perjantai 12. maaliskuuta 2021

Että tämmöistäkin on

Olen jo pitkään (useamman vuoden!) haaveillut siitä, että pääsisin bongailemaan Helsingin jugendtaloja. Haave ei ole ollut kovin vaikeasti toteutettavissa, joten mikä on estänyt? No saamattomuus tietysti!

Viime ja toissa viikolla kevätaurinko kai jotenkin villitsi, kun sain kuin sainkin siirrettyä ruhoni keskustaan, jopa useampana päivänä. Olin aluksi ajatellut, että bongailisin taloja esimerkiksi Helsingin jugend -kirjan opastuksella, mutta rakennusten etsiminen kirjan perusteella ei oikein kuulostanut meikäläisen tyyliin sopivalta. Minun on saatava itse löytää ja kokea löytämisen iloa! Sitä paitsi: jos etsii jotain tiettyä, löytää ehkä etsimänsä, mutta jos ei etsi mitään, voi löytää mitä tahansa. 


Heti alkuun on kumminkin tunnustettava yksi asia: en ole koskaan pitänyt Helsinkiä arkkitehtonisesti mitenkään kauniina kaupunkina, vaan olen pitänyt Helsinkiä suorastaan rumana. Nyt on taas syötävä sanani. Asia on nimittäin niin, että sitä näkee, mitä katsoo. Jos posottaa aina kaupungin läpi autolla kaasu pohjassa, niin ei siinä ehdi ihan hirveästi arkkitehtuuria ihailemaan.

Lähtekäämme siis katselemaan Helsingin jugendtaloja. Kuvani ovat varsin pieneltä alueelta Eirasta, Kampista ja Punavuoresta, mutta meinaan kierrellä myöhemmin muuallakin Helsingissä, kunhan kevät taas palaa (kylmällä ei kärsi). 

Sekin on tullut tässä selväksi, että olen arkkitehtuurissa erityisesti yksityiskohtien ja värien ystävä. Minua viehättävät pienet yksityiskohdat ja herkulliset värit. Helsingin jugendin helminä pidetyt Kansallisteatteri, Kansallismuseo ja Rautatieasema eivät oikein vetoa minuun, sillä graniitti tekee rakennuksista minusta jotenkin niin kolkon oloisia. Vaikka kyllä noistakin löytyisi varmasti paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia, jos vain menisi pällistelemään niitä lähempää (ehkä joskus menenkin). 

Suomitalo on rakennettu myös graniitista, mutta rakennuksessa on mielenkiintoisia yksityiskohtia, jotka vetoavat meikäläiseen.

Suomitalo valmistui vuonna 1911 henkivakuutusyhtiö Suomen liikepalatsiksi.

Olisi kiva tietää, mitä nämäkin veistokset esittävät. Vaikka Helsingin rakennuksista – niiden rakennusvuosista, suunnittelijoista ja tyylisuunnista – löytyy netistä mukavasti tietoa, nippelitietoa yksityiskohdista tuntuu olevan hankala löytää.

1800- ja 1900 -lukujen vaihde oli Helsingissä kiihkeää kasvun ja teollistumisen aikaa. 1870-luvulta lähtien kaupungin väkiluku nelinkertaistui 40 vuoden aikana, ja vuonna 1902 Helsingistä tuli suurkaupunki, kun ylitettiin 100 000 asukkaan raja. Syntyi uusi yhteiskuntaluokka, vauras ylempi keskiluokka, joka kaipasi varallisuuttaan vastaavaa asumistyyliä. Alkoi valtava rakennusbuumi, ja puutalot saivat väistyä kivitalojen alta. Jugendtyylin loistokausi osui sekin vuosisatojen vaihteeseen, mikä selittää sen, että Helsingissä on niin paljon jugendtaloja. Syntyi kokonaisia jugendkerrostalojen täyttämiä kaupunginosia.

Samaan aikaan Suomi etsi kansallista identiteettiään, sillä jo 1820-luvulla oli kuultu ensimmäisen kerran ajatus: "ruotsalaisia emme ole, ja venäläisiksi emme halua tulla". Identiteetin etsiminen näkyi niin taiteessa kuin arkkitehtuurissakin, ja sekä taiteilijat että arkkitehdit ammensivat inspiraatiota kansallisista aiheista ja perinteestä, varsinkin Kalevalasta. Tärkeä inspiraation lähde arkkitehdeille oli luonto, ja luonnonelementtejä, kasveja ja eläimiä käytettiin jugendtalojen koristeaiheina.


Koristeita Agronomitalossa (ent. Lääkärien talossa) Fabianinkadulla.

Lohikäärme vartioimassa Robert's Coffeen sisäänkäyntiä (Bulevardi 1).

Lisää petoja osoitteessa Yrjönkatu 15.

Ruudukoita ja pöllöjä (Laivurinkatu 7).

Kerrassaan upeita ornamentteja (Kalevankatu 15).


Kuvan maapallo kuuluu Pietarinkadulla sijaitsevaan, Kointähti-nimiseen rakennukseen, jonka suunnitteli Usko Nyström vuonna 1907. Nyströmin aihemaailma oli universaali ja eksoottinen, ja kyseinen maapallo on hyvä esimerkki tästä. Kointähden nimeen Nyström sai inspiraation Venuksesta (toiselta nimeltään Kointähti), joka loistaa aamutaivaalla kaikkein kirkkaimmin. 

Jugendin tunnusomaisiin piirteisiin kuuluvat koristeiden lisäksi sakarat, tornit, erkkerit, ulkonemat, kaarevat muodot sekä erimuotoiset ja epäsymmetrisesti sijoitetut ikkunat. 

Pietarinkatu 23 eli Gunnebo Gård.

Kointähti, Pietarinkatu 9.

Uudenmaankatu 9.

Merilinna, Merikatu 1.

Merilinnaa tämäkin.

Maja, Kapteeninkatu 4–6. 

Ratakatu 11–13. Talo valmistui vuonna 1912.

Vuonna 1907 Ratakadulla näytti kovin erilaiselta, kun puutalot eivät olleet vielä joutuneet väistymään kivitalojen alta.

Ratakatu 5–17. (Lähde: Helsingin kaupunginmuseo.)

Maja, Kapteeninkatu 4–6.

Huvilakoti, Huvilakatu 20–22.

Suvantola, Neitsytpolku 7.

Kun olin ottamassa yllä olevaa kuvaa, eräs nainen pysähtyi viereeni ja kysyi, olinko kuvaamassa jugendia. Kun vastasin myöntävästi, nainen kertoi, että tämä rakennus oli Tarjanteen piirtämä ja että se oli valmistunut samana vuonna kuin Kansallisteatteri. Kiittelin tiedosta ja kerroin, kuinka olin asunut parikymmentä vuotta Espoossa, mutten ollut koskaan tajunnut, miten kauniita taloja Helsingissä on. Nainen varmaan ajatteli, että vitsi mikä pösilö. 

Huvilakatu 24.

Koitere, Merikatu 3.

Laivurinkatu 19.

Enpä ole koskaan tajunnut sitäkään, miten paljon Helsingissä on erilaisia torneja.

Kointähden torni.

Kalevankatu 15.

Kivilinna, Neitsytpolku 4.

Maja, Kapteeninkatu 4–6.

Uppouduin hetkeksi menneeseen ja poimin muutaman kuvan Helsingin kaupunginmuseon sivuilta näiltä samoilta alueilta 1900-luvun alusta.

Kivilinnan paikalla sijainneita puutaloja. Kuva on vuodelta 1907. (Lähde: Helsingin kaupunginmuseo.)

Tämä kuva on vuodelta 1910, ja Kivilinnakin on jo rakennettu (näkyy taustalla). (Lähde: Helsingin kaupunginmuseo.)

Vuonna 1934 Kivilinnassa sijaitsi Elannon leipämyymälä. (Lähde: Helsingin kaupunginmuseo.)

Kadun asfaltointia Kapteeninkadulla vuonna 1930. (Lähde: Helsingin kaupunginmuseo.)

Oviaukot koristeltiin jugendtaloissa joskus varsin näyttävästi.

Uudenmaankatu 7.

Yrjönkatu 16.

Vähäeleisempää koristelua, Huvilakatu 12.

Minusta aivan ihana sisäänkäynti! (Tenhola, Huvilakatu 24.)

Nyt kun päästiin Huvilakadulle, niin viivytäänpä siellä hetki. Huvilakadun värikäs talorivistö taitaa nimittäin olla Helsingin jugendin symboli. 



Helsingin jugend -kirja kertoo Huvilakadusta seuraavaa: 

"Huvilakatu on tunnettu värikkäästä talorivistöstään, joka esiintyy usein Helsingin jugendia esittävissä valokuvissa. Katu sai nimensä 1900-luvun alussa huvilakaupunginosan suunnitteluun liittyen. Talot oli määrätty mataliksi Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksessä. 

Kadunvarren rakennukset ovat valmistuneet pääosin vuosina 1904–1908, muutama vuonna 1910. Eteläpäässä on matalia, huvilamaisia pienkerrostaloja, pohjoispäässä muutama korkeampi talo. Vaikka aikalaiskritiikki moitti kadun olevan "näyte huonosta, rikkinäisestä arkkitehtuurista", ovat Huvilakadun talot torneineen, päätyaiheineen, erkkereineen ja monine yksityiskohtineen jugendtyylin hyvin säilynyt tiivistymä. Yksityiskohdat ja arkkitehtuurin muodot tekevät yhteenrakennetuista taloista yksilöitä."

Jugendin aikana talot maalattiin enimmäkseen kellertävillä ja punertavilla maaväreistä saatavilla sävyillä, ja kylmiä siniharmaita ja raskaita vihreitä sävyjä käytettiin vähemmän. Enemmistö taloista tuntui tosiaan olevan punaisia tai keltaisia, vaikka kyllä vihreitä ja sinisiä talojakin näki. 

Torilinna, Fabianinkatu 13.

Pietarinkatu 7.

Uudenmaankatu 17.

Huvilakatu 8.

Jugendin kukoistusaika oli lyhyt, vuodesta 1895 vuoteen 1915, sillä ensimmäisen maailmansodan jälkeen arkkitehtuurissa puhalsivat rationalistisemmat tuulet. 

Tässähän tätä asiaa taas olikin, mutta innostuneena on vaikea lopettaa. 

😘

45 kommenttia:

  1. Upea postaus! Olet tehnyt hienon koosteen erilaisista rakennuksissa olevista yksityiskohdista. Tämä on hauska
    bongauslista paikallisille ja meille muille, sitten kun voimme reissata huoletonna. Olen ihastellut Helsingissä käydessäni niin uusia kuin vanhoja rakennuksia. Pitääpä itsekin katsoa oman kotikaupungin,Kajaanin,rakennuksia nyt ihan uusin silmin. Hyvää viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Tarja, ja kiva jos pidit! <3 Tässä on vain murto-osa Helsingin jugendtaloista (niitä on käsittääkseni yli 600), joten vielä riittää bongattavaa ja löydettävää. :-)

      Ja tuo on ihan totta, että omasta kotikaupungistaan voi löytää vaikka mitä, kun vain katselee paikkoja uusin silmin.

      Hyvää viikonloppua sinullekin!

      Poista
  2. Upeita kuvia:) 7. polven helsinkiläisenä olen aina pitänyt Helsinkiä kauniina, ja usein ihaillut noita jugendtaloja, joissa niin kauniit yksityiskohdat. Oletkin onnistunut kuvaamaan tosi hienon koosteen tänne.,Olen muuten syntynyt kauniissa jugendtalossa, eli Lars Sonckin suunnittelemassa Eiran sairaalassa, Kiitos ihanasta kierroksesta Satu,tuli ihan ikävä Helsinkiä! Hyvää viikonloppua sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen vasta päässyt alkuun tällä jugend"urallani". Oli kyllä melkoinen yllätys, miten kauniita rakennuksia Helsingissä on, kun vain pysähtyy katselemaan ja kohottaa katseensa ylöspäin!

      Vautsi vau! Harva on saanut syntyä yhtä hienossa paikassa kuin sinä! Itse asiassa otin muutaman kuvan Eiran sairaalastakin, kun kävelin Laivurinkatua, mutta ne kuvat eivät kuitenkaan päätyneet postaukseen asti.

      Mukavaa viikonloppua sinullekin! Kiva jos viihdyit kierroksella! <3

      Poista
  3. Wau Satu miten upeita kuvia ja taloja myos!!! Hieno kierros Helsingissa, jossa olen viettanyt niin vahan aikaa. Kiitos tasta postauksesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla, Anu, että tykkäsit! <3 <3

      Poista
  4. Taidan kommentoida ekaa kertaa, vaikka jo pidempään olenkin lukenut blogiasi. Hei vaan! :)

    Tulin vinkkaamaan, että Kruununhaassa on myös paljon todella kauniita jugendrakennuksia. Sen lisäksi siellä on sähkökaappeihin kiinnitetty kuvia, jotka on otettu samalla paikalla aiemmin. Osa 1800-lopussa, osa 1970-luvulla. Niitä on kiva katsella ja bongailla, miten erilaiselta maisema onkaan näyttänyt. Mieleen on jäänyt erityisesti Pohjoisrannassa Tervasaareen vievän sillan lähellä oleva sähkökaappi, jossa on kuvattu taukoa viettäviä luistelijoita 1800-1900-lukujen taitteessa.

    Jokaisessa sähkökaapissa on myös kartta, jossa näkyy kaikki kuvitetut sähkökaapit, joten siitä saa kävelylenkin, jos sellainen kiinnostaa. Itse olen vain haahuillut pitkin Kruununhakaa hienojen rakennusten perään huokaillen ja katsellut sähkökaappien kuvia innolla silloin, kun sellaisen olen huomannut. Niitä on kyllä paljon, eli niitä löytää varmasti.

    Muutamia suosikkejani ovat Liisankadulla oleva musta, kultakoristeinen talo, jossa on söpöjä kissoja ja saniaisia, Liisankadun, Meritullinkadun ja Kulmakadun rajaama kortteli jonka täyttää massiivinen vihreä rakennus, jossa on vaikka minkälaisia torneja, ikkunoita, erkkereitä ja koristeita joka seinällä sekä Meritullinkadun hakaniemenpuoleisessa päässä oleva pieni aukio. Aukio on aurinkoisena kevätpäivänä ihan häikäisevän söpö, kun puissa on vaaleanvihreät lehdet. Siellä päin kävellessä ei edes tunnu, että olisi Suomessa.

    Myös Skattalle kannattaa suunnata jugend-talojen perässä. :)

    Jos ei pääse itse katsomaan taloja livenä, niin Google Mapsin street view on näppärä tapa tiirailla maisemia. Suosittelen jugend-seikkailua Helsinkiin senkin välityksellä! Silloin tosin jää välistä satunnaiset pysähdykset kahviloissa, putiikeissa ja kukkakaupoissa. :)

    -Anna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa, Anna! Olen tosi iloinen, että jätit viestiä. :-)

      Olen tiennytkin, että Kruununhaassa on myös paljon jugendrakennuksia, mutta noista sähkökaappeihin kiinnitetyistä kuvista en tiennyt mitään! Nyt minun on ihan pakko päästä Kruununhakaan mahdollisimman pian. Kuulostaa ihan mahtavalta! ISO kiitos vinkistä! On ihan tavattoman mielenkiintoista vertailla eri paikkoja eri aikakausina ja nähdä, miten paikat ovat muuttuneet. Jälleen kerran toivoisin, että olisi se aikakone, jolla pääsisi vierailemaan menneisyydessä. :-)

      Jännä juttu, että olen suhannut Liisankadullakin aika paljon, kuten myös Siltavuorenpenkereellä opiskeluaikoina, mutta en ole koskaan – siis koskaan – kiinnittänyt huomiota mihinkään arkkitehturaalisiin juttuihin. Miten sokeana sitä voi ihminen kulkeakin! Tämä on niin hyvä osoitus siitä, että jos kulkisi koko ajan mieli ja silmät avoimina eikä ajatuksiinsa uppoutuneena, saattaisi löytää vaikka mitä!

      Piti googlettaa Skatta, kun en tiennyt, mitä se tarkoittaa. :-D

      Käytinkin Google Mapsia kuvaamieni talojen osoitteiden löytämiseen (jälkikäteen tietysti!), kun en kävellessäni pannut merkille mitään osoitteellisia yksityiskohtia. Google Maps on tosiaan näppärä apukeino, mutta huomasin, että joskus rakennukset näyttävät Google Mapsissa tosi omituisilta, jos alue on kuvattu sellaisena aikana, että valo on huono. Värikkäätkin talot saattavat näyttää Google Mapsissä tosi valjuilta. Eli kyllä paras nautinto näissä talobongailuhommissa taitaa kumminkin tulla livenä. :-)

      Mukavaa viikonloppua, Anna! <3

      Poista
  5. Kyllä jugendtalot ovat kauniita, niitä on myös aika paljon Turussa ja sieltä on myös ilmestynyt jugendista kertova teos. En kyllä tunne Hesasta kauheasti noita(kaan) taloja, mutta toki ihailen niitä, jos sattuvat silmiin. Se minun kolmio Hesassa on yleensä Rautatieasema-Kansallismuseo-SKS ja Tieteiden talo. Aika monta jugendtaloa siihen osuukin.

    Kunpa tuosta k:lla alkavasta pääsis pien eroon, äsken oli uutisissa esittely Ilja Repinin näyttelystä Atskissa, jonne toivon todella pääseväni.

    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi hieno homma, että myös Turusta on olemassa jugendista kertova teos. Tosin mun on nyt ihan pakko tunnustaa, että en kokenut tuota Helsingin jugend -kirjaa mitenkään bongailuun innostavaksi, ennemminkin päinvastoin. Mutta luultavasti asia johtuu vain omituisesta luonteenlaadustani, kun olen (tai ainakin kuvittelen olevani!) vähän sellainen oman tien kulkija. :-)

      Kunpa olisikin taikasauva, jolla voisi taikoa sen k:lla alkavan kirouksen pois. Minä yritän parhaani mukaan keksiä muuta kivaa, ettei tarttis ajatella koko asiaa, mutta saa nähdä, kuinka kauan jaksan, ja milloin romahdus tulee.

      Mukavaa viikonloppua sinullekin! Yritetään jaksaa! <3 <3

      Poista
  6. Mahtava postaus, kiitos siitä. Kannattaa todella kulkiessaan katsella välillä ylös ja ympärille. Silmä lepäsi kuvissa;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti, Tuija! Kyllä todellakin kannattaa katsella joskus ympärilleen ja ylöspäinkin. :-)

      Poista
  7. Mahtavia taloja ja yksityiskohtia.Mun suosikki on kuva : Laivurinkatu 7, ruudut on aika erikoisen näköiset ......

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piti kelata takaisin, että mikä talo siellä Laivurinkatu seiskassa olikaan, ja tykkäsin itsekin talon yksityiskohdista. :-) Ilmeisesti geometriset kuvioinnit, kuten ruudut, yleistyivät jugendin myöhemmässä vaiheessa, kun alkuvaiheessa oli vallalla rönsyilevämpi tyyli.

      Poista
  8. Saamattomuus on kyllä hyvin tuttu vaiva minullakin! Kiva, etten ole ainoa, joka siitä “kärsii”. :D Minäkin olen enempi etsijä (ja eksyjä): pientä jännitystä sekin tuo päivään ja minulle se ihan pieni jännitys voi olla aika suuri ilo!

    Mahtavaa, että olet löytänyt Helsingin kauneuden! Minusta Stadi on valtavan kaunis ja myös rakas. Siksi on mahtavaa päästä kierrokselle kanssasi. Mahtavia yksityiskohtia, joita en ole edes tullut huomanneeksi koskaan! Pitäisi Helsingissäkin enempi kääntää katsetta ylöspäin ja etsiä yksityiskohtia. Tosin en yleensä kulje rillit päässä, joten en varsinaisesti näe kunnolla kovin kauas :D

    Tuo sammakko, joka “pitelee” tornia on supersuloinen! Minäkään en ole tullut edes ajatelleeksi, miten paljon torneja Helsingissä on. Täytyykin tehdä kunnon “stadikierros” ensi kerralla kun pääsen Suomeen. Yleensä sitä tuppaa käydessään kulkeutumaan niitä tiettyjä reittejä ja lähinnä tutkimaan, mitä uutta on tullut. Helsinki on nimittäin muuttunut tosi paljon siitä, kun Suomessa asuin.

    Kiitos tästä ihanasta kierroksesta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tunnistan niin hyvin tuon, että pieni jännitys voi olla suuri ilo. On ihana koluta tuntemattomia paikkoja, tehdä löytöretkiä ja bongailla kaikenlaista. Ilo tulee loppujen lopuksi aika pienistä jutuista. Ei tartte lentää maailman ääriin, vaikka kyllä mulle nyt yksi lentomatkakin jonnekin kauas maistuisi. :-D

      Minä en oikein vieläkään voi käsittää, miten olen pitänyt Helsinkiä rumana paikkana. Tunnen itseni ihan ääliöksi. :-D En tiedä, kuinka monta kertaa olen ajellut Eirassakin autolla ja nähnyt nuo värikkäät Huvilakadun talot, mutta en ole koskaan pysähtynyt katsomaan niitä. Rupeaa vaan mietityttämään, mitä kaikkea muuta multa on jäänyt huomaamatta!

      Minustakin tuo sammakko on ihana, ja tykkään muutenkin kovasti eläinhahmoista. Niitä(kin ) pitäisi bongailla tulevaisuudessa lisää, kun nyt anti jäi siltä osin vähän köyhäksi. Ilmeisesti Helsingistä löytää paljon muitakin eläinhahmoja, tai näin olen ainakin antanut itseni ymmärtää.

      Tosi kiva, jos tykkäsit kierroksesta! <3

      Poista
  9. Hienoa, että olet löytänyt Helsingin kauneuden :) Helsinki Open House järjesti ennen kiertokävelyitä, joissa pääsi käymään tietyn alueen sisäpihoille. Oli ihana päästä kurkistamaan monen keskusta-alueen pieniin ja vähän isompiinkin sydämiin ja nähdä muukin kuin korttelin ulkopuoli. Ehkä taas ensi vuonna olisi toiveita päästä tällaisille kierroksille mukaan.

    Iloista viikonloppua sinulle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aikansa se otti, että löysin Helsingin kauneuden, mutta parempi myöhään jne. :-)

      Olisi ihana päästä tutkimaan myös sisäpihoja, ja porraskäytäviä! Kuukkeli tiesi nimittäin kertoa, että myös porraskäytävät ovat monessa talossa huikean kauniita. Harmi kun näitä ei pääse ulkopuoliset tutkiskelmaan, vaikka toisaalta kun ajattelee, niin en minäkään tykkäisi, jos meidän porraskäytävässä tai sisäpihalla pyörisi jos jonkinlaista pällistelijää. :-D

      Laitan tuon Helsinki Open Housen korvan taakse. Kiitos vinkistä ja iloista viikonloppua sinullekin! <3

      Poista
  10. KII-TOS!!!
    Kävipä muinoin niin, että olimme tehneet reissut Tallinnaan, Tukholmaan ja Kööpenhaminaan. Noiden reissujen innoittamana päätin avata silmäni myös Helsingille. Avartavaa. Jostain StanstaLandian syövereistä löytyy postauksia ainakin parvekkeista, joiden ihasteluun/kuvaamiseen jäin oikein koukkuun. Muutenkin, kun oli reissussa katsonut ympärilleen erilailla, niin oli jännää tehdä sama täällä.
    Kuvauspäiväehdotuksena (Krunikan ja Skattan lisäksi) tulevana kesänä Puu Vallila sekä Kumpulan puutaloalueet. Ainakin.
    Kivaa viikonloppua! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olkaatten hyvä. :-) Niin siinä joskus käy, että pitää ensin käydä merta edempänä kalassa, ennen kuin huomaa paikalliset kala-apajat. Minäkin olen ihaillut jugendtaloja mm. Riiassa tajuamatta ollenkaan, että meillä on Suomessa vähintään yhtä hienoja rakennuksia. Mutta hyvähän se on, että totuus valkenee edes jossain vaiheessa. :-D

      Iso kiitos kuvausehdotuksista! Kumpikin paikka on mulle ihan tuntematon, joten taas riittää seikkailtavaa.

      Kivaa viikonlopun jatkoa sinullekin!

      Poista
    2. Mekin käytiin Riikassa viime vuonna loppukesästä, mutta en enää koskaan lähde sinne niin, etten olisi kerralla useampaa päivää perillä. Liian lyhyestä pistäytymisestä jäi vain huono mieli, kun jäi niin paljon kaikkea näkemättä.
      Kumpikin mainitsemani paikka tuntematon??!!
      Okei, suosittelen ensimmäisiä käyntejä esimerkiksi Kumpulan kyläjuhlilla (jos ne järjestetään) ja Puu-Vallilan lukuisilla pihakirppiksillä (jos niitäkään järjestetään). Kun näkee paikat kerran, niin voi palata kuvaamaan sitten, kun paikalla ei ole niin paljoa ihmisiä. Olen tosin kuvannut Puu-Valkkaa talvellakin - asunhan melkein vieressä. ;)
      Kivaa alkanutta viikkoa! :D

      Poista
    3. Ps. Sinähän pääset Vallilaan suoraan ratikalla no.7. Joskus kesällä voisit saada minusta seuraakin, jos kelpaa...

      Poista
    4. Mulla on ihan sama juttu, että en halua lähteä jonnekin, jos ei ole tarpeeksi aikaa olla perillä. Siitä tosiaan jää vain paskan maku suuhun...

      Siis tietenkin olen kuullut Kumpulasta ja Puu-Vallilasta, ja tiedän, että semmoiset paikat on olemassa, mutta en ole koskaan tutustunut niihin itse. Kyläjuhlat ja pihakirppikset kuulostavat sinänsä ihan mielenkiintoisilta (kiitos vinkeistä!), vaikka eivät olekaan sellaisia kokemuksia, jotka tulisi mulle itselleni ekana mieleen. Olen tosi huono käymään kirppiksillä yleensäkin, koska en halua kotiin lisää tavaraa.

      Paikallisopas kuulostaa ihan mahtavalta! Kiitos tarjouksestasi, Stansta! <3

      Kivaa alkanutta viikkoa sinullekin!

      Poista
  11. Vastaukset
    1. Kiitos, Rva Kepponen! Mikäs sitä on ihania taloja kuvaillessa. :-)

      Poista
  12. En ikinä kyllästy Helsingin Jugend-taloihin

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En taida kyllästyä minäkään. Tuskin maltan odottaa, että ilmat taas hieman paranevat ja pääsen koluamaan kaupungin katuja.

      Poista
  13. Hienoja kuvia! Olen viidennen polven helsinkiläisenä myös koittanut löytää ne aarteet!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Jutta! Sinulla onkin juuret syvällä Helsingissä. Ja aarteita, sitähän nämä jugendin kaunottaret todellakin ovat. :-)

      Poista
  14. Oi, Jugend on suuri suosikkini arkkitehtuurin saralla. Ulkomaillakin sitä on tullut ihailtua, mutta Helsingistä selvästi löytyisi monia ihastelun arvoisia kohteita. Kuvittelen aina välillä itseni asumaan johonkin Jugend-taloon, mutta todellisuudessa sijainti on monella vähän liian urbaani, kun viihdyn paremmin metsän reunassa. Hauska on näitä silti ihailla. - Outi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama juttu minulla, että jugendia on tullut ihasteltua aiemmin vain ulkomailla, mutta on kyllä kiva, että tätä ihanuutta löytyy lähempääkin.

      Minäkin pohdin esim. noita Huvilakadun taloja katsellessani, että olisipa kiva asua tuommoisessa. Mutta en sitten tiedä, miten käytännöllisiä jugendtalojen asunnot olisivat, vaikka niitäkin on remontoitu ilmeisen rankalla kädellä. Juuri äskettäin joku valitti Hesarin mielipideosastolla, kuinka vanhojen arvotalojen julkisivut on suojeltu, mutta sisätiloissa saa tehdä vaikka minkälaista remppaa, ja arvotalot "rakennetaan sisältä uudelleen" (mielipide löytyy täältä). Ja sitten pari päivää myöhemmin toinen lukija vastasi, että nykyajan asumistarpeet eroavat huomattavasti talojen rakennusajan tarpeista ja että remontit ovat välttämättömiä (se mielipide löytyy täältä). Tuli vain mieleen tässä yhteydessä. :-)

      Poista
  15. Hienoja on talot ja paljon kauniita yksityiskohtia sekä värejä! Inhoan elementti kerrostaloja ja niiden värittömyyttä :-/

    -m

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nykyajan kerroatalot ovat kyllä pääasiassa todella ankeita. En ymmärrä, miksi niistä ei voi tehdä kivemman näköisiä. Kai se on se, että halvalla pitää saada tehtyä, en tiedä.

      Poista
  16. Kiitos! Tämä oli upea esittely. Mä aloin tietysti miettiä, että onko meillä tässä lähimmässä suurimmassa kaupungissa Raleigh mitään näin kaunista. Ei varmaankaan.

    Tajusin tätä lukiessa ja kuvia katsellessa, että aina katse on kadulle päin, liikennettä ja ihmisiä tarkkailemassa ja väistelemässä. Siinä ei ehdi sitten katsoa ollenkaan korkeuksiin. Itselläni on ollut vähän myös tuota ajatusta, että kaikki muut maailman pääkaupungit ovat kiehtovia, Helsinki ei. Osoitit kyllä asian vääräksi ja jos sinne vielä joskus pääsen, niin pitää katsella sillä silmällä.

    Ihanaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva jos pidit, Johanna!

      Kuulostaa niin tutulta tuo, että katse on koko ajan kadussa ja ihmisissä! Sitä on aina menossa jonnekin tai tulossa jostakin, jolloin katuja käyttää vain paikasta toiseen liikkumiseen. Mutta mitä aarteita saattaa löytääkään, jos pysähtyy ja katselee ympärilleen. Ajatella, että nämäkin talot ovat olleet olemassa koko ajan, ja minä en ole vain nähnyt niitä! Toivottavasti pääset pian tutkiskelemaan Helsinkiä uusin silmin. :-)

      Ihanaa viikonlopun jatkoa sinullekin!

      Poista
  17. Minäkin meinasin tulla suosittelemaan Krunikkaa ja Skattaa, tosin omaan silmään ne vain ovat kauniita ja viihtyisiä alueita rakennustyylistä riippumatta. Hienoja kuvia.

    Olisipa taas joskus itselläkin aikaa oikein kunnollakierrellä Helsingin katuja, kameran kanssa tai ilman... Joskus kun kuvailin porttikonkeja (-kongeja?) järjestelmäkameralla, tuli jokin vanhempi herrasmies kyselemään, mitä kuvaan. Hän pyysi minua tarkentamaan toisen asuinkerroksen varsin vehreään ikkunaan, josko näkisin siten tarkemmin mitä siellä kasvaa. Kerroin herralle silmämääräisen arvion, että oikein hyvinvoivia chilejähän siellä. Molemmat poistuivat paikalta tyytyväisinä. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinullekin suosituksista! Täytyy ehdottomasti mennä tutkailemaan kumpaakin paikkaa, kunhan ilmat muuttuvat vähän miellyttävämmiksi.

      Hauska kohtaaminen vanhan herran kanssa. :-) Minä luulin tarinan etenevän ihan toiseen suuntaan – että mies pahoittaisi mielensä, kun kuvailet heidän kotipiiriään. Mutta onneksi tarinalle tuli onnellisempi loppu! Mulla itsellä kun on aina tuo pelko, että joku tykkää huonoa mun kuvaamisista.

      Poista
  18. Okei, nyt syttyi innostus lähteä kävelemään Helsinkiin, koska jouduin kaivamaan mapsista jopa paikat Krunikka, Eira ja muut..... En tunne siis Hesaa yhtään ja asuin sentään vuosia siellä ja kävin töissä Lönkalla. Tosin metromatka idästä Kamppiin ja ne muutamat sadat metrit jaloin parikymppisenä. Huoh! Sitä on ollut pöljä jo silloin. =)

    Aivan mielettömän hienoja taloja! Ja Huvilakatu oli kuin mun kahden vuoden takaiset muistot Gdanskista!!! ♥

    Kiitos tästä!! Helppoja lomakohteita kotimaassa: pääkaupunki.

    PS Edelleen nyt vähän nolo tästä kaupunginosien tuntemattomuudesta....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipas kiva, jos tämä innosti Helsinki-kävelylle! Ja älä välitä, en minäkään ole tiennyt Helsingin kaupunginosia paljon sen paremmin, vaikka olen asunut pitkään tuossa naapurissa eli Espoossa ja ajellut tosi paljon Helsingissä. Monista kaupunginosista tiedän suunnilleen, missä päin ne ovat, mutta joidenkin sijainti tulee edelleen yllätyksenä. :-) Onneksi on kuukkeli, joka kertoo.

      Jugendtalot on kyllä ihania. Ja mikä parasta: niitä riittää! Jostain luin, että Helsingissä on yli 600 jugendtaloa.

      <3

      Poista
  19. Ihan mielettömän upeita kuvia ❤❤❤ Tuli oikein ikävä Helsinkiä! Kun siellä asui melkein 40 vuotta, jotenkin sokaistui ja tottui kaikkeen kauneuteen, mutta nyt sen kaiken osaa nähdä ihan uusin silmin. Toki Helsingissä on paljon rumaakin, mutta mä kyllä pidän pääsääntöisesti sitä aivan ihanana ja kauniina kaupunkina. Ja noi vanhat talot ovat myös todella ihania sisältä: kauniit rappukäytävät, korkeat huoneet, usein syvät ikkunalaudat jne. Olen uhkaillut miestä, että "sitten vanhana" muutetaan kyllä Helsinkiin johonkin vanhaan taloon, mutta en ole vielä saanut vastaukseksi muuta kuin mutinaa ja silmien pyörittelyä. Pitää vissiin vanheta ensin enemmän, ennen kuin saa tehdä tämmöisiä suunnitelmia :D

    Kaunista ja kivaa viikkoa sulle Satu sinne Helsinkiin ❤❤❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Emma. :-) Mikäs on Helsingissä kauniina kevätpäivänä kävellessä ja kauniita taloja kuvaillessa. :-)

      Mä olen päässyt valitettavan harvaan vanhaan taloon sisälle, mutta mieluusti kyllä lähtisin kierrokselle, jos järjestettäisiin jotain avoimen ovien tyylisiä juttuja! Sen mitä joitakin taloja kuukkeloin, niin ovat tosiaankin upeita myös sisältä. Ja kaiken lisäksi vanhoissa taloissa on ihan uskomattoman hyvä äänieristys, kun seinät ovat niin paksut (asuin Kotkassa yhdessä vanhassa talossa).

      Mitähän mä mahtaisin tehdä sitten vanhana... Ei mitään hajua. No mutta asiaahan ehtii hyvin pohtia, kun olen vielä niin nuori. ;-DD

      Keväistä, aurinkoista ja kaikin puolin mukavaa viikon jatkoa myös sinulle! <3

      Poista
  20. Kiitos! Olipa mielenkiintoista luettavaa ja katseltavaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miten mukava kuulla, että tykkäsit, Sartsa! Ja kiitos kommentistasi! <3

      Poista
  21. Kiitos hienoista kuvista Itsekkin tykkään kuvata jugend kohteita ja yksityiskohtia niitä riittää

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle kommentistasi! Kiva kuulla, että tykkäsit kuvista!

      Poista

Kiitos kommentistasi. <3