torstai 17. kesäkuuta 2021

Kotiruokaa Barcelonassa

Täällä on kaikki edelleen hyvin. Koronaa ei ole tullut, mutta nyt tässä odotellaan ruokamyrkytystä. Kävimme illalla rannalla taas nautiskelemassa pari gin tonicia, minkä jälkeen tuli luonnollisesti ihan hirveä vessahätä. 

Rantaravintola, jossa ollaan käyty pari kertaa.

Normaalisti en välitä, millaisessa vessassa asioin: kun on hätä, niin silloin sitä menee mihin vain. Nyt koronan aikaan ällöttää kuitenkin ihan hirveästi käydä epäsiisteissä vessoissa ja koskea ovenkahvoihin ja vessan huuhtelunappuloihin, jos ei pääse edes pesemään käsiään toimituksen jälkeen. Niinpä päätin sinnitellä hätäni kanssa, mikä johti kuitenkin siihen, että oli pakko mennä matkalla yhteen baariin juomaan oluet, jotta pääsin vessaan. Ukkeli keksi tilata kyseisessä paikassa taas katkarapuja, ja kun katkaravut saapuivat pöytään, jo haju kertoi, että katkaravut eivät todellakaan olleet tuoreita. Ukkeli närkki yhtä rapua, ja minä söin pari kappaletta, kun en kehdannut jättää kaikkea syömättä. Nyt olen pienellä jännityksellä odotellut, tuleeko katkoista jotain vatsavaivoja, mutta ainakaan vielä ei ole tullut. 

Obama-baarin mukaan Suomella oli tänään jalkapallopeli.

Eilen aamulla minulla oli herätessäni kurkku kipeä, ja olin koko päivän ihan kusi sukassa, että nyt se korona sitten tuli. Todennäköisemmältä kuitenkin tuntui, että kurkkukipu oli tullut jääkylmistä juomista, joita on tullut kulautettua kurkusta alas luvattoman monta kappaletta, sekä tuulettimesta, joka oli puhaltanut yöllä suoraan naamalle. Tänään kurkkukipu olikin poissa, joten syy taisi olla onneksi kuitenkin drinksuissa ja tuulettimessa. 

Ruokalistat ovat täällä usein virtuaalisessa muodossa, eli ravintolan pöydällä on vain QR-koodi, jota näytetään kännykälle, ja kännykästä saa sitten avattua linkin ruokalistaan. Aluksi systeemi aiheutti hieman ihmetystä (koska olen vanhan kansan ihmisiä 😆), mutta nyt tykkään systeemistä todella. Ei tee mieli käpälöidä paperisia ruokalistoja, joita on käpälöinyt aika moni muukin ihminen, ties kuinka likaisilla käsillä.

Katkarapukokemuksen jälkeen tapakset sun muut alkoivat tökkiä niin paljon, että päätimme mennä syömään Burger Kingiin. 

Tunkua ravintoloihin.

Emme ole ukkelin kanssa oikein rantaihmisiä siinä mielessä, että tykkäisimme makailla auringossa ja käydä meressä uimassa, mutta eilen tuli kokeiltua rantaelämääkin parin tunnin ajan. 

Barcelonan rannoissa tuntuu olevan tosi paljon eroja siinä, millaista porukkaa ja miten paljon väkeä kullakin rannalla on. Tuolla Bogatellen rannalla, josta vuokrasimme rantatuolit, oli varsin rauhallista, ja porukkakin tuntui olevan vanhempaa kuin Barcelonan eteläisemmillä rannoilla. Koska rannalla oli suihku, päätin käydä meressä uimassa (vaikka vesi oli minusta hieman liian kylmää), ja uinkin ihan mukavan matkan.

"Meidän" lehtikioski, joka on auki ihan ihmeellisiin aikoihin.

Kaupunkipyöriä.

Tölkinpalautusautomaatti

Tölkinpalautuslaitteesta tuli mieleen, että ainakaan tässä talossa ei kierrätetä mitään, vaan kaikki jätteet tungetaan samaan pussiin. Talonmies, joka esitteli paikkoja meille taloon saavuttuamme, kertoi, että roskat pitää jättää roskahuoneeseen joko illalla kahdeksan jälkeen tai aamulla ennen yhdeksää. Tuntuu kyllä karulta tunkea kaikki samaan pussiin, mutta maassa (tai ainakin talossa) maan tavalla.

Katutaiteilijat (vai miksi näitä paikalleen jähmettyneitä tyyppejä nyt kutsutaan) jaksavat ihmetyttää. 

Pääsimme viikonloppuna vihdoinkin käymään sisällä Sagrada Familiassa, vaikka mietin pitkään, kannattaisiko käynti edes. Viimeksi kun kävimme Barcelonassa viisi vuotta sitten, jonot Sagrada Familiaan olivat niin valtavat, että emme viitsineet jäädä jonottamaan lippuja. Nyt liput pitää ostaa etukäteen, jotta väkimäärää pystytään porrastamaan, mutta hieman kyllä ihmettelin "porrastusta", sillä minusta kirkossa oli väkeä ihan liikaa kerralla. 

Kirkko oli sisältä aivan huikea, joten kyllä todellakin kannatti vaivautua Sagrada Familiaan. Rakennuksen upeutta on vaikea vangita valokuviin, ja otin sisällä videonkin, josta se kävisi hieman paremmin ilmi. Tässä asunnossa on kuitenkin niin hidas netti, että hermot menivät, kun yritin ladata videota, joten on tyydyttävä valokuviin. 

Ulkopuolen veistokset ovat nekin lähempää tarkasteltuina aivan huikeita yksityiskohtineen. 

Barcelonan arkkitehtuuri on muutenkin poikkeuksellisen upeaa, ja siitä pitää ehkä tehdä myöhemmin ihan oma postauksensa.

Minua oli jäänyt kaivelemaan viime Barcelona-käynnillä useampikin paikka, kun en ehtinyt käydä niissä, ja yksi paikoista oli Montjuïcin hautausmaa. Olin nähnyt hautausmaan taksin ikkunasta, ja hautausmaa oli näyttänyt ihan valtavan hienolta. Sinne oli siis päästävä nyt keinolla millä hyvänsä. Minun oli tarkoitus mennä hautausmaalle yksin, mutta koska ukkeli ei oikein innostunut ajatuksesta (hautausmaalla olisi kuulemma kaikenlaista epämääräistä porukkaa), ukkeli lähti mukaan hautausmaan portille asti. 

Hautausmaa on rakennettu kukkulan rinteille, ja kun pääsin näkemään hautausmaan lähempää, sen koko oli pienoinen järkytys. Hautausmaa oli ehkä suurin näkemäni hautausmaa koskaan, ja jo heti ensi metreillä tuli selväksi, että pystyisin näkemään hautausmaasta vain pienen osan. Hermostutti sekin, että ukkeli oli jäänyt istumaan ja odottelemaan minua auringonpaisteeseen, joten päätin tehdä hautausmaalla vain pikaisen kierroksen. Kerkesin kuitenkin jo senkin aikana melkein eksyä, kun edessä oli – kaksi kertaa – umpikuja.

August Urrutia I Roldánin mausoleumi.

Toinenkin hautausmaa oli jäänyt viime reissulla näkemättä, mutta ehkä yksi hautausmaa riittää matkaa kohti. 😆

Hautausmaalla käynnin yhteydessä tuli käytyä pikaisesti myös ulkoilmamuseo Poble Espanyolissa, joka oli ennakkotietojen mukaan läpileikkaus Espanjan eri alueisiin. Alue oli kuitenkin paljon pienempi kuin olin etukäteen kuvitellut, ja kun suuri osa liikkeistä oli (koronan takia) vielä suljettu, paikka oli aika äkkiä kierretty. 

Vapaana lentelevät ja äänekästä mekkalaa pitävät papukaijat jaksavat ihmetyttää ja ihastuttaa.

Ukkeli oli ennen matkaa ehdottanut, että ottaisimme matkalle mukaan riisinkeittimen, mutta minä en ollut suostunut. Olin aikoinani naureskellut niin makeasti eräälle entiselle (intialaiselle) kollegalleni, joka lähti vaimonsa kanssa lomalle Espanjaan ja otti mukaan riisinkeittimen ja riisiä, että en mitenkään kehdannut sortua itse samaan. Sitä paitsi mitä sitä itse kokkaamaan, kun Barcelonastakin saa ihan superhyvää eteläintialaista ruokaa! 

Löysimme Chennai Masala Dosa -nimisen ravintolan, ja nyt olemme käyneet siellä jo kaksi kertaa syömässä, ja huomenna olisi tarkoitus mennä taas. 

 

Ravintola on perheyritys, jota johtaa Amritha Rajkumar, ja ruoka on ravintolassa ihan taivaallista ja niin autenttista eteläintialaista kuin vain voi olla. 

Dosiakin on ihan huikea valikoima.

Podi idlejä.

Dahi vadaja.

Chicken dosa.

Payasam.

Kulfi.

Ruoka on myös varsin edullista.

Tämän päivän lasku.

Dosista pitää sanoa vielä sen verran, että ne ovat todella suuria (arvioimme, että dosien halkaisija on varmaan jotain puolen metrin luokkaa), joten ne riittävät hyvin jo yksistään täyttämään vatsan. 

Tähän onkin hyvä päättää tämänkertainen katsaus – jo siitäkin syystä, että kello tulee yksi, ja pitäisi käydä kai nukkumaankin. Sitä ruokamyrkytystäkään ei ole näkynyt eikä kuulunut, joten voin ehkä yrittää nukkua rauhallisin mielin.

28 kommenttia:

  1. Mahtava postaus! Oli hienoa päästä postauksesi kautta matkalle. Näin tuli mm. nähtyä upeaa kirkkoarkkitehtuuria, lepäiltyä rannalla ja maistettua epäilyttävän näköistä katkarapua <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että olit matkalla mukana! Epäilyttävät katkaravut olisivat saaneet kyllä jäädä kokematta, mutta olipahan hyvä opetus. :-)

      Mukavaa viikon jatkoa! <3

      Poista
  2. Molemmat sun hameet on tosi kivoja! Kivat värit....
    Kiva katsella sun kuvia sieltä, jään odottelemaan seuraavaa postausta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Ulrika! Mieluustihan näitä postauksia kirjoittelisi vaikka joka ilta, mutta vievät niin pirusti aikaa, että ei jaksa/ehdi. Mutta kiva, jos tykkäät lueskella. <3

      Poista
  3. Barcelona! <3 Seuraavaksi sitten Granadaan ja Alhambraa ihmettelemään. Melkoinen kompleksi sekin! Oli kiva postaus. Kiitos siitä :) Hvitträsk Kirkkonummella jo nähty?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä taideta tällä reissulla ehtiä Granadaan asti. Täytyy jättää jotain seuraavaksi kerraksikin. :-)

      Hih, enpä ole vielä käynyt Hvitträskissäkään!

      Kiitos, Ghita! <3

      Poista
  4. Hautauskulttuuri eri maissa on kiinnostavaa. On kiva käydä tuolla kerran vuodessa vaihtamassa mummovainaalle kuudennessa kerroksessa muovikukkaset. Sitä korkeammalle eivät alumiinitikkaat ylety. Nuo siniset kukkaruukut seinällä ovat hauskoja. Näyttää olevan ammattimies/nainen asialla, kun on laittanut jämptin kastelujärjestelmän.
    Barcelonaan aion lähteä seuraavassa elämässäni.Rupeaa olemaan uurnalehto jo sen verran lähellä. Siellä ei tarvita tikkaita eikä ikikukkia, ei edes muovikukkia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haudalla käyminen on tuolla todellakin taiteilua, jos sattuu olemaan paikka ylemmissä kerroksissa. Pitää pitää kieli keskellä suuta! Mitenköhän mahtaa vanhoilta papoilta ja mammoilta onnistua haudalla käyminen, vai jätetäänköhän kiipeilyt nuoremmille...

      Hauskaa, miten lukijani ovat joskus tarkkanäköisempiä kuin minä itse! En ollut huomannut tuotakaan kastelujärjestelmää, mutta nyt kun kävin zoomailemassa kuvaa, niin siellähän se tosiaan on. Kiitos bongauksesta! :-)

      Poista
  5. Minä olen käynyt myös tuolla hautausmaalla, se oli minusta hyvin mielenkiintoinen paikka.

    Hauskaa, että olette löytäneet hyvän intialaisen ravintolan reissullanne. Mikä muuten on miehesi suosikki-intialainen Helsingissä?

    Pysykää terveinä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli tosiaankin mielenkiintoinen hautuumaa, ja harmitti, että en voinut kuljeksia hautausmaalla pidemmin. Ja kaiken lisäksi ukkeli oli saanut minutkin puheillaan hieman pelkäämään, ja aina kun joku kukkapaperi rapisi haudalla tuulessa, sydän hyppäsi kurkkuun, että nyt sieltä tulee joku ryöstäjä-murhaaja.

      Ukkelilla ei ole Helsingissä mitään suosikki-intialaista, eikä käydä siellä koskaan intialaisessa syömässä. Syynä on se, että Helsingin intialaisista ei saa muuta kuin niitä samoja naan-leipiä, butter chickeneitä ym. Eteläisen Intian ruokia ei saa Helsingistä lainkaan, ja niitä ukkeli (ja minäkin, jos ihan totta puhutaan) tykkää enempi syödä. Tai hetkinen, Kluuvissahan on (tai ainakin oli) eteläintialainen ravintola, mutta ei olla vielä käyty testaamassa sitä.

      Kiitos, toivottavasti pysytään!

      Poista
  6. Ihania kuvia taas ja kiva päästä matkalle näin kuviesi välityksellä. Upea kirkko, mutta en voi olla myös ihmettelemättä et miks pitää olla niin anteeksi helv...n suureellista :-D. Siis kerta kaikkisen hienohan tuo on ja varmasti katsottavaa piisaa ettei tylsemmänkään saarnan aikana nukahda :-o.
    Hieno ranta myöskin ja toi kuja missä siniset ruukut. Olinkin jo ihmeissäni, että miten niitä kastellaan. Vastaus tulikin tuolla kommenteissa. Oli palattava kuvaan uudelleen ja toden totta, järjestelmä on!
    Hautuumaalle pimeällä tai hämärällä ( peukutus)

    Pysykää terveinä ja mukavaa lomaa sinne <3

    -m

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana, että olet matkalla mukana! :-)

      Tuo kirkko on sekin Gaudin suunnittelema, ja suurellinen tyyli johtuu siitä. Voisihan sitä vaatimattomammissa oloissakin käydä kirkossa, mutta Gaudilla taisi olla ajatus, että enempi on enempi. :-D

      Minä en ollut edes huomannut sinisten ruukkujen kastelujärjestelmää, enkä tajunnut pohtia asiaa, joten on kiva, kun lukijani ovat tarkkasilmäisempiä kuin minä!

      Pimeällä en uskaltaisi tuolle hautausmaalle lähteä, ainakaan yksin. Mutta olisihan se kokemus!

      Kiitos paljon, ja terveyttä sinnekin! <3

      Poista
  7. Onpa kaunis tuo Sagrada Familia sisältäkin! Me tyydyttiin katselemaan sitä ulkoa, kun ukkoa alkoi ärsyttää, että "Barcelonassa joutuu kysymisestäkin maksamaan..."

    Jäin miettimään tota ruokalistajuttua; mitäs sit jos on niin vanhanaikainen kuin me, eikä omista mitään älykännyä, jolla lukea qr-koodeja? (mietin tätä siihen koronarokotustodistukseenkin liittyen) Onhan se hyvä, ettei kaikki lähmi samoja listoja, mutta kun ne yleensä on muovitettuja ja pöydät kai putsataan asiakkaiden välissä, niin samallahan se menis se ruokalistankin pyyhkäisy.

    Älkää nyt saako mitään ruokamyrkytyksiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sagrada Familia oli kyllä ihan uskomaton! Ja juu, Barcelonassa voi olla toisinaan kallista, ja kaikesta joutuu maksamaan. Illallinenkin voi olla huokea ja hyvä tai sitten kiskurihintainen ja surkea, riippuen siitä, missä sen syö.

      Mä luulen, että kyllä ravintoloilla on kumminkin ihan perinteiset ruokalistatkin siltä varalta, jos jollain ei ole kännykkää. Pakko olla! Usein listat ovat tosiaan muovitettuja, mutta esim. tuossa kadun toisella puolella olevassa paikassa juomalistat ovat sellaista ihmeellistä paperia, joita ei saa putsattua millään. Niissä on kaiken maailman tahrat, ja oikein ällöttää koskea niihin.

      Ainakin tällä kertaa taidettiin selvitä ruoasta säikähdyksellä. Sepä olisikin kiva, jos selviäisi koronatta mutta saisi ruokamyrykytyksen...

      Poista
  8. Kiitos paljon, Satu. Voi miten ihana matkakertomus ja hienoja kuvia.
    Usein käyn kurkkaamassa sinun juttuja täällä, ja ilo on suuri kun huomaan että olet jaksanut kirjoitella jotakin hauskaa. Nämä matkaraportit ovat aina huippua.
    En ole käynyt Barcelonassa, mutta Espanjassa käytiin koko perheen voimin joskus keppi ja kivi... siitähän on ainakin 6 vuotta. Teimme matkan Portugalista Faron kautta matkaten Andaluciaan bussilla. Meidän päämäärän oli triangeli Sevilla, Cordoba, Granada (ja siellä tietysti Alhambra). Ai miten tekisi mieli taas niihin maisemiin. Jostain syystä tykkäsin Malagasta melkeinpä eniten (sieltä lennettiin Suomeen lomalle).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipa ihana lukea tätä! Kiitos paljon kommentistasi ja ilahduttavasta palautteestasi. <3

      Te olettekin tehneet Espanjassa ja Portugalissa ihan kunnon kierroksen! Kuulostaa kivalta matkalta. :-) Minullakin on hieman vastaavaa kokemusta näistä maisemista, kun olemme lapsena olleet asuntovaunulla Espanjassa. Laskeuduimme itärannikkoa pitkin (ja vietimme myös useamman päivän Barcelonassa) eteiläisimpään Espanjaan Tarifaan, ja sieltä ajoimme Portugalin läpi takaisin Espanjaan San Sebastianiin. Lissabon Portugalissa jäi mieleen ihanana kaupunkina, ja sinne tahtoisin vielä joskus uudestaan.

      Poista
  9. Kiitos! Hyvä postaus jälleen kerran.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Pirjo! Mukava kuulla, että pidit. :-)

      Poista
  10. Upeita kuvia! Barcelona ei ole ollut mun omalla top 10-listalla, mutta näitä sun kuvia kun katselee, alkaa vähitellen mieli muuttumaan. Mutta haha - Kotka nyt ensin! 😀

    Onneksi ette saaneet ruokamyrkytystä! Ihanaa reissun jatkoa teille 💙💚💛

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa Kotkan matkaa teille! Kotka on ihana (kesä)kapunki, jossa olen asunutkin muutaman vuoden. Viekäähän terveisiä Kotkaan. :-)

      Poista
  11. Wau miten kaunis kirkko! Kuvissakin näkyy, vaikka luonnossa varmaan vielä hienompi. Hautausmaakin on ällistyttävä patsaineen kaikkineen, ja täynnä epämääräistä porukkaa, näkymätöntä.
    Pakko sanoa, että tuo alin ruokakuva näyttää hernekeitolta kermavaahdon kanssa... ja tunnustan, että en tiedä mitään intialaisen ruuan hienouksista ;)
    Hämmentävää, miten kauan nuo katutaiteilijat jähmettyneinä pystyvät olemaan täysin paikallaan. Itse jos yrittää, niin ei mene kun hetki, kun alkaa joku kohta kropassa jumia ja jäytää.
    Mukavaa loppulomaa ja pysykäähän terveinä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu tiedä, miten paljon vaeltelevia sieluja mulla oli tuolla hautausmaalla kannoillani. Mutta sielut olivat ilmeisen hyväluontoisia, kun sain olla ihan rauhassa.

      Hih, nyt kun sanoit, niin kyllähän tuo kulfi vähän hernekeitolta näyttää. :-D Jäätelön vihreä väri tulee muuten pistaasipähkinöistä.

      Mulla on sama juttu, että on vaikea olla kauan paikallaan liikkumatta. Varsinkin jos tietää, että nyt ei saa liikkua yhtään (tyyliin joku magneettikuvaus), niin silloin sitä vasta tuleekin tarve liikutella itseään.

      Kiitos, ja hyvää kesän jatkoa sinulle!

      Poista
  12. Ihanaa matkaa teille. En ole potenut pitkään aikaan matkakuumetta, kun korona on pelottanut, mutta nyt kun katsoin kuviasi, niin voih... Saapa nähdä, milloin päästään. Intiaan ette varmaan hetkeen mene? Tuleva kesäloma menee meillä mökinrakentamisessa./Marja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla oli ihan sama juttu, että ei ollut mitään matkakuumetta, vaan kotonakin oli ihan hyvä olla. Mutta nyt ollaan saatu taas pää niin sanotusti auki, niin melkein tässä jo miettii, että mihinhän sitä voisi lähteä seuraavaksi...

      Ukkeli on suunnitellut menevänsä Intiaan ehkä heinäkuun lopussa-elokuussa, mutta saa nyt nähdä, millainen koronatilanne siellä silloin on. Mä en ole ajatellut lähteväni vielä sillä kertaa mukaan, kun on varmaan tekemistä noihin aikoihin Suomessakin. Mutta saa nyt nähdä.

      Menestyksekästä mökin rakentamista teille! <3

      Poista
  13. Aah, ihana fiilistellä mukanasi Barcelonassa! Kauhea kaipuu tulee kyllä itsellekin päästä jonnekin MEREN äärelle istumaan raikkaan juoman kanssa. Tuo ensimmäisen kuvan terassi olisi passeli minullekin!

    Ilmastointi voi tosiaan saada aikaan kurkkukipua. Minullekin käy joskus hotelleissa niin, kun en muutenkaan ole ilmastointiin tottunut. Sehän kuivattaa myös ihoa ja limalakvoja, joten ei ihme jos aamulla kurkku kipuilee.

    Komeita rantoja, mutta minäkään en ole rantaihminen. Olen uinut meressäkin vain kerran (Australiassa) ja se oli kyllä hieno kokemus. Rannalla en kyllä silloinkaan jaksanut vain oleilla. Uinnin jälkeen tallustelimme hotellille suihkuun ja voi jestas mikä homma oli selvitellä hiukset merivedessä uimisen päätteeksi. :D

    Jeastas miten komea hautausmaa – tuolla saisi kyllä helposti puoli päivää menemään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meressä on kyllä jotain rauhoittavaa, nautti siitä sitten terassilla kylmän juoman äärellä tai tälleen ikkunasta katsottuna. Bongasin tänä aamuna ihmisiä meditoimassa rannalla, ja hetken aikaa kävi mielessä, että pitäisköhän itsekin. No, se ajatus meni kuitenkin aika nopeasti ohi. :-D

      Mulle kävi aiemmin niin, että sain aika usein matkalla flunssan, mikä johtui varmaan juuri ilmastoinnista, kun en ole siihen tottunut. Onneksi moneen vuoteen ei ole ollut enää sitä ongelmaa, ja toivottavasti sairastaminen jää nytkin tuohon yhteen kurkkukipuun.

      Mä en tykkää yhtään normaalisti uida merivedessä, varsinkaan täällä etelän mailla, kun merivesi on niin hirveän suolaista. Nytkin poltteli huulia pitkän aikaa uimisen jälkeenkin...

      Tuo hautausmaa oli kyllä ihan huippupaikka! Eväät ja sopiva kaveri mukaan tuonne, niin puoli päivää (ja kokonainenkin) menisi mukavasti! :-)

      Poista
  14. Tämä postaus oli mennyt multa ohi. Onneksi ei tullut ruokamyrkytystä, se olisi ollut aika kurjaa. Kun olin Barcelonassa, en mennyt Sagrada Familiaan,mikä harmittaa, joten kiva oli katsella kuviasi sieltä.
    Hieno hautausmaa, Espanjassa onkin hienoja sellaisia. Tuolla Poblé Espaniyolassakin tuli käytyä Barcelonan reissulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Matkalla sairastaminen on tosi ikävää, ja aina sitä toivoo, että mitään ei sattuisi, vaan pysyisi matkan ajan terveenä. Nyt koronan aikana eritoten!

      Sagrada Familia oli kyllä käymisen arvoinen paikka. Poble Espanyol ei ehkä niinkään, koska se oli vielä niin hiljainen. Toivottavasti yrittäjät saavat käynnistettyä puotinsa uudelleen.

      Poista

Kiitos kommentistasi. <3