisen pikku yksityiskohdan, että en syö puuroa. Toisaalta ostin pari vuotta sitten teekalenterin, vaikka en edes juo teetä, ja viime vuonna ostin välipalakalenterin, vaikka en syö välipaloja, joten puurokalenteri olisi sopinut tämän joukon jatkoksi erinomaisesti.

Päätin jättää muutenkin joulukalenterit tänä vuonna ostamatta, mikä johtuu suureksi osaksi siitä, että lähden ensi viikolla pariksi kuukaudeksi Intiaan. Jos haluaisin avata luukut oikeina päivinä, minun pitäisi raahata kalenteri mukanani Intiaan, ja joulukalenteriluukkujen avaaminen motivoi Intiassa vielä vähemmän kuin Suomessa.

Syyskuun loppupuolella kävin myös hyvin suurella todennäköisyydellä tämän vuoden viimeisellä patikkareissulla, joka suuntautui Vaakkoin ulkoilualueelle Espoon laitamille. Vaakkoilla ei ole lainkaan merkittyjä polkuja, vaan aluetta kuvataan "ihanteelliseksi vaihtoehdoksi omatoimiselle ja retkeilytaitoiselle ulkoilijalle". Siis minulle! Minähän olen jo sen verran kokenut eräpirkko, että osaan eksyä metsään kuin metsään, joten Vaakkoikaan tuottaisi tuskin mitään ongelmia. 😆

Suomalaisista sananlaskuista tuttua peruspositiivisuutta keskellä metsää.

Minulla ei ollut Vaakkoille mitään etukäteissuunnitelmaa, vaan ajattelin kulkea vähän sen mukaan, missä näyttäisi olevan jotain kiinnostavaa ja miten pian onnistuisin eksymään. Metsässä oli kuitenkin niin paljon polkuja, ja kännykän maastokartta toimi niin hyvin, että selvisin reissusta yllättävänkin hyvin. Oli itse asiassa tosi kiva liikkua ihan itsenäisesti ilman mitään reittimerkintöjä. Vaakkoin patikasta muodostui lopulta vajaan yhdeksän kilometrin mittainen lampien bongailukierros, sillä näin matkan varrella peräti viisi eri lampea, jotka olivat kaikki kauniita ja keskenään erilaisia. 

Väärä-Musta.

Saaren Musta.

Saaren Musta oli oma suosikkini, sillä sen kallioiset rannat tarjosivat hienot näkymät lammelle.

Iso Lehmälampi.

Kämmenlampi oli lammista pienin.

Kämmenlammen rannalla oli laavu, jossa nuotio savusi vielä jonkun jäljiltä.

Näitä pöllejä kun rupeaa aamulla sahaamaan, niin illalla on ehkä polttopuut valmiit.

Minulla alkoi olla nälkä, mutta Kämmenlammen suomaisemat harmittivat. En halua syödä eväitäni millään kusisella suolammella, vaan vaadin kunnon näköalat! Ei auttanut muu kuin pidätellä nälkäänsä ja kävellä takaisin Saaren Mustan rantaan, jossa tiesin olevan hienoimmat rantakalliot.

Matka jatkuu.

Täydellinen eväspaikka!

Hieman kuumotti, kun kalliolta oli äkkijyrkkä pudotus veteen. Kännykkää räplätessä piti pitää kieli keskellä suuta.

Lopuksi kiersin vielä Vaakkoi-lammen, mikä oli ihan turha kierros, sillä lammella ei ollut mitään nähtävää. Aurinkokin oli mennyt pilveen, ja oli hieman vilu.

Parkkipaikalla ihmettelin, kun sinne oli ilmestynyt niin paljon autoja, että siellä oli oikein liikenteenohjaaja. Sitten älysin – ihmisten käsissä olevista kartoista päätellen – että Vaakkoilla oli alkamassa ilmeisesti jokin suunnistustapahtuma. 

Ukkeli palasi Intiasta muutama viikko sitten, ja kävin lentokentän tuloterminaalissa toteamassa, että siellä istutaan edelleen kivillä. 

Kivien lisäksi alueelle oli ilmestynyt ohut kaide, jota vasten saattoi nojailla. Kyllä Helsinki-Vantaa on selkeästi ansainnut paikkansa maailman parhaiden lentokenttien joukossa, kun on tämmöistä luksusta tarjolla! Ensi kerralla otan mukaani oman lepolassen, niin ei tarvitse nojailla kaiteisiin tai kiviin.

Ukkeli oli saanut Bangaloren-lennollaan ylennyksen bisnesluokasta ensimmäiseen luokkaan, ja kun hän oli sanonut stuertille, että hänen vaimonsakin viihtyisi täällä, stuertti laittoi vaimolle vähän tuliaisia kotiin vietäväksi. 😆

Toilettilaukku on niin näppärä, että tätä voisi käyttää vaikka käsilaukkuna.

Käsintehtyä suklaata, jota en ole vielä edes maistellut.

Oikeasti en viihdy ykkösluokassa, sillä niin hienossa ympäristössä oleminen on minusta hirveän vaivaannuttavaa. Olen matkustanut ykkösluokassa yhden kerran, vuonna 2019 Bogotásta Frankfurtiin (postaus siitä täällä). Päällimmäisenä muistona mieleeni jäi tuolta matkalta se, kun minulta ratkesi hameenhelma, jota sitten yritin paikkailla ykkösluokan loungen vessassa hakaneulalla. Minut vietiin lentokoneeseen limusiinilla, ja limusiinissa ajattelin, että tässä on paraskin first class -matkustaja, kun hameenhelmakin on kursittu kasaan hakaneulalla. 😆

Ukkeli on halunnut jo pitkään käydä testaamassa Bronda-ravintolan, mutta ravintola on ollut täynnä aina silloin, kun olisimme mielineet sinne. Nyt kävi kuitenkin tuuri, ja saimme yhtenä lauantai-iltana pöydän Brondasta.

Napuen gin & tonic oli ginilistalla ensimmäisenä. 😊

Napuesta tuli mieleeni, että meinasin pudottaa silmäni yhtenä aamuna Helsingin aamuliikenteessä, kun näin paikallisbussin kyljessä olevan mainoksen. 

Mikäpä muukaan bussin kyljessä komeili kuin Kyrö Distilleryn mainos! Tuntui jotenkin uskomattomalta, että siellä kaukana Isossakyrössä olevaa tislaamoa mainostetaan Helsingin paikallisliikenteessä.

Mutta takaisin Brondaan. Otimme viiden ruokalajin Bronda-menun, kun se tuntui helpoimmalta vaihtoehdolta (ei tarvinnut säätää annosten valinnan kanssa). 

Tässäpä kaikki annokset tunnollisesti kuvattuna. 

Prawn Cocktail & Smoked Whitefish. Ihan ok, mutta ei mitenkään ihmeellistä.

Beef Tartare. Tämä oli minusta melkeinpä paras annos, jos ei ajatellut syövänsä raakaa lihaa...

Pasta 'Primavera', joka oli aivan törkeän suolaista. Käytän itse normaalisti reippaammanpuoleisesti suolaa, mutta tämä annos oli järkyttävän suolainen minullekin. Rohkenin jopa antaa tarjoilijalle palautetta asiasta.

Iberico Pork. Myös tämä annos oli liian suolainen, muttei sentään yhtä suolainen kuin edellinen annos. Muuten ihan hyvä annos (vaikka toki kovin pieni 😆).

Strawberry Tarte. Kiva ja raikas, mutta torttupohjaa oli hieman vaikea saada nyherrettyä lusikalla palasiksi.

Bronda-kokemus ei ollut missään nimessä pitkän odotuksen arvoinen, eivätkä hinta ja laatu oikein kohdanneet. Nyt olemme kuitenkin käyneet Brondassa, eikä toista kertaa tarvitse mennä – elleivät kaikki muut Helsingin ravintolat sulje jostain syystä yhtäkkiä oviaan.

Loppuun vielä pari päivää sitten Hesarista bongaamani Fingerpori, joka nauratti.

Kivaa loppuviikkoa!

😘

29 kommenttia:

  1. Eiiiiiii! Onks noi Vaakkoin kuvat joku kosto mun Lapin postauksille?!? Nyt mä tiedän mihin äidin ja koirien kanssa mennään syyslomalla jos säät suosii! Siis aivan ihanat maisemat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole kosto. 😂

      Tuolla oli kyllä ihan huippu-upeat maisemat, kun sääkin vielä suosi. En ollut tajunnut, että noin hieno paikka on ihan täällä lähellä. Tuolla kulkemani reitin pohjoispäässä, laavun lähellä, oli pieni suoaluekin, jossa oli lyhyet pitkospuut (unohdin näköjään laittaa siitä kuvan). Ehdottomasti käymisen arvoinen paikka!

      Poista
  2. Ulrika50v.blogspot.com12.10.2023 klo 13.06

    Ihanat maisemat !!
    Syödä raakaa lihaa , siinä menee mun raja. Työkaveri näyttelee mulle välillä kuvia kun ne kavereiden kans tapaa ja illalliseen kuuluu raakaa lihaa 😶😶

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ollut maisemissa valittamista. 😊

      Minäkään en tilaisi koskaan tartaria, mutta semmoinen tuli nyt osana tuota menua. Ei ollut kumpikaan huomattu, että yksi annos on tartar, mutta lihat meni alas jopa ukkelilta, mitä vähän ihmettelin.

      Poista
  3. Ihanaa, kohta saamme lukea sinun mukavia ja viihdyttäviä postauksia Intiasta! Ne ovat olleet niin mukava, varsinkin kun tietää, ettei itse sinne päin ole matkaamassa. Nauti siellä olosta!
    Olihan nuo luontokuvat ihan kivoja, mutta lappilaiselle ne nyt eivät ole niin kauhean hienoja... Mie inhoan täällä päin sitä, että monesti noilla paikoilla pitää "kävellä jonossa", eli siellä on paljon muuta väkeä. Niin toki oli ruska-aikana Lapissakin tietyissä kohteissa kuten Särkitunturilla, jonne nyt ei menty sen vuoksi.
    En tunne noita Hesan ravintoloita, mutta hyviltä nuo annokset näyttävät. Sääli vain, että suolaa käytetään noin paljon. Itse olimme yhdessä turkulaisessa "hyvässä" ravintolassa viime viikolla vieraiden kanssa. Ihmetytti kyllä, että miten siellä tehtiin etukäteen kerrottujen allergioiden suhteen aika monta virhettä eikä yhtä (ei sattunut minulle) edes korjattu. Mutta ruoka oli suht hyvää, ei mitenkään erinomaista.
    Mutta jään nyt odottamaa niitä Intia-postauksia, jos et ennen sitä kirjoita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No juu, ymmärrän, että lappilainen on tottunut vähän toisenlaisiin näkymiin. 😅 Mutta pääkaupunkiseudun oloissa tuommoinen paikka kuin Vaakkoi on ihan helmi, kun vielä kaiken lisäksi siellä ei ollut todellakaan ruuhkaa. Muutaman ihmisen näin koko retkeni aikana, mutta siinä se. Toista olisi varmaan esim. Nuuksiossa, jossa todennäköisesti kuljetaan siinä jonomuodostelmassa.

      Minusta ravintoloiden taso on laskenut viime vuosina huimasti. En tiedä, onko se (edelleen) työvoimapulaa vai jotain muuta, mutta näin olen ollut havaitsevani. Itse asiassa monesta lounaspaikasta saa minusta paljon parempaa ruokaa kuin ns. hifistelypaikoista, ja jos ruoka ei olisikaan ihan täydellistä, ei harmittaisi jälkeenpäin niin paljon, kun hinta on sentään kohtuullinen. Harmittaa maksaa sellaisesta, mihin ei ole edes ollut tyytyväinen.

      Lähden Intiaan vasta loppuviikosta, ja tarkoitus on kyllä kirjoitella vielä ennen sitä, jos ei nyt tule mitään ihmeellistä. Mutta ihana kuulla, että odottelet jo juttuja sieltä! 🤗

      Poista
  4. Ei sentään pääsiäismunia vielä näkynyt?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 😂 Ei näkynyt. Eikä vappuviuhkoja. 🤣

      Poista
    2. Ulrika50v.blogspot.com13.10.2023 klo 14.06

      🤣🤣🤣🤣🤣

      Poista
  5. Vaakkoi on tosi kiva paikka, kiva että löysit sinne.
    Mua niin nauratti sun joulukalenterimietteet. Mä ostan joka vuosi nuorelle miehelle (ihan se on jo aikuinen) salmiakki- tai lakritsikalenterin. Ajattelin ostaa sille niin pitkään, kunnes se kieltää asian :D

    Ihanaa, että pääset Intiaan. Toivon kovasti, että jaksat laitella sieltä postauksia. Niitä on aina niin hauskaa lukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hassua, että mä en ollut tätä ennen edes kuullut koko Vaakkoista! Googlettamalla tuli jostain sattumalta vastaan. Ajatella, jos olisi jäänyt tulematta! 😅

      Ihana joulukalenteritapa sinulla. Tuskin nuorimiehesi tykkää yhtään pahaa, vaikka saakin joka vuosi sinulta kalenterin. ❤️

      Enköhän minä jotain Intiastakin kirjoittele. Oli tosi kiva kuulla, että Intia-jutut miellyttävät! Tästä tuli taas pientä lisäpontta kirjoitteluun. 😘

      Poista
  6. Hih,puurokalenteri,kaikkea sitä keksitäänkin.Ja tosi aikaisin jo kalentereita.Upeita kuvia,nuo niin kauniit järvimaisemaa ja tulee ihan ikävä noita kuviasi katsellessa.Hienot tuliaiset stuertilta,ja tosi hieno tuo toilettilaukku.
    Harmi että Brondan annokset eivät vastanneet odotuksia;tuo jälkkäriannos näyttää kyllä tosi herkullisesta .Kivaa loppuviikkoa Satu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä odottelen edelleen joulukalenteria, josta tulisi joka päivä uusia kuntoiluvälineitä. 🤣

      Stuertin lähetys oli kyllä kiva yllätys. Toilettilaukun sisältö on näköjään aika samanlainen ykkösluokassa ja bisneksessä (sukat, voiteita, unimaski jne.), mutta toi laukku on kyllä kivempi kuin tavanomaiset pussukat.

      Brondan jälkkäri olikin hyvä ja kilpaili tartarin kanssa parhaan annoksen paikasta ja meni oikeastaan tartarin ohikin. Hankala syötävyys tosin vähän harmitti.

      Kivaa loppuviikkoa sinullekin! ❤️

      Poista
  7. No ensiksi täällä myös Prisma fani (toivottavasti olit tosissasi siitä fanittamisesta), mutta joulukalenterit on jo tilattu. Keravalainen firma toimittaa tavarat parissa päivässä, tosin sellaisen mahtikokoisen kalenterin toimitusmaksut ovat jo aika kovat. Yhden kalenterin tilasin lahjaksi, nyt harmittaa että en tilannut sitä menemään suoraan lahjansaajalle, nyt se uudelleen lähettaminen jää minun huoleksi.
    Mutta tuo Fingerpori loppuhuipentuma oli paras ! Hyvää matkaa !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan tosissani minä fanitan Prismaa. En välittäisi käydä muissa kaupoissa kuin pakon edessä. 😅 Bonukset ovat tietysti yksi syy (tosin niitä saa muistakin S-ryhmän kaupoista), ja viime kuussakin tuli bonuksia muistaakseni vähän päälle 43 euroa.

      Onpas hieno homma, että sinäkin saat tilattua joulukalenterin sinne kauas, ja vielä noin nopeasti! Joulukalenterit ovat kivoja, mutta itse en ole vielä löytänyt sitä täydellistä kalenteria, jonka luukkuja kiinnostaisi oikeasti availla. 🤭 Mutta jospa ensi vuonna...

      Kiitos, ja mukavaa viikonloppua sinulle!

      Poista
  8. Onpas kalenteri poikineen on ainakin mistä valita. Onneksi on Prismaan vaivaiset 140 km matkaa ,ei tule sorruttua houkutuksiin. Ostin viimme jouluksi sen puurokalenterin, alku meni lupaavasti mutta sitten alko tökkiä koko puuron syönti. Osa jäi syömättä ja pussit käytin leivonnassa. Hienot kuvat lampien rannoilta. Intian postauksia jäädään odottelemaan. Hyvää viikonloppua , meillä pojan pojan kastajaiset lauantaina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä luulen, että mullekin saattaisi käydä noin, että jokin kalenteri alkaisi lupaavasti, mutta viimeistään itsenäisyyspäivän tienoilla iskisi kyllästyminen. 😅 Hyvä että osa pusseista löysi loppusijoituspaikkansa leivonnasta. Mulle ei olisi tullut mieleenkään!

      Sinulla on kyllä Prisma sen verran kaukana, että houkutusta ei taida pahemmin tulla. 😂 Mulla on lähimpään Prismaan kolmen minuutin kävelymatka, mikä on toisaalta hyvä ja toisaalta huono. Toiseen Prismaankin on alle puoli kilometriä.

      Mukavia ja tunnelmallisia kastajaisia teille! Toivottavasti tulee ikimuistoiset juhlat. ❤️

      Poista
  9. Musta tuntuu, että kahdella lammella oli jotenkin poikkeavat nimet. Ainakin odotin jotain Musta -alkuista niillekin ;) Huvittaa ajatus siitä, että suunnistustapahtuma olisi alkanut jo aiemmin ja olisit joutunut hämmästelemään sinne tänne suihkivia kulkijoita keskellä metsää ;)
    Puurokalenteri olisikin ihan kiva, jos sitten keräisi ne kaikki puuropussit johonkin hetkellisen ihastelun jälkeen. Puuromaut voisivat olla vähän arveluttaviakin, jos on 24 erilaista. Molinopuurolla saisi ainakin vatsan toimimaan. Sitä tarjottiin (ehkä vieläkin) yhdessä hoitolaitoksessa, jossa olin joskus ammoin töissä. Jäi mieleen. Ilman muuta kannattaa raahata kaikkein suurin kalenteri mukaan matkalle ;D Samaan laukkuun nallejen kanssa.
    Hyvää matkaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli tosiaan erikoiset ja epäyhteneväiset nimet lammilla. Ensin oli Mustaa ja sitten olikin Lehmälampi. Suunnistusajatus on todellakin huvittava. 😂 Siinä olisi meikäläinen saattanut olla hieman kujalla, että mikäs se tämmöinen ulkoilualue on, kun väkeä on enemmän kuin Prismassa perjantai-iltana. 🤣

      Minuakin epäilyttävät nuo puurot, jos on kehitelty väkisin eri makuja. Yleensä semmoiset väkisin kehitellyt ovat epäaidon makuisia. Enpä tullut katsoneeksi puurolaatuja tarkemmin, olivatko kaikki eri laatuja. Molinopuurosta en ole kuullutkaan, mutta kuulostaa pelottavalta. 😅

      Taidan kuitenkin jättää kalenterit Suomeen, niin nalleilla on enemmän tilaa matkustaa. 🤭

      Kiitos, Sartsa! Vielä on lähtöön jonkin verran aikaa, eli vielä ehtii hyvin vetkuilemaan pakollisten tekemisten kanssa.

      Poista
  10. Minulla kyllä kelpaisi lento ykkösluokassa. Oma nuutunut ja usein reissulla rähjäisempi olemukseni ei yhtään latistaisi nautintoa. Minua toki mietityttäisi se, että jos erilaisia ruokavaihtoehtoja on monia, niin pitääkö tyytyä aina yhteen vaihtoehtoon vai voisiko saada useita ja kaikkii sopivat juomat :D Siinä kuluisi aika mukavasti herkutellen ja jotain leffaa katsoen.

    Minua ärsyttää suunnattomasti, jos kallis ravintola tarjoaa kehnoa ruokaa. Tokihan kehno ruoka ärsyttää aina, mutta erityisesti tuollaisen paikan, jonka pitäisi tarjota elämys ja saakin jotain muuta, niin melkein puhkun vihaa.

    Minusta sinulla pitäisi olla puurokalenteri mukana Intiassa. Voisitte anopin kanssa avata vuorotellen luukut ja tehdä aamupuuroa ;)

    Hyvää matkaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oman kokemukseni mukaan ja ukkelin kertoman perusteella (ukkeli on matkustanut useampia kertoja ykkösluokassa), ykkösluokassa täytetään kaikki mahdolliset toiveet, ja kaikkea saa juuri niin paljon tai vähän kuin haluaakin. Palvelu on todella yksilöityä, vaikka käytännöt riippuvat tietysti paljon myös lentoyhtiöstä. Tuskin minäkään kääntyisin takaisin, jos sattuisin saamaan jostain syystä korotuksen ykkösluokkaan. 🤭

      Sanopa muuta. Tuommoisen ruokailukokemuksen jälkeen tulee melkeinpä sellainen tunne, että asiakasta pidetään pilkkana. Oletetaan, että asiakas syö mitä tahansa, koska kyseessä on tunnettu ravintola, eikä edes kehtaa valittaa.

      Vitsit että tuo kalenteriluukkujen availu anopin kanssa onkin hauska idea. 😃 Anoppi tosin tuskin innostuisi mistään puuroista, vaan paikalliset (siis intialaiset) herkut saattaisivat viehättää häntä enemmän.

      Kiitos!

      Poista
  11. Pitääkin käydä kaivelemassa lehtipinoa jos löytyi vielä tuo Hesari ja leikata sarjakuva talteen :)

    Ihanan tunnelmallisia lampia! Olipa mukava viettää hetki niiden äärellä edes näin kuvien muodossa. Jestas jos nuo suunnistajat olisivat ennättäneet metsään ja pyörineet karttoineen ympärilläsi :D

    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katsoin kännykästä, että tuo Fingerpori oli näköjään tämän viikon tiistain lehdessä. Toivottavasti löydät lehden vielä!

      Nuo lammet olivat tosiaankin tunnelmallisia. Ja kun ei niitä ollut yksi tai kaksi, vaan niitä oli monta! Kyllä olisi meikäläinen ollut ihmeessä, jos olisin joutunut suunnistajien saartamaksi. Olisi varmaan pitänyt kiivetä puuhun piiloon. 😅

      Mukavaa viikonloppua sinullekin!

      Poista
  12. Olinkin unohtanut koko Vaakkoin, kiitos vinkistä! Kuten joku toinenkin lukija kommentoi, mahtavaa päästä taas lukemaan sun Intia-postauksia ja varsinkin kuvia odotan innolla. Olisi kiva nähdä sieltä ihan sellasia arkikuvia ruokakaupoista ym. Ja varsinkin heidän hiustenpesuaineensa ja -hoitotapansa kiinnostavat. Jos sitä jaksat joskus valaista? Kiitos taas kivasta blogista ja luojan kiitos et lopettanut tätä kirjoittamista 😀

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos mukavasta kommentistasi! 😊 Miten kiva kuulla, että Intia-postaukset ovat odotettuja. Kirjoitin aihetoiveesi ylös, ja yritän muistaa kirjoitella niistä jossain vaiheessa, vaikka en intialaisten hiusasioista hirveästi tiedäkään. Mutta jotain ehkä kumminkin?

      Leppoisaa viikonloppua!

      Poista
  13. Ha-haa... niin monipuolinen postaus, mutta pakko silti kommentoida tuota Fingerporia... kerrankin mä ymmärsin sen!! Kolahti kenties....
    Vitsi... mulla olisi kyllä sulle joulukalenteri-idea... katotaan, jos ennätän toteuttaa... viikot vikkelään vilistää koulutusten merkeissä, niin ei ehdi oikein tätä "omaa mielekästä elämätään"!! Täällä myös yksi liittyy "odottavien" joukkoon Intia-postausten suhteen... tosin sun postauksia odottaa tuli ne sitten mistä vaan....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, hyvä jos Fingerpori upposi. Nuo fingerporit ovat kyllä joskus niin vaikeaselkoisia, että sitä tuntee välillä itsensä ihan tyhmäksi. Mutta joskus onneksi kolahtaakin! 😅

      Tsemppiä sinulle sinne kiireiden keskelle! Toivottavasti välillä löytyy aikaa omalle elämällekin, ja tietysti innovatiivisille kokkailuille! Ja kiitos – olipa kivasti sanottu. Tällä alkoi päivä aurinkoisesti. 🥰

      Poista
  14. Hei Satu! Olen niin iloinen, että kirjoitat taas. (Toki siis myös iloinen, että olosi ja vointisi ovat sellaiset, että halusit jatkaa bloggaamista!)
    Suurella mielenkiinnolla olen pitkään lukenut etenkin Intia-postauksiasi — itselle nimittäin ihan tuntematon maailma kyseessä — ja kuiva huumorisi ilahduttaa aina (esim. koivukuvan sananlaskukommentit 😅). Toivon sinulle ihanaa syksyä ja jatkan lukemista täällä taustalla! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suuret kiitokset kommentistasi, Vive! Olipa mukava kuulla, että iloitset siitä, että kirjoitteluni on jatkunut ja että Intia-juttuja on ehkä tulossa. 😘

      Kaikkea hyvää sinunkin syksyysi ja elämääsi muutenkin! ❤️

      Poista

Kiitos kommentistasi. <3