perjantai 5. helmikuuta 2021

Murrosikäinen

Istun nyt junassa matkalla Savonlinnaan, joten tässä on sopivasti aikaa vääntää jonkinlainen blogipostaus. Kulkuneuvoksi valikoitui tällä kertaa juna lähinnä siitä syystä, että se oli ainoa tapa saada ukkeli vaimennettua. Polveni ovat olleet marraskuun lopusta taas vähän huonossa jamassa, mutta nyt viimeisen parin viikon aikana tilanne on näyttänyt hieman valoisammalta. Ukkeli oli huolissaan, että jos ajaisin Savonlinnaan ja takaisin (autolla ajaminen on yksi pahimmista jutuista kondromalasiapolville), polveni olisivat taas sen jälkeen paskana. Ukkelin pointti oli ihan hyvä, joten päätin laittaa suosiolla roposia VR:n kassaan ja matkustaa junalla. 

Rautatieasemalla ei ollut ruuhkaa.
 

Ekstra-luokassa on pakko käyttää maskia, ja maski kuuluu matkan hintaan. Minulla oli jo oma rätti naamalla, joten en tarvinnut VR:n maskia, ja täytyy sanoa, että onneksi en ollut laskenut VR:n maskin varaan. Se on nimittäin ihan hirveän tuntuinen, melkein pahvimainen paksu läpyskä. 

Maski, jota voi käyttää myös terveyssiteenä. Kätevää.

Nalle kokeili maskia ja totesi, että ei ole karhuille sopiva malli.
 

Kävinpä taas koronatestissäkin ennen lähtöäni. Nyt on jo kolme koronatestiä plakkarissa, mikä on aika hyvin kipua kuollakseen pelkäävältä ihmiseltä. Normaalisti karttelen viimeiseen asti kaikkea, mikä aiheuttaa mahdollisesti vähänkään kipua, mutta joissain tilanteissa on meikäläisenkin näköjään annettava periksi.

Ylitin itseni viime viikolla, sillä uskaltauduin noin kuuden vuoden tauon jälkeen hammaslääkärille. Nyt jälkiviisaana voisin kyllä sanoa, että jos hammaslääkärillä käynti pelottaa, niin ei ehkä kannata venyttää taukoa vuosien mittaiseksi. Hammaskiveä ehtii nimittäin kertyä kuudessa vuodessa kiitettävä määrä, ja sen poistaminen onkin sitten operaatio vertaansa vailla. Yksi 45 minuutin pituinen aika ei riittänyt kaiken hammaskiven poistamiseen, vaan hommaa piti jatkaa vielä seuraavalla viikolla (kun hammaskiven poiston aiheuttama tulehdus oli parantunut). Olen kirjoitellut hammaslääkäripelostani joskus aiemminkin, ja hikosin tälläkin kertaa tuolissa kuin pieni sika. Siitä on kuitenkin oltava kiitollinen, että hammaskalustoni oli muuten kunnossa, joten muita operaatioita ei tarvinnut tehdä (paitsi että jotain tutkimisen arvoista siellä suussa kuitenkin on, kun ensi viikolla on aika hammaskirurgille). Minulla ei ole ollut hampaissa ikinä yhtään reikää, ja hammaslääkärikin ihasteli, että voi kun hänellä olisi yhtä hyvät hampaat kuin minulla. Hammaskiveä hammaslääkärillä on kuitenkin todennäköisesti paljon vähemmän kuin minulla. 😆

Sain muuten ne lukulasit alkuviikosta, ja nyt näkee taas hyvin. 


Lasien käyttäminen vaatii kuitenkin vielä selkeästi totuttelua, sillä en meinaa muistaa laittaa lasia päähäni. Ensimmäisenä iltana rojahdin sohvalle ja rupesin ihmettelemään, että mitäs kovaa täällä minun allani on. Kuvetta kaivettuani huomasin, että lukulasithan ne siellä. Onneksi sangat eivät vääntyneet – ainakaan vielä! 

Kymijoen ylitys Korialla.

Jael kirjoitteli muutama päivä sitten, että hänen bloginsa täyttää 12 vuotta (onnea sinne! 😘), ja koska muistin, että Jael ja minä aloitimme blogimme samoihin aikoihin, kävin kurkkaamassa, milloin tarkalleen ottaen minä julkaisin Kukkapillin ensimmäisen postauksen. Päivämäärä oli 12. helmikuuta 2009, joten Kukkapillillekin tulee viikon päästä 12 vuotta täyteen! Paljon on kaikenlaista näihin vuosiin mahtunut, ja olen iloinen siitä, että niin moni asia on muistissa täällä blogissa. Tuosta ensimmäisestä postauksesta löytyy muuten myös selitys Kukkapillin nimelle, jos joku on sattunut sitä ihmettelemään. 

Joskus pelottaa, että mitä jos blogini sisältö katoaisikin jostain syystä yhtäkkiä. Muistelen, että Vuodatuksen blogeillehan kävi joskus vuosia sitten niin, että blogien sisältö katosi yhtäkkiä taivaan tuuliin. Sellainen olisi kyllä ihan hirveää! En ole koskaan varmuuskopioinut blogiani mitenkään, vaikka olen ymmärtänyt, että niinkin voisi tehdä, ja nyt tiedustelisinkin blogitovereiltani, oletteko te varmuuskopioineet bloginne jotenkin? 

Auringonnousu Jätkäsaaressa tänä aamuna.
 

Olen vähän surullisena seurannut viime vuosina blogien katoamista ja hiipumista blogistaniasta. Moni bloggaaja on lopettanut tai siirtynyt Instagramiin, mikä on minusta sääli. Ymmärrän kyllä, että elämä on nykyään niin hektistä, että blogin kirjoittamiselle ei ehkä riitä aikaa ja että Instaan on helpompi ja nopeampi tehdä päivityksiä. Itse kuitenkin tykkään lukea perusteellisempia juttuja, ja siitä syystä blogien katoaminen harmittaa. Semmoisen vinkin antaisin blogien lukijoille, että jos tykkäät jostakin blogista, jätä ihmeessä blogiin joskus jonkinlainen kommentti – vaikka lyhytkin. Blogeja on niin helppo lukea ja pitää ehkä itsestäänselvyytenäkin, mutta kirjoittaminen ja kuvaaminen vievät joskus yllättävän paljon aikaa. Uskon, että jokainen blogikirjoittaja tykkää kommenteista, jotka ovat meille bloggaajille ainoa todellinen yhteys lukijoihin, ja lukijan jättämä kommentti voi joskus olla tärkein kannuste, joka innostaa bloggaajaa jatkamaan. En voi itsekään kehuskella olevani mikään maailman aktiivisin kommentoija, ja on myönnettävä, että joitakin blogeja tulee luettua ilman että olen tainnut koskaan jättää yhtäkään kommenttia. Onpa noloa. Lupaan nyt tehdä parannuksen, koska en halua olla myötävaikuttamassa blogien katoamiseen. 

Junamatkalla pitää aina syödä lihapullia, eikä tämäkään kerta ollut poikkeus. Tilasin tosin tällä kertaa tapojeni vastaisesti pienen lihapulla-annoksen, kun tiedän, että äitikin on tehnyt lihapullia.

Taidan nyt ruveta lopettelemaan, sillä lähestymme kohta Parikkalaa, jossa pitää vaihtaa kiskobussiin. Saa nähdä, miten paljon kiskobussissa on ihmisiä ja miten paljon siellä pystyy pitämään välimatkaa.

P.S. Se Intian-paketti ei ole vieläkään tullut. Paketti pääsi hienosti Saksaan asti, mutta sitten se jumittui Saksaan yli viikoksi. Saksassa oli kuulemma kaamea pakettisuma, ja lähetyksen viivästyminen johtui siitä. Nyt paketti on käynyt jo Tanskassakin, ja sen olisi määrä saapua vihdoin Suomeen tähän iltaan mennessä. Appivanhemmat ovat olleet lievästi sanottuna pettyneitä, sillä Amerikkaan vastaavanlainen paketti oli mennyt kolmessa päivässä. Anoppi onkin varmasti antanut appiukon kuulla kunniansa (useampaan kertaan 😅), kun appiukko ei käyttänyt lähetykseen DHL:ää, kuten ukkeli oli toivonut, vaan jotain toista appiukon "hyväksi havaitsemaa" kuriirifirmaa. Juttelin eilen anopin kanssa, ja hän kertoi sujauttaneensa mukaan tuoreita vihreitä chilejä, jotka olisivat nyt varmasti ainakin pilalla. Makeisetkin saattavat olla homeessa, mutta kuivatuotteet ja pikkelssit ovat toivottavasti yhä syömäkelpoisia. Minähän en pääse tutkimaan paketin sisältöä ennen kuin kotiudun Savonlinnasta joskus ensi viikolla, joten aarrelaatikko jää ukkelin syynättäväksi.  

76 kommenttia:

  1. Oli mukava olla junamatkalla mukanasi postauksen kautta. Onnea sinulle ja blogillesi! 12 vuotta on pitkä aika!
    Silmälasien käyttö vaatii totuttelua. Kun näihin tottuu, niin sujuu luontojaan. Mukava on, että näkee. Minulla oli vaikeuksia tehdä käsitöitä, jos kädet eivät olleet "suorana" :D Monitehoilla näen hienosti lähelle ja kauas. Tähän on tultu. Kasvua kait se on tämäkin.
    Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että olit matkalla mukana ja kiitos onnitteluista! 12 vuotta on tosiaan pitkä aika, ja ihmettelenkin, että minulla on riittänyt intoa kirjoitella blogiin näin monen vuoden ajan, kun yleensä mun kiinnostus asioihin loppuu yhtä nopeasti kuin se alkoikin. :-D

      Muistin tästä sinun kommentistasi taas, että eihän mulla ole nytkään niitä laseja päässä, ja meinasin saada hepulin, kun käsilaukussa oli vain tyhjä kotelo! Luulin jo, että olin unohtanut lasit junaan! Peeveli sentään. Melkein olisi parempi käyttää laseja koko ajan, kun lukulasien kanssa näyttää olevan hirveä säätäminen. :-)

      Mukavaa viikonloppua sinullekin!

      Poista
  2. Hitsi, kun skrollailin tekstiä ja tuo sun kuva tuli ruudulle, niin katsoin ensin, että työkaverihan se siinä! Hyvin samanmoinen villapaita, hiusten leikkaus ja maski vielä sopivasti hämäämässä... Hienot prillit muuten!

    (Hammas)lääkärit on kammottavia paikkoja. Mä kävin kanssa moooooooonen vuoden jälkeen (pakotin itseni) ja maksoin pienen omaisuuden siitä lystistä. Tuli meinaan aikas monta visiittiä... Hammaslääkärin piti laittaa kutsu vikasta käynnistä vuoden päähän, jotta olisi muka enemmän pakko taas mennä, mutta en tiedä unohtiko hän, mutta kun kutsua ei tullut, niin minä "fiksusti" hyödynsin tämän enkä ole taaskaan vuosiin käynyt. Hammaslääkäri oli huippu, mutta kammokierre alkoi taas, kun väli alkaa venyä pidemmäksi ja pidemmäksi.

    Mäkin tykkään kommentoida vaikka ihan lyhyesti lukemiani blogeja. Ei aina keksi sanottavaa, mutta onhan se itsekin kiva nähdä, että ei ihan pelkälle bittiavaruudelle kirjoittele. Mua ärsyttää joidenkin bloggareiden puolesta se, että heidän normipostauksiin kommentoi kourallinen, mutta kun he laittavat arvonnan, onkin kommentteja yhtäkkiä kymmeniä. Kyllä sitä sitten huudellaan, kun jotain ois mahdollista saada. Mokomatkin ilmaisämpärikommentoijat...

    Eikä oo mullakaan varmuuskopiota, vaikka olenkin näistä "Puf, hävis!"-tapauksista lukenut ja kuullut. En mä kyllä edes tiedä miten se pitäis tehdä...

    Hyvää Savonlinna-reissua, viikonloppua ja toivottavasti Intian paketti löytää pian perille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, kappas, onko mulla kaksoisolento jossain. :-) Äiti sanoi, kun näki mut äsken lukulasit päässä, että ”kato, siehän oot ihan viisaan näköinen”. :-DD

      Mä olisin voinut tehdä ihan tuon saman, että en olisi mennytkään hammaslääkärille, jos kutsua ei olisi tullut. En tiedä, milloinko mahdan oppia, että joissain asioissa välttely ei auta yhtään, vaan se vain pahentaa tilannetta. Tai no, eipä asioiden välttely taida kannattaa oikein koskaan… Hyvä hammaslääkäri auttaa kyllä asiaa, mutta eipä esim. hammaskiven poistaminen taida koskaan olla mitään herkkua, vaikka sen tekisi kuka. Mulle kävi viisaudenhampaiden poiston kanssa silloin kuusi vuotta sitten onneksi niin, että hammaslääkärikammoni hieman väheni, kun hampaiden poisto ei sattunutkaan kunnon puudutuksessa yhtään. Mutta hammaskiven poisto oli kyllä taas ihan järkyttävää, eli lopputulos on sitten vissiin plus miinus nolla.

      Myös minua ärsyttää todella paljon tuo, jos ihmiset innostuvat kommentoimaan vain silloin, jos on mahdollisuus saada itselleen jotain. Vierastan arvontoja muutenkin (omassa blogissani siis), kun siitä tulee sellainen olo, että yritän tässä epätoivoisena kalastella lisää lukijoita. :-D Joskus olisi tehnyt mieli laittaakin jonkinlainen arvonta, mutta sitten törmään aina tuohon ajatukseen, ja homma jää siihen. Ja sitten vielä yleisestä kommentoinnista sen verran, että monesti itselläni jää kommentoimatta ihan sen takia, että pitäisi olla muka jotain hirveän hienoa ja rakentavaa sanottavaa. Tuntuu niin tyhmältä kommentoida lyhyesti tyyliin ”kiva postaus”. Mutta jos ajattelen asiaa blogikirjoittajana, niin minulle ainakin kaikki kommentit ovat yhtä arvokkaita, sekä pitkät että lyhyet.

      Mä olen mielestäni nähnyt Bloggerissa joskus sellaisen ”varmuuskopioi blogi” -nappulan, mutta sekin on varmaan blogiuudistuksen jälkeen kadonnut. En koskaan uskaltanut klikata nappulaa, kun en tiennyt, mitä siitä tapahtuisi. :-D

      Kiitos ja mukavaa talvista viikonloppua sinulle! <3 Toivottavasti pääset hiihtelemään. :-)

      Poista
  3. Otin vinkistä vaarin ja kommentoin. Olen laiska kommentoimaan, mikä ei suinkaan tarkoita ettenkö lukisi blogia innolla ja mielenkiinnolla. On todella sääli, että niin monta seuraamaani blogia on laittanut lapun luukulle. Onnea 12-vuotiaalle ja mukavaa Savonlinnan reissua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Leena, kommentistasi! Mulla on ihan sama juttu, että saatan lukea jotakin blogia suurella mielenkiinnolla ja ajatella, että hitsi kun tämä ihminen kirjoittaa hyvin ja kiinnostavasti, mutta jostain syystä en sitten kuitenkaan saa sanotuksi sitä bloggarille itselleen. Tosi outoa! Nyt pitää tehdä ihan oikeasti parannus. :-)

      Kiitos, ja mukavaa viikonloppua sinulle!

      Poista
  4. Paljon onnea Kukkapillille ja sinulle Satu:) Muistatko silloin kun aloitimme ei ollut kauhea määrä blogeja, ja kaikki suurinpiirtein kommentoivat kaikille. Sääli että monet ovat lopettaneet, sellaisiin blogeihin joihin tykästyy niin myös kiintyy, ja jos ne hiljenevät niin jää ikävä.
    No aika kauhean näköinen läpyskä tosiaankin tuo VR:n maski,onneksi sulla oli omastga takaa parempi maski.
    Hyvä että polvetkin nyt paremmassa kunnossa.Mun vasen polveni on oireillut nyt yli kuukauden , ja tulossa on käynti ortopedin luona.
    OIkein hyvää reissua teille Savonlinnaan:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piti vielä sanoa jotain hammaslääkäristä mutta unohdin eli tässä. Mullakin on ollut ihan kamala hammaslääkäripelko,kiitos lapsuuden pelottavan hammaslääkäritädin. Täällä olen löytänyt ihanan ruotsalaisen hammaslääkärin , jonka kanssa voi jutella ruotsiksi, ja hän on niin mukava että en pelkää lainkaan käyntiä hänen klinikallaan.

      Poista
    2. Kiitos Jael! Ja suuresti onnea myös Appelsiinipuun alle! Aika monta vuotta ollaan yhdessä kuljettu! <3 <3

      Tosiaan koko blogimaailma ja -käyttäytyminen ovat muuttuneet vuosien saatossa. Minäkin ikävöin todella montaa blogia. :-( Bloggaajista voi tulla yllättävänkin läheisiä, vaikka ei olisi koskaan tavannut bloggaajia livenä.

      Siis tuo VR:n maski oli ihan järkyttävä. Ihan kuin jokin lasten päiväkotiaskartelu (millään lailla lasten askarteluja halveeraamatta). Jos olisi pitänyt käyttää tuota neljä tuntia, niin varmaan olisin nähnyt tähtiä...

      Voi sentään. Toivottavasti saat polvesi pikaisesti kuntoon! <3 Polviongelmat ovat niin ikäviä.

      Mutta aivan ihanaa, että olet löytänyt hyvän hammaslääkärin! Minunkin hammaslääkärini (kävin hänellä ensimmäistä kertaa) oli aivan ihana, ja niin olisi varmasti ollut suuhygienistikin, ellei hän olisi joutunut tekemään "likaista työtä" eli poistamaan sitä hammaskiveä.

      Mukavaa viikonloppua, Jael ja Bambi! <3

      Poista
  5. Kyllä blogien lukeminen on mielenkiintoista. Tavallinen arki eri ihmisillä on kiinnostavaa. Me lukijat peilataan kuitenkin omia mietteitä eri ihmisten arkeen. Instassa tuodaan usein ns. ”kohokohtia” omasta elämästä esiin. Se ei ole niin todellista.
    Olen lukenut blogiasi varmaan lähes alusta asti ja mielenkiintoisena koen sinun kirjoitukset.
    Toivottavasti jaksat kirjoittaa jatkossakin...
    Kirjoittaminen on kuitenkin selvästi sinun juttu. Kuvat myös kertoo paljon.
    Suomessakin on todella paljon paikkoja, joista kuvia on kiva katsoa.
    Itse tykkään paljon kuvaamisesta.
    Mukavaa reissua sinulle perheen tykö❣️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Blogien lukeminen on todellakin mielenkiintoista! On ihan uskomatonta, miten paljon blogien välityksellä voi oppia ihmisistä. Meissä kaikissa on niin paljon samaa, ja sitten olemme kuitenkin tosi erilaisia.

      Instassa minua ärsyttää varmaankin juuri tuo oman elämän kohokohtien esiin tuominen. Ei siinä sinällään mitään vikaa ole, koska jokainen keskittyy varmasti mielellään ennemmin kivoihin juttuihin kuin huonoihin, mutta omalla kohdallani se jotenkin mättää. Kaipa se liittyy siihen aitouden olettamukseen, että elämään kuuluvat sekä hyvät että huonot asiat, ja jos korostetaan pelkkiä hyviä asioita, aitous kärsii. Mutta tämä on vain oma näkemykseni, ja ymmärrän kyllä, että moni muu näkee asian toisella lailla.

      Ihana kuulla, että olet jaksanut lueskella höpinöitäni noin pitkään! Se tuntuu jotenkin ihan uskomattomalta, kun sekä minä itse että elämä ovat muuttuneet vuosien saatossa niin paljon. Kuten ovat varmasti muuttuneet blogini lukijatkin. <3

      Lämmin kiitos sinulle ja kaikkea hyvää sinullekin ja läheisillesi!

      Poista
  6. Olen yksi näkymättömistä lukijoistasi, en varmaan koskaan ole kommentoinut, vaikka olen seurannut blogiasi pitkään ja se on ehdottomasti suosikkiblogini! Kirjoitat tavattoman mukaansatempaavasti ja oivaltavasti ja blogisi poikkeaa positiivisella tavalla valtavirrasta. Lisäksi elämäsi on ollut niin liikkuvaa, että siitä on riittänyt mielenkiintoista kerrottavaa ja kuvattavaa. Ja vaikka nyt olosuhteiden pakosta maisemat eivät vaihdukaan niin paljon, osaat kirjoittaa viihdyttävästi pienistäkin asioista. Kaikkea hyvää toivottaen, Tarja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi, Tarja, ja pahoittelut, että vastaus tulee näin myöhässä. Oli ihana kuulla, että olet tykännyt lukea höpinöitäni. Maailmalle on kyllä ikävä, mutta ei taida ihan vähään aikaan päästä matkustelemaan. Toisaalta kotimaisemissakin on ollut nyt niin mukavaa, että en tiedä, jaksaisinko edes lähteä mihinkään. :-) Eikä se pakkaaminen tai laukkujen purkaminenkaan mitään mukavaa ole, varsinkin jos on sellainen kassi-Alma kuin meikäläinen. Savonlinnaankin tulin kolmen matkalaukun kanssa, ja niiden kanssa olikin junassa ährääminen. :-D Pöytätuuletinta en sentään tuonut mukanani, vaikka mielessä kävi kyllä sekin. ;-D

      Kaikkea hyvää sinunkin elämääsi! <3

      Poista
  7. Onnittelut 12-vuotiaalle. Se on pitkä aika blogimaailmassa. Olen samaa mieltä, jokainen kommentti tuo sykettä kirjoittamiseen. Se antaa merkin siitä, että joku lukee tekstiä, eikä vaan pistäydy ja kulje ohitse.

    Käymälläni kirjoituskurssilla tuli eräältä opiskelijalta kommentti, että eikö blogit ole jo kuolleet. Toivon todella etten ole kuollut kirjoittaja ja toivon, että muutkin bloggarit jaksavat jatkaa kirjoittamistaan. Vaikka itse kirjoitan aika lyhyitä juttuja niin tämä muoto antaa minulle lukijana enemmän kuin insta tai fb. Nuo edelliset ovat itselleni vähän huonossa huudossa.

    Hammaslääkärissä käynti on jäykistyttävää, jos ei suorastaan lamauttavaa. Kuulostaa upealta, että sulla on hampaat olleet aina vahvat ja hyvässä kunnossa. Mieheni hammaslääkäri oli joskus sanonut, että joillakin taitaa hammaskivi ehkäistä reikiintymistä. En sitten tiedä onko tuossa perää.

    Tuo vr:n versio maskista näyttää kyllä vähän styroxmaiselta ;-) Että olipas hyvä, kun varauduit omalla. Ja kiva kun kirjoittelit siellä junassa, oli mukava lukea ja muistella omaa viimeisintä junamatkaa Joensuuhun.

    Iloa lomamatkallesi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos onnitteluista! 12 vuotta tuntuu ihan käsittämättömän pitkältä ajalta, enkä olisi ikinä arvannut, mitä kaikkea elämä tuo vielä tullessaan, kun rupesin blogiani aikoinani kirjoittamaan.

      Kommenteissa on juuri tuo, että ne tekevät lukijat näkyviksi blogikirjoittajille. Arvostan todella teitä kaikki mahtavia lukijoita, joita blogillani on. <3

      Minä kokeilin Instaa, mutta en tykännyt siitä alkuhuuman jälkeen ollenkaan. Se on minulle jotenkin liian "nopea" somemuoto. Itse tykkään pysähtyä asian äärelle, niin omiin juttuihinikin kuin muidenkin kirjoituksiin. Facebookissa en ole koskaan ollut, vaikka joskus kyllä yritin. FB tuntui jotenkin hirveän vaikelta oppia.

      Juu, mä olen ollut todella onnekas, kun purukalusto on pysynyt niin hyvässä kunnossa. Hammaslääkäripelko on tainnut motivoida harjaamaan hampaita. :-) En ole koskaan kuullut, että hammaskivi voisi ehkäistä reikiintymistä, mutta mistäs sitä tietää, vaikka se olisi tottakin.

      VR:n maski oli uskomattoman paksu, enkä ymmärrä, miten sen kanssa pystyisi hengittämään, kun itselläni oli ongelmia jo kangasmaskien kanssakin. Mutta toisaalta eiväthän pääse pöpötkään sitten maskin läpi! :-)

      Kiitos. <3

      Poista
  8. Muaki ottais päähän jos mun blogi häviäis, sehän on mun kuvapäiväkirja, en tiedä minäkään miten varmuuskopioidaan. Hammasklinikalla missä olen töissä, potilaat saa jos tarvii/haluaa rauhoittavan lääkkeen ennen hoitoa. Hammashoitajana annan pienen vinkin: poista hammaskivet 1-2 kertaa vuodessa. Tosi hienot lasit valitsit, sopii hyvin sun kasvoile. Kivaa viikonloppua <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piti vielä sanoa että kuva rautatieasemalta on mun suosikki kuva tässä postauksessa, katselin noita lehtihyllyjä mitä lehtiä sieltä löytyy, näin ulkosuomalaisena tosi tosi kiinnostaa ;)

      Poista
    2. Se olisi kyllä ihan hirveää, jos blogi katoaisi! Pitää yrittää etsiä, jos löytyisi jokin tapa varmuuskopioida.

      Minusta tuntuu, että täällä Suomessa suhtaudutaan jotenkin tosi nihkeästi rauhoittavien lääkkeiden käyttöön hammaslääkärillä. Tai ainakaan kukaan ei ole tarjonnut mulle koskaan sellaista. Suuhygienisti varasi jo minulle uuden ajan vuoden päähän, jotta ei tartte poistaa kuuden vuoden hammaskiviä kerralla. :-D

      Hitsi, oisin ottanut enemmän kuvia lehdistä, jos olisin tiennyt, että sinua kiinnostaa. :-)

      Poista
  9. Onnea blogille! Olen myös lukenut blogiasi jo kauan (en tiedä kuinka monta vuotta kun nykyisin tuntuu että vuodet vaan kiihtyvällä tahdilla vierii). Toivottavasti saan lukea monta vuotta vielä tulevaisuudessakin!

    Silmälaseista sen verran että minulla on ollut jo 8-9 vuotta just ikänäön takia, ja otin sitten samantien monitehot kun olen niin hajamielinen että lukulasit olisi takuulla koko ajan hukassa. Toimii. Lisäksi kun on nätit lasit niin ei lainkaan kaipaa silmämeikkiä, vink vink. En kyllä muutenkaan ole.meikkaavaa sorttia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, LeenaK! :-) Ihana kuulla, että olet jaksanut lukea juttujani jo noin pitkään. <3

      Aika kuluu kyllä nykyään pelottavan nopeasti! Vastahan vuosi alkoi, ja nyt ollaan jo helmikuussa! Musta tuntuu, että sinnittelen täällä blogistaniassa vielä pitkään, vaikka kyllähän se syö omaakin innostusta, jos kaikki muut blogit katoavat.

      Lukulasit tuntuvat olevan minullakin koko ajan hukassa. Juuri äsken etsin niitä taas kissojen ja koirien kanssa. Mullahan on ne "muotilasitkin", joita käyttelin joskus, mutta en oikein tykännytkään niistä kehyksistä, ja siksi niitä tulee käytettyä tosi harvoin. Mieluisia laseja käyttäisi varmasti paljon useammin, eikä tarttisi tosiaan meikatakaan. :-)

      Poista
  10. Täällä myös blogifani - blogit eivät tosiaankaan ole kuolleet. Aivan oma, erityinen, mielenkiintoinen lajinsa.
    Mun mies vaatii aina puudutuksen hammaskiven poistoon! Se ei olekaan suomalainen niin kuin minä joka kestän kaiken valittamatta.
    Täällä nyt sitten ainoa jonka mielestä VR:n maski on ihan hieno... mutta en osaa sanoa miltä se tuntuisi naamalla, ehkä tykkäisin siitäkin. (Ei sukulaisia VR:llä :))
    Ja vielä tästäkin pitää olla eri mieltä: mua taas ei ärsytä ollenkaan se että arpajaispostauksiin tulee valtava määrä kommentteja. Tietenkin! Sitä vartenhan ne arpajaispostaukset tehdään. Itse en koskaan osallistu, enkä tietenkään niitten postausten kommenteista oleta löytäväni mitään mielenkiintoista. Mutta minä en taida muutenkaan olla helposti ärsyyntyvää lajia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla, että sinäkin jaksat lukea blogeja edelleen! Toivottavasti sinunkaltaisiasi on paljon, jotta blogit eivät kuole sukupuuttoon!

      Mullekin tarjottiin puudutusta ennen hammaskiven poistoa, mutta päätin kokeilla ensin ilman, ja sitten en enää viitsinytkään pyytää puudutusta. Ensi kerralla harkitsen uudelleen. ;-)

      Olihan tuo VR:n maski ihan ok-näköinen, mutta kamalan paksu se kyllä on. Sellaista "pahvista" materiaalia. Enpä muuten nähnyt muillakaan matkustajilla Ekstra-luokassa VR:n maskia, vaan heilläkin oli omat maskit.

      Mulla taitaa ärsyyntymiskynnys vaihdella päivittäin. Joinakin päivinä ei ärsytä juuri mikään ja joinakin päivinä sitten taas ärsyttää ihan kaikki. :-D Onneksi näitä jälkimmäisiä on aika harvoin.

      Kiitos kommentistasi, ja mukavaa kevää jatkoa!

      Poista
  11. Kivaa Savonlinnan reissua!

    Minä olen todistanut samaa, että seurattavien blogien määrä tuntuu vähenevän vähenemistään. Minä tykkään lukea ja kirjoittaa ja sillä lailla saa ilmaistua asioita aivan erilailla kuin yhdellä kuvalla. Videoihin ei riitä aika eikä taidot. Harmittaa blogien väheneminen sekä se, että moni blogi on muuttunnut enimmäkseen mainosalustaksi :(

    Mulla on kanssa pieni hammaslääkärikammo. On ollut aina, mutta japanilainen ihan pieleen mennyt hammashoito, nosti kammon uudelle tasolle. Harmillisesti minulla on heikot hampaat ja säännöllinen hoito olisi edellytys sille, että tällä purukalustolla pärjäisi elämän loppuun saakka. Olisi pakko tehdä asialle jotain. Huoh. Alkoi jo melkein ahdistamaan. Pakko miettiä jotain mukavampaa :D

    Onnea 12-vuotiaalle!
    Olen miettinyt samaa, että minusta olisi ihan kamapaa, jos blogini katoaisi. En ole keksinyt sille mitään backup-menetelmää. Jos löydät ratkaisun, niin kerro minullekin!

    Kivaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Rva Kepponen!

      Mulla on ihan sama juttu, että tykkään ilmaista asioita sekä kuvilla että sanoilla. Instassa höpinät pitää pitää kohtuullisen lyhyinä, enkä muutenkaan tykkää kirjoittaa puhelimella pitkästi. Videoita olisi kyllä kiva tehdä, mutta eipä minullakaan ole taitoja tehdä niitä.

      Hui, japanilainen pieleen mennyt hammashoito kuulostaa pelottavalta. Todella harmillista, että jouduit kokemaan tuollaistakin. :-( Mutta ei pohdita hammasasioita enempää, ettei ala ahdistaa. :-)

      Mie yritän selvitellä tuota backup-asiaa, ja lupaan kirjoitella, jos löydän jotain.

      Kivaa viikonlopun jatkoa sinullekin!

      Poista
  12. Kiitos ihanasta blogista ja onnea 12-vuotiaalle! Tykkään lukea juttujasi, koska ne ovat hauskoja, mukaansatempaavia, aitoja ja aina niin hyvin kirjoitettuja. Kiitos! �� /Hanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipa ihana palaute! Lämmin kiitos sinulle, Hanna, ja oikein mukavaa helmikuun jatkoa! <3

      Poista
  13. Onnea blogisynttäreiden johdosta! Itsekin jännitän hammaslääkärissä varmuuden vuoksi kaikki lihakset varpaista alkaen, että tosi rennolta varmasti näytän siinä tuolissa... Uskollisesti kyllä varaan ajan aina, kun kutsu käy. Blogien kommentointia vähentää mulla se, että puhelimella tuntuu joskus vaikealta todistaa, etten ole robotti. Tai ehkä olenkin? -Outi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Outi! Hih, mulla on ihan sama, että olen hammaslääkärin tuolissa päästä varpaisiin jäykkänä, ja vielä rutistan paidan helmaakin kädet hikisenä – niin kuin se nyt mitään auttaisi. :-)

      Mä olen tosi surkea kännykällä kirjoittaja, joten ymmärrän tosi hyvin, että kännykällä ei tule kommentoitua. En ole tiennytkään, että kännykällä pitää todistaa, ettei ole robotti. Kuulostaa hankalalta. Mutta kiva jos jaksat käydä kumminkin lueskelemassa. Kiitos yhteisistä vuosista! <3

      Poista
  14. Onnea blogisynttäreiden johdosta!! Ja sitten, huh, mistäköhän sitä aloittaisi, niin moneen kohtaan tekee mieli jotain sanoa.

    Ensinnäkin, polvivamma ja autolla ajaminen - ei hyvä. En tiedä, mikä mun polvissa on (olen self made -lääkärinä diagnosoinut nivelrikon (koska myös sukurasite) ja uskon olevani aika lähellä oikeaa) ja mulla myös autolla ajaminen ihan tuskaa silloin, kun ovat kipeät (nyt tällä hetkellä onneksi tosi hyvässä vaiheessa eli ei ole tuntunut mitään pitkään aikaan). Pahimmillaan on pakko hellittää kaasupolkimelta hetkeksi aikaa ja suoristaa jalka sinne polkimien väliin, mistä saattaa pahimmillaan (kröhöm...) aiheutua vaarallisia tilanteita... Hyvä, että lähdit junalla.

    Hammaslääkärikammo... huh, mulla ihan yyberpaha ja kun oma ihana lääkäri muutti ulkomaille X vuotta sitten, viimeisestä käynnistä on myös X vuotta ja sen kyllä huomaa. Mulla myös tulee hammaskiveä tosi paljon ja KAIKEN LISÄKSI mun pitäisi mennä myös pienimuotoiseen leikkaukseen yhden hampaan takia, mutta kun... voi helevata... mutta kun...

    Blogien häviäminen harmittaa mua myös. En itse oikein jaksa insta-maailmaa - käyn kyllä lukemassa ja katsomassa aina välillä, mutta en yhtään osaa lähteä mukaan siihen touhuun. Harmittaa tosi paljon aina se, että jätän kommentoimatta jonkun kivan blogin postaukseen, vaikka itse tiedän, kuinka tärkeitä ne kommentit on. Mun oma blogi on tosi pieni ja tuntematon, joten kommenttejakin myös vähän, mutta en myöskään halua lähteä sille tielle, että käyn "kalastelemalla" kommentteja käymällä höpöttämässää jotain tyhjää muiden blogeissa. Tyyliin "kun mä nyt kävin täällä, niin tulethan sinäkin mun blogiin". Haluaisin ihan hirveän paljon olla aktiivisempi tässä touhussa (siis niissä blogeissa, joissa oikeasti koen, että mulla on jotain kommentoitavaa), joten pitäisi opetella käyttämään enemmän kännykkää niiden kommenttejen lähettämiseen. Ehkä, toivottavasti, nyt kun olen pari kuukautta vapaalla, olisin aktiivisempi tällä saralla (en lupaa kuitenkaan mitään...). Tykkään itse eniten lukea pitkiä ja rönsyileviä tekstejä (you, my dear esimerkiksi 💗), joten kovasti toivon, ettei tämä blogimaailma ihan kokonaan häviä!

    Ihanaa Savonlinnan reissua, kivaa viikonlopun jatkoa ja kohta alkavaa uutta viikkoa. Vaikka en itse olekaan talvi-ihminen, niin onhan tämä talvi nyt ihan ÄLYTTÖMÄN hieno ja upea, vaikka ei hiihtäjä olisikaan :)

    💗💗💗

    p.s. sun villapaita + lukulasit + sinä = ihana ja kaunis kuva 💗

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, kuusi kertaa sanaa kommentoida yhdessä kappaleessa... :D

      Poista
    2. Kiitos, Emma, onnitteluista! Saa nähdä, vieläkö tulee toiset 12 vuotta täyteen blogimaailmassa. :-)

      Tutulta kuulostaa tuo polvijuttu! Mulla on sama, että mieluusti venyttelisin jalkoja ajamisen välillä, koska polvet samassa kulmassa istuminen pidemmän aikaa on todella tuskallista silloin, kun polvet ovat huonossa jamassa. Jarrujalan venyttely onkin helppoa, mutta kaasujalkaa ei voi ihan hirveän pitkäksi aikaa hellittää polkimelta varsinkaan jossain motarilla. :-D Mutta hieno homma, että sinun polvesi voivat tällä hetkellä hyvin! Mulle taisi tulla silloin marraskuun lopussa liian paljon monenlaista rasitusta polville lyhyen ajan sisällä, ja siitä olen saanut nyt sitten maksella.

      Ja hammaslääkäripelkosi kuulostaa myös kovin tutulta. Mulla on ikenissä jotain valkoista, jota pitää kuulemma tutkia tarkemmin, ja siitä syystä on aika ensi viikolla sinne hammaskirugille. Suuhygienisti tuli maininneeksi näytteen ottamisen, ja olen jo ihan kauhuissani, kun kuvittelen, että jos ikenestä joudutaan ottamaan jokin koepala tms. Kääk. Toivottavasti sinä uskaltaudut menemään hammaslääkärille pian, ja hammasleikkauskin osoittautuu pienemmäksi jutuksi kuin olit ajatellut. <3

      Sama juttu mulla, että käyn joskus katselemassa Instaa, mutta en jaksa lähteä itse siihen mukaan. Kaiken lisäksi Instassa tapahtuu koko ajan niin paljon, että en voi pitää mitään ilmoituksia päällä, koska kärsin ihan hirveästi siitä, jos puhelimeen tulee jatkuvalla syötöllä jotain. Ja kun ei tule ilmoituksia, en oikein pysy mukana siinä touhussa.

      En minäkään tykkää kommenttien kalastelemisesta, mutta olen kyllä löytänyt monta kivaa uutta blogia sillä tavalla, että joku uusi tuttavuus on jättänyt kommentin minun blogiini, ja minä olen käynyt vastavierailulla. Monesti tuntuu nimittäin myös, että uusien kivojen blogien löytäminen on kauhean vaikeaa. Monet vanhat tutut blogit ovat lopettaneet, mutta uusia tuttavuuksiakaan ei osaa oikein mistään etsiä.

      Hih, mä olen edelleen hieman eri mieltä talven upeudesta, joten taidan pitää mölyt mahassani. :-) Mutta toki kaunis aurinkoinen talvipäivä valkoisine lumihankineen on kivempaa katsottavaa kuin harmaa ja loskainen maisema. Siis ainakin teoriassa. ;-)

      Kiitos, ihanaiseni, kauniista sanoista. <3 Mukavaa alkavaa viikkoa sinullekin!

      Poista
  15. Etta ei yhtaan reikaa hampaissa. Minulla ei taida olla yhtakaan hammasta ilman reikaa, ja monet niista muutenkin muuttaneet jo sateenkaarisillalle ja tilalle tulleet kruunut ja implantit. siis ymmarra olla tuosta oikeesti kiitollinen!!!!

    Kivat rillit!! Mina jo kohta 60 ja pinnistelen viela ilman. Kaikki pikkuprantit kaupan kastikepurkeissa ei kylla enaa ihan aukea.

    Aina mietin etta pitaisi jatkaa blogia. Saa nahda....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi sentään. :-( No täytyy sitten tosiaan yrittää muistaa olla kiitollinen reiättömistä hampaista.

      Oletpa sinä pärjännyt pitkään ilman rillejä! Vau. Minulla on ihan sama, että pikkupränttien lukeminen ei tahdo enää onnistua ilman rillejä..

      Olisi kyllä kiva, jos jatkaisit blogiasi. Toisaalta ymmärrän senkin, että jos takana on pitkä blogitauko, blogin aloittaminen uudelleen voi tuntua työläältä.

      Poista
  16. Hyvää Savonlinnaa ja onnea rillielle! On varmana vaikea tottua, kun laseja ei ole ollut ennen Kun sain ekat ikänäkölasit, niin niihin oli kanssa aikamoista totuttelemista. Kivat lasit, sopivat sinulle hyvin!
    Mieki matkaan ensi tiistaina junalla, mutta yöjnalla pohjoiseen. Siellä on helpompaa olla koronan takia kui täällä ja työkin hoituu etänä zoomien avulla. Toivottavasti ei ole kovat pakkaset, että voi olla ulkona. töitäkin olisi tai kirjoittamista.
    Hauskaa Savonlinnaa vielä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Helena. Ja taas piti hakea lasit, kun en muistanut laittaa niitä päähän, ennen kuin luin tämän sinun kommenttisi. :-) Hittolainen, pitää varmaan ripustaa ne narulla kaulaan tai jotain.

      Mukavaa matkaa pohjoiseen ja kivaa oleilua siellä! Nykyään aika moni homma hoituu tosiaan niin näppärästi etänä, että on ihan sama, missä on. Yöjunalla olisi kyllä taas kiva matkustaa, mutta se tietäisi melko lailla unetonta yötä, kun olen niin surkea nukkuja. Toivottavasti sinä saat nukutuksi paremmin!

      Poista
  17. Hei Satu ja kiitos taas postauksestasi!
    Hyvä kun muistutit siitä, että bloggaajalle pienikin palaute on arvokasta. Eipä tullut moista tehtyä pitkään aikaan. Kun miehesi sairastui mainitsin jotakin siitä, että me lukijat olemme osa perhettäsi ja olimme kovin huolissamme kun et pitkään aikaan mitään kirjoittanut. Muistan yhä kauniin vastauksesi, jossa kerroit, ettet ollut ajatellut näin olevan. Näin se kuitenkin on. Täällä olemme, elämääsi seuraamassa, siinä mukana. Seuraan myös "Edustusrouvaa" ja on kivaa kun hänen blogiaan voi käydä ihan vain ns. tykkäämässä. Aina ei keksi mitään kommentoitavaa, mutta tällä tykkäyksellä voi viestittää hänelle, että julkaisu on luettu ja siitä on pidetty :) Terveisin, Ghita P.S. Jos sinulla joskus on aikaa, olisi todella mielenkiintoista saada blogikirjoitus aiheesta intialainen vs. suomalainen perhe-elämä. Vieläkö Intiassa ollaan vanhoillisia ja poikalapsia arvostetaan enemmän kuin tyttöjä? Vieläkö lapset hoitavat vanhempiaan, vai onko nykymaailma tuonut siihenkin jo muutoksia? Mistä intialaiset ovat omasta kulttuuristaan ylpeitä, mistä eivät? Mitä ajattelevat siitä, että lapset ovat lähtenee eri mantereille ja miten suhtautuvat suomalaiseen miniään? Mitä appivanhempasi tietävät Suomesta ja miten maahamme suhtaudutaan? Mitä mieltä väestönkasvusta? Mietitäänkö siellä sellaista edes? Luonnonsuojelu, jokien puhtaus, ilmansaasteet, väkimäärä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos, Ghita. :-) Ajatus siitä, että te lukijat olette perhettäni lämmittää mieltäni todella paljon. <3

      Joissain blogeissa on tosiaan semmoisia tykkäysnappeja, mutta en ole itse tainnut koskaan painaa semmoista (vaikka olisin tykännytkin postauksesta). Se olisi kyllä kiva keino jättää jonkinlainen viesti käynnistään, jos ei keksi kommentoitavaa.

      Kiitos ihan hirmuisesti postausideasta! Laitan tämän korvan taakse, vaikka ihan kaikkiin kysymyksiin en osaisi ehkä ainakaan ihan suoralta kädeltä vastata. Ja toki oma näkökulmani olisi enemmän tai vähemmän subjektiivinen, koska minulla on omakohtaista kokemusta vain ukkelin perheestä. Mutta lupaan palata aiheeseen tulevaisuudessa ainakin jollakin tavalla. Postausideat ovat muutenkin aina erittäin tervetulleita! <3

      Aurinkoista kevään jatkoa sinulle!

      Poista
    2. Juuri sinun subjektiivisia mielipiteitä kaipaankin :)

      Poista
    3. Hih, no kiva sitten. Minultahan niitä mielipiteitä löytyy, välillä liiankin kanssa. ;-D

      Mukavaa päivää, Ghita! <3

      Poista
  18. Laiska kommentoija täälläkin. Ihan alusta asti en ole blogiasi seurannut, mutta epäilisin, että varmaan n. 10 vuotta kuitenkin. En muista miten aikoinaan löysin blogisi (ehkä jotain intialaista ruokaohjetta etsiessä), mutta kirjoitustyylisi sai minut heti koukkuun. Aina on yhtä ilahduttavaa huomata, että olet julkaissut uuden postauksen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistankin, että olet ollut varmasti yksi pitkäaikaisimmista lukijoistani, mutta en tiennyt, että olet yhä edelleen mukana. Aivan ihana kuulla, että näin on! <3

      Kaikkea hyvää sinulle, Pikku Silppu!

      Poista
  19. Minä olen ollut blogimaailmasta ihan pihalla vuoden päivät, mutta nyt kurkkasin ensin omaa blogia, ja sitten näin, että olet tehnyt postauksen. Sinun blogisi on ollut minun suosikkejani aina. Tässä vähän yrittelen miettiä jaksaisiko taas innostua bloggailusta, mutta niin, että käyttäisin vähemmän aikaa siihen. Tuo kuulostaakin kätsyltä, että postailee siellä missä on mahdollisuus ja joutoaikaa. Mukavaa kevään odotusta sinne! t. Matkatar Espanjasta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olenkin kaipaillut sinun juttujasi! Instasta vakoilin sen verran, että näin, että olette taas Espanjassa, ja tuli kova ikävä postauksiasi. Minusta olisi siis ainakin tosi ihanaa, jos innostuisit bloggailusta uudelleen! Voisit tosiaan postailla silloin, kun aikaa löytyy, ja vaikka harvemminkin. Minulle ainakin sopii tämmöinen, että kirjoittelen silloin, kun siltä tuntuu, enkä ota paineita, jos tauko venyy joskus pidemmäksikin.

      Mukavaa oleilua sinne Espanjaan! <3 Nauttikaahan valosta ja lisääntyvästä lämmöstä!

      Poista
  20. Moikka!
    Onnittelut blogillesi, jonka löysin vasta tänään (Johannalle kiitos!). Vietin postauksiasi luken varmaan kaksi tuntia ja pääsin 'vasta' viime lokakuulle. Liityin lukijaksesi ja palaan varmasti! Aloitin blogin pitämisen muistaakseni 2008. Paikka oli ajatukseni-piste-net ja sen poistumisen myötä menetin tärkeimmät tekstini. Suurimman osan niistä sekä kaikki lataamani kuvat. Harmittaa. Enkä edelleenkään osaa varmuuskopioida tekstejäni.
    Hah, hampaista ja niitä hoitavista lääkäreistä EN kommentoi.
    Leppoisaa sunnuntai-iltaa sinne toiselle puolelle tätä kaupunkia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis "lukien" ja toisekseen, niin reissussahan olet. Pahoittelen, sillä luin näitä aamupäivällä. 😁

      Poista
    2. Heippa, Stansta, ja kiva että löysit tänne! Teretulemasti! Ja onpa mahtava juttu, että olet jaksanut viettää pari tuntia mun löpinöiden parissa. :-)

      Sinä oletkin jo melkoinen blogikonkari! Mutta ihan hirveää, että menetit tekstisi ja kuvasi! Tuo on minulla pahin pelko, kun mullakin on ihan hirveästi kuvia ja muistoja täällä blogissa.

      Hih, mulle olisi mennyt läpi tuo toisella puolella kaupunkiakin. ;-) Leppoisaa sunnuntai-illan jatkoa sinullekin, ja mukavaa alkavaa viikkoa myös, jos luet tämän myöhemmin.

      Poista
  21. Onnea blogille merkkipäivän johdosta! 😊 Olen erittäin laiska kommentoimaan mutta näitä juttuja on aina mukava lukea, eli kiitos siitä 👍

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Vort, onnitteluistasi ja kommentistasi! Juu, sama vika mulla, että kommentteja tulee jätettyä valitettavan harvoin, joten pitäisi kyllä yrittää aktivoitua... Mukavaa helmikuun jatkoa! :-)

      Poista
  22. Olen ollut blogisi mukana varmaan 10 vuotta. Tuskin koskaan kommentoinut, mutta vahvasti olen ollut mukana elämäsi erilaisissa käänteissä ja tasasella suorallakin.
    Kiitos sinulle blogista, siitä kirjoittamisen vaivannäöstä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huikeaa kuulla, että olet ollut blogini mukana jo noin kauan! Ihan uskomatonta. Kiitos kommentistasi ja mukavaa päivän jatkoa! :-)

      Poista
  23. Hei.
    En edes muista miten kauan olen blogiasi lukenut mutta useita vuosia joka tapauksessa. Sun blogi on ensimmäinen mitä olen seurannut näin kauan. Tykkään tyylistäsi kirjoittaa ja aiheista mistä kirjoitat. Jatka samaan malliin :)
    Mervi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla, Mervi, että olet ollut matkassani jo vuosia! Toivottavasti matkamme jatkuu yhdessä vielä monta vuotta! Kiitos sinulle ja kivaa helmikuun jatkoa!

      Poista
    2. Muistin yöllä kun on hyvä aika miettiä asioita, että aikoinaan silloin löysin sun blogin kun aloitin joogan eli kahdeksan vuotta sitten. Hain joogasta kertovaa blogia ja päädyin tänne XD. Se oli se postaus kun katolla joogasit.

      Poista
    3. Onpa hauskaa, että olet löytänyt tänne alun perin joogan kautta, vaikka jooga ei ole ollut varsinaisesti mikään kantava teema blogissani. :-D

      Mukavia joogailuja!

      Poista
  24. Onpa kaunis villapaita tuossa kuvassa.... sen verran vähän näkyy, että voisit kuvata sen kokonaan! ;-)
    Kiitos, nostit tärkeän asian esille. On tosiaan joskus kiusallista havaita XX määrä lukijoita ilman yhtään kommenttia. Enkä siis tarkoita, että joka kerta pitäisi keksiä jotain kommentoitavaa, mutta aika ajoin on kiva tietää kuka siellä ruudun takana seuraa...

    Lihapullia ja muussia ja puolukkahilloa. Hmmm. Taidan ottaa suunnan kohti Ruåtsalaista markettia lähitulevaisuudessa. Nam!!

    Toivottavasti paketin herkut nyt tulevat Suomeen syömäkelpoisina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse asiassa tuo ei ole villapaita vaan villamekko. :-) Eipä siinä lopussa ole paljon kuvaamista, kun alaosa on aika lailla harmaa.

      Minun on omasta puolestani sanottava, että olen monta kertaa yrittänyt jättää blogiisi kommentin, mutta jostain syystä ne eivät tule koskaan "ulos". En tiedä, onko muillakin mahdollisesti samanlaisia ongelmia blogissasi, vai onko ongelma vain minulla, ja mistä se voisi johtua. Voisitko kokeilla joskus muuttaa kommentointia vaikkapa niin, että jättäisit kommenttien valvonnan pois? Toki jos roskapostia tai muita epätoivottuja kommentteja tulee sen seurauksena paljon, niin ei tämäkään ole sitten hyvä vaihtoehto...

      Herkullista lihapullien metsästysmatkaa! Mä taidan vielä syödä paluumatkalla lihapullat, mutta sitten on ehkä lihapullakiintiö vähäksi aikaa täysi. ;-)

      Ukkeli ei vielä avannut kaikkia paketin mukana tulleita pussukoita, mutta toistaiseksi näyttää siltä, että vain yhden pussukan sisältö oli pilaantunut.

      Poista
  25. Onnea 12-vuotiaalle blogille. Toivottavasti jatkat ainakin vielä 12 vuotta.
    Olen huono kommentoimaan mitään mutta parannan tapani :)
    Oma hammaslääkärikammoni on iän myötä helpottanut ja nykyään on niin ihana hammaslääkäri ja suuhygienisti että en jännitä mahdollisia toimenpiteitä. Viimeksi käydessäni tosin sanoin että jos on suu täynnä sälää niin ei saa mielellään naurattaa asiakasta :))
    Mukavaa Savonlinnan matkaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle! Olisihan se kiva, jos jaksaisi bloggailla vielä 12 vuotta eteenpäinkin! Saa nähdä, kuinka kauan tätä vielä tulee jatkettua.

      Sama mulla, että olen välillä vähän laiska kommentoimaan, ja monesti tuntuu, että jonkin blogin kirjoittaja kirjoittaa niin hyvin ja täydellisesti, että mun kommentti näyttää ihan tökeröltä siihen verrattuna, ja iskee jonkinlainen rimakauhu. Kaikkea sitä. :-D

      Onpa hieno homma, että hammaslääkäripelkosi on vähentynyt! Mulla oli kanssa viimeksi vähän hankaluuksia, kun suuhyenisti selosti kaikenlaista, ja olisi tehnyt mieli tehdä tarkentavia lisäkysymyksiä, mutta milläs teet, kun suu on täynnä kamaa.

      Kiitos, ja mukavaa viikon jatkoa sinulle!

      Kommentointi on

      Poista
  26. Mulla kesti tosi kauan tajuta, mitä otsikko tarkoittaa, mutta viittasi varmaankin Kukkapillin kunnioitettavaan 12 vuoden ikään, josta isot onnittelut ja kiitos siitä, että olet täällä mukana pitämässä katoavaa blogistaniaa pystyssä <3. Muakin kun surettaa ihan tosi paljon, että niin moni on bloginsa lopettanut ja siirtynyt muutenkin muualle. Mulle tää on edelleen ehdoton Number 1, koska haluan lukea ja kirjoittaa "isolla koneella" ihan just niin verkkaiseen tahtiin kuin hyvältä tuntuu.

    Instastakin toisinaan tykkään ja siellä käväisen useimmiten viikonloppuisin katselemassa kuvia. Omia ei tule lisäiltyä yhtään sen enempää kuin blogitekstejä kirjoiteltua, koska en tee mitään väkisin, jos ei siinä hetkessä just siltä tunnu. Välillä siis huvittaa ja välillä ei. Ja jos silmille tulee kovin monta yhteistyö- tai mainospostausta peräjälkeen, poistun paikalta. Heippa vaan.

    Voi että kunpa mullakin olis käynyt noin hyvä munkki, että olisin saanut noin hyvät hampaat kuin sulla. Vaan enpä ole. Jotenkin epäreilulta tuntuu, että vaikka kuinka niitä hoidan ja tunnollisesti teen kaikki vimpan päälle, niin viime vuosi oli sellainen, että olisin suoraan voinut kantaa palkkani hammaslääkärille, joka ei todellakaan ole halpaa lystiä. Oliskohan kolmisen tonnia mennyt. (Täällä on pakko käydä yksityisellä, jos haluaa päästä alle puolen vuoden varolla vastaanotolle).
    Mutta toi on mulle kyllä todellinen yllätys, että kerrot kammoavasi kipua. Mun silmissä kun olet oikea Satu Rohkea, joka ei pelkää mitään <3.

    Jää nyt varmaan joku kohta kommentoimatta, mutta jotain sentään kuitenkin. Ja mulla on sellainen periaate, että jos luen, myös kommentoin. Se on mulle puolin ja toisin niin tärkeää. Mistään lukijamääristä en piittaa, mutta jos yhtään viestiä ei tule, niin kyllähän siitä vähän surullinen mieli tulee. Ja siksi koen olevani niin onnekas, kun olen saanut sun kaltaisia blogiystäviä, jotka jaksaa aina myös jättää viestiä.

    Mulla olisi halu kirjoittaa pitkästä aikaa jotain, mutta olen ahkeroinut töissä (koneella) niin tiiviisti viimeaikoina, että vapailla olen keskittynyt nauttimaan talviulkoilusta.

    Kuulumisiin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu blogin ikäänhän minä tosiaan viittasin. Tää oli taas hyvä esimerkki kaukaa haetusta otsikosta! :-D Kiitos onnitteluista ja siitä, että olet olemassa. <3

      Mulla on ihan sama juttu, että tykkään hoitaa kaikki kirjoitus- ja lukuhommat läppäriltä enkä kännykältä tai padilta. Tarvitsen näpyttelyyn kunnon näppäimistön, kun kännykällä menee aina vierimmäiseen kirjaimeen. :-)

      Minäkin kokeilin jossain vaiheessa Instaa, mutta se oli minulle liian nopeatempoinen ja jotenkin persoonaton somemuoto. Informaatiopitoisista päivityksistä tykkään kyllä Instassa (esim. liikunta-aiheisista), mutta niitäkin seuraan harvakseltaan, ja ennemmin katson vaikka saman henkilön Youtube-videon, jossa pääsee syventymään aiheeseen paremmin.

      Todella harmillista, että hampaasi ovat aiheuttaneet harmia, vaikka olet hoitanut niitä tunnollisesti. :-( Minä kävin myös yksityisellä, koska en edes uskaltanut yrittää julkiselle puolelle, koska olisin varmasti saanut odotella myös sen puoli vuotta, kun ei ollut mitään kiireellistä syytä päästä hammaslääkäriin.

      Hih, no en tosiaankaan ole mikään Satu Rohkea, vaan kyllä minäkin pelkään kaikenlaista. Ja uskaltaisin jopa väittää, että kivun pelkoni on niin paha, että se saattaa olla jo jonkinlainen fobia. En tiedä, onko kivun pelosta olemassa jotain fobiaa, mutta jos on, niin sitten mulla varmaan on se.

      Sama juttu minulla, että lukijamäärillä ei ole mitään merkitystä, jos en saa yhteyttä lukijoihin millään tavalla (ja blogissahan se ainoa yhteydenpitokeino on kommenttien välityksillä). En tosin seuraakaan kävijämääriä, ja syynä on juuri se, että sivujen klikkausten tai kävijöiden määrä ei anna minulle itselleni mitään. Kommentista – oli se sitten pitkä tai lyhyt – tulee aina hyvä mieli. :-)

      Minä luulen, että aika moni (itseni lisäksi) blogistaniassa on iloinen sinun olemassaolostasi. <3 Jaksat lukea ja kommentoida suurella sydämellä, ja se jos mikä ilahduttaa kirjoittajaa.

      Mukavia talviulkoilupäiviä sinulle! <3

      Poista
  27. Hammaslääkäri kertoo - lääkäreitä eli auttajia mekin

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hammaslääkärit ovat tosiaan auttajia – joskus suoranaisia pelastajia – mikä tuppaa vain aika usein siinä kivun keskellä unohtumaan. <3

      Poista
  28. Onnea 12-vuotiaalle blogille! Olen lukenut sitä ainakin puolet tuosta ajasta enkä ole koskaan kommentoinut. Kirjoitat niin mukaansatempaavasti, että kuvittelen olevani mukana matkoillasi. Sun kuvat on myös aivan mahtavia. Nyt halusin kuitenkin kommentoida, että tiedät miten paljon iloa blogistasi on! / Leena

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Leena! Aivan ihana kuulla, että et ole kyllästynyt lätinöihini vaan olet jaksanut seurata blogiani jo noin pitkään! Kiitos kommentistasi ja sydäntä lämmittävästä palautteestasi.

      Kaikkea hyvää sinulle! <3

      Poista
  29. Mitäpä sitä ei tekisi ukkelin vaimentamiseksi :D Harmillista kyllä polvien reistailu, toivottavasti osaavat arvostaa junassa matkustamista. Ihana tuo steissikuva, niin tuttu ja rakas! Ja mukavan väljää, aika monella näkyy maskikin olevan ja peräti saatu se oikeaoppisesti naamalle (täällä maskeja käytetään vähän miten sattuu, myös “kaulanlämmittäjänä”). VR:n maski näyttää tosiaan siltä, että sopisi paremmin sinne toiseen päähän laitettavaksi :D


    Ja täällä myös hammaslääkärikammoinen. Käyn kyllä säännöllisesti tsekkauttamassa leegot, mutta kyllä se ajan varaaminen on aina työläs operaatio ja menee vatsa sekaisin pelkästään koko ajatuksesta. Oliskohan meidän ikäluokan “ongelma”? Kun hammashoito lapsena ja teininä oli vähän mitä oli. Minulta hammaslääkäri on vetänyt heiluneen maitohampaan pihdeillä irti eikä todellakaan mistään puudutuksista ollut kuultukaan. Minulla oli Suomessa vakihammaslekuri (yksityisellä) ja täälläkin käyn yksityisellä ja aina samalla hyväksi havaitulla. Voisko sinulla on jotain viisurijuttuja, kun hammaskirurgille on aika varattu? Minulta on poistettu yksi viisuri, muut on vielä tallella.


    Onnea blogillesi ja pitkää ikää! Olen tainnut melko alkuajoista seurata blogiasi, silloin olin itsekin aktiivisempi omien blogieni (ja kommentoinnin) kanssa, joista kaikki muut onkin kuopattu paitsi kirjablogini. Toki olen uusia perustanut senkin jälkeen, nähtävästi en ilman blogia osaa olla. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, kyllä ukkeli on saatava hiljaiseksi keinolla millä hyvänsä. ;-D

      Junassa matkustaminen on tuntunut pitkähkön tauon jälkeen yllättävänkin kivalta, kun voi puuhailla matkustaessa kaikkea muuta. Ajaessa ei voi kuin katsoa Youtube-videoita (ei voi esim. neuloa). Toki olen joskus lukenut tenttikirjallisuuttakin ajaessani, ja asiat jäivätkin erityisen hyvin mieleen, kun joutui välillä nostamaan katseensa kirjasta ja katsomaan tietä. :-D Istun nytkin junassa, mutta matkalla toiseen suuntaan eli takaisin kotiin. Nyt on ollut kehnohko palvelu, sillä olen jo Lappeenrannassa, eikä konnaria ole vielälään näkynyt, eikä maskiakaan ole vielä tuotu. Jos olisin VR:n maskin varassa, niin tässä istuisin vieläkin ilman rättiä. Tai siis terveyssidettä. :-D

      Voi olla, että hammaslääkäripelko juontuu lapsuudesta. Kerran muistan lapsena karanneeni hammaslääkärin tuolista ja juosseeni jonkin tuolin taakse piiloon. Sama tekisi mieli tehdä vielä aikuisenakin, mutta en kehtaa. :-D Mä en vielä tiedä, mikä ongelma mun suussa on – jotain valkoista kuulemma, jonka olemusta täytyy tarkemmin tutkia. Tänään se selviää. Kaikki viisaudenhampaat on multa jo poistettu, onneksi! Ne tulehtuivat aiemmin jatkuvasti, mutta onneksi sitten kerran havaitsin, että puudutus auttaa niin, että hampaan poistoa ei huomaakaan, ja sain käytyä vedättämässä ne kaikki pois.

      Kiitos onnitteluista, ja pitkää ikää myös sinun blogeillesi! <3 Pidetään me tätä blogistaniaa elossa. :-)

      Poista
  30. Minäkin olen lukenut blogiasi aina, vaikka harvoin viime aikoina olen kommentoinut. Mukavaa kevättä Satu ja toivotaan pikaista lämpenemistä. Oulussa on aivan liian kylmä mun makuun./ Marja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Marja, ja mukavaa kevättä sinullekin! Toivotaan, että kevät tulee pian! Savonlinnassakin oli paljon kylmempi kuin täällä Helsingissä, ja kun astuin tänään ulos Helsingin rautatieasemalta ja aurinko paistoi, ilma tuntui jo ihan keväiseltä. Taitaa kyllä olla melkoista toiveajattelua. :-D

      Poista
  31. Paljon onnea blogi-synttäreiden johdosta (kukkia tähän kohtaan)!

    Muistan kun löysin blogisi vinkin perusteella, olit tuolloin jo kirjoitellut useamman vuoden. Luin kaikki postauksesi putkeen, kun en malttanut jättää lukemista kesken. (Toki taisin kahveja välillä keitellä ja veskissä käydä). Kirjoitus tyylisi on niin mukaansa tempaavaa, aitoa ja hauskaa. Matka postauksissakin tuntuu kuin olisin mukanasi reissuilla ja näen kauttasi maailmaa! Ja ne kuvat!! Olen useita juttujasi lukenutkin monesti, siksi tykkään kun postauksessa on linkkejä vanhempiin teksteihin.

    Aluksi en osannut kommentoida ja nyt kun olen oppinut tämänkin taidon, niin välillä kommentit eivät pääse matkaan. Tosin räplään juurikin kännykällä johtuneekohan siitä sitten :-D. Kuvat katson aika ajoin isolla koneella.

    Älä vaan ikinä lopeta kirjoittelua, koska innolla aina odotan uusimpia tuotoksiasi <3

    -m

    Ihanaa ystävänpäivä viikonloppua sinne pääkaupunkiseudulle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipa ihanaa palautetta, M! <3 Tuhannet ja taas tuhannet kiitokset! <3 On kyllä niin kiva kuulla, että joku tykkää lukea juttujani, kun omaan silmään nämä omat lätinät ovat aina sellaista jaarittelua, joilla ei ole päätä eikä häntää eikä alkua eikä loppua. Tai no alku ehkä on. :-D

      Mutta peeveli sentään. En ole viime aikoina pahemmin laitellut linkkejä vanhempiin teksteihini, vaikka olen niistä puhunutkin, kun olen ajatellut, että eivät ne kuitenkaan kiinnosta ketään. On siis hyvä kuulla, että linkeille saattaisi olla kuitenkin tarvetta. Olen jättänyt linkkien laittamisen myös siksi, että itseäni vähän ärsyttää semmoinen, jos joku laittaa koko ajan blogiteksteihinsä linkkejä omiin, vanhempiin postauksiinsa. Että tämmöisestäkin voi näköjään ärsyyntyä. :-D

      Toi kommenttijuttu on kyllä niin perseestä. On todella tuskastuttava ajatus, että joku näkee ison vaivan kirjoittaakseen kommentin, ja sitten kommentti häviää jonnekin. Tätä vaivaa tuntuu olevan aina silloin tällöin, niin itselläni kuin muillakin, enkä osaa valitettavasti tehdä sille itse mitään. :-(

      Mä teen kaikki blogijtutut läppärillä (koska oon niin surkea kännykän käyttäjä :-D), mutta vilkaisin kerran, miltä blogini näyttää kännykästä katsottuna. No sehän näytti ihan kamalalta sekamelskalta, kuvat ja tekstit miten sattuu. Pahoittelen, jos näin on sinunkin kännykkänäkymässäsi. Ja tällekään mä en itse osaa tehdä mitään...

      Ihanaa ystävänpäivää ja koko viikonloppua myös sinulle! Kiitos mukanaolostasi! <3

      Poista
  32. Moi Satu!

    Olen lukenut blogiasi useita vuosia, muistaakseni jo ihan alaikäisestä lähtien kun kiinnostuin erilaisista kulttuureista. En kuitenkaan ole ikinä kommentoinut täällä. Nytpä siihen tarjoutui erinomainen tilaisuus.

    Onnistut kirjoittamaan hyvin mielenkiintoisesti ja mukaansatempaavasti aiheesta kuin aiheesta. Olen pistänyt merkille, että kritisoit itseäsi suhteellisen usein, että kiinnostaakohan ketään jotkut tietynlaiset postaukset, olet jopa kritisoinut omaa ulkonäköäsi. Olen monta kertaa halunnut kertoa, että minun, 24-vuotiaan nuoren naisen, näkökulmasta olet hyvinkin jännittävä persoona ja nätin näköinen. Kunpa olisin itsekin sun ikäisenä samanlainen ja säilyttänyt tietynlaisen nuorekkuuden ja innon maailmaa kohtaan :)
    Toivotan sulle iloista viikkoa!

    Terveisin Iitu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Iitu! Ihan mieletöntä, että olet pysynyt blogini matkassa noin pitkään, ja tosi ihana, että jätit kommentin. :-)

      Palautteesi osui sydämeen monella tapaa. <3 Tuo mitä sanoit itseni kritisoinnista on niin totta. Olen elämäni varrella omaksunut monia kielteisiä asenteita itseäni kohtaan (syystä tai toisesta), ja itseäni vähän halveeraavasta puhetavasta on tullut ikävä tapa. Usein itseni väheksyminen on niin automaattista, etten edes huomaa sitä, saati sitten että ajattelisin siinä olevan mitään pahaa tai väärää, kun minähän olen kumminkin vain tämmöinen maan matonen ja epäkiinnostava tyyppi. On siis tosi hvvä, että toit asian ilmi! Vaikken pystyisi (ainakaan heti) muuttamaan sitä, miten näen itseni, ainakin voin muuttaa tapaa, jolla puhun itsestäni. Otankin nyt tämän vuoden tavoitteekseni oppia kohtelemaan itseäni kunnioittavammin.

      Minä edelleen odottelen sitä päivää, että kasvaisin aikuiseksi, mutta sitä ei vain näytä tulevan. :-D Itse ainakin koen, että se into maailmaa kohtaan kumpuaa tietynlaisesta lapsenmielisyydestä. Oikeastaan en välttämättä haluakaan kasvaa koskaan aikuiseksi, vaikka olisin se joissain tilanteissa parempi, jos osaisi käyttäytyä vähän viisaammin. ;-D

      Mutta kiitos vielä kerran, Iitu! Annoit paljon ajattelemisen aihetta, ja oli aivan ihana kuulla, miten kauniisti ajattelet minusta. Kaikkea hyvää sinulle! <3 <3

      Poista
  33. Hei, täällä myöskin innokas lukija, joka vain kommentoi todella harvoin! Syy on yksinkertaisesti siinä, että luen blogiasi yleensä iltaisin kännykän kautta, enkä jostain syystä saa kommentteja sillä läpi. Läppäriä käytän joka päivä töissä monta tuntia, joten en sitä hirveästi enää kotona "hauskanpitoon" käytä. Usein tulee kyllä sanottavaa ja kommentoitavaa ja mietin usein, että "huomenna kommentoin tätä koneella", mutta sitten se vain jää :/ Ihanaa, että on olemassa vielä tällaisia blogeja, eikä pelkästään hömppä-mainostus-blogeja.

    - Tytti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todella harmillista, että kommentit eivät tule kännykällä läpi. Olen kuullut tätä samaa muiltakin, mutta mulla ei ole mitään hajua, mistä se voisi johtua, enkä siis osaa myöskään tehdä asialle mitään. :-( Tosi kurja juttu.

      Ja ymmärrän hyvin, että jos istuu koko päivän koneella, ei varmasti tee enää mieli avata konetta illalla uudestaan. Mutta kiva että jätit nyt viestiä. <3 Ja tosi ihana kuulla, että tämmöisille jaarittelublogeillekin on vielä kysyntää. :-D En muuten itsekään tykkää blogeissa jatkuvasta mainostamisesta tai tuote-esittelyistä. Varmasti sellaisillekin blogeille on paikkansa, mutta itseäni kiinnostaa enemmän ihminen kaiken ulkoisen sälän takana.

      Mukavaa helmikuun jatkoa, Tytti!

      Poista

Kiitos kommentistasi. <3