keskiviikko 9. tammikuuta 2019

Riemukas loppiainen Las Vegasissa

Täällä oli loppiainen vasta maanantaina 7. päivä, mikä johtui kolumbialaisesta tavasta siirtää lomapäiviä: jos pyhäpäivä osuu viikonlopulle tai keskelle viikkoa, se siirretään maanantaiksi. Ei siis ole ihmekään, että vuoden 2019 kahdeksastatoista pyhäpäivästä peräti kahdeksaa juhlitaan maanantaina. Kolumbiassa on muuten pyhäpäiviä neljänneksi eniten maailmassa Kamputsean (huikeat 28 kappaletta), Sri Lankan (25) ja Intian (21) jälkeen.

Pitkä viikonloppu olisi tarjonnut hyvän mahdollisuuden pieneen matkaan, ja suunnittelimmekin ukkelin kanssa auton vuokrausta. Onneksi emme kuitenkaan toteuttaneet suunnitelmaa, sillä selkäni kipeytyi lauantaina salilla todella pahasti. Koko alaselkäni oli niin kipeä, että ainostaan seisominen ja käveleminen oli suhteellisen kivutonta (paitsi että maanantaina kävelykin oli jo suhteellisen kivuliasta). Kaikkein kamalimmat tuskat tuotti eteenpäin kumartuminen, jota en voinut tehdä ollenkaan. Jos piti nostaa jostain lattialta ylös, piti tehdä ensin suunnitelma, miten laskeutuisin maahan, jotta pääsisisin sieltä vielä ylöskin.

Eilen iltapäivällä ukkeli kyllästyi ja sanoi, että nyt lähdetään lääkäriin. Minä en lähde selkäkivun takia lääkäriin, ennen kuin viimeisessä hädässä (joka ei ollut ilmeisesti vielä tullut), koska lääkärit eivät kumminkaan pysty tekemään selkäkivuille mitään. Päätin kuitenkin ukkelin mieliksi suostua, mutta googletin netistä sellaisen sairaalaan, jolla oli myös hyvät englanninkieliset sivut ja joka tuntui olevan muutenkin ulkomaalaismyönteinen. Pärjäisin toki espanjallakin, mutta terveysasioissa olisi kiva pelata varman päälle ja tulla ymmärretyksi sataprosenttisesti, puolin ja toisin. Niinpä sitten lähdimme klinikalle, jonka nimi oli Las Vegas.

Medellínin Las Vegas. Onko täällä niitä peliautomaatteja?
 
No kuinkas sitten kävikään? Kukaan ei osannut tietenkään sanaakaan englantia! En tiedä, johtuiko se pyhäpäivästä, kun suurin osa lääkäreistä oli ehkä lomalla, mutta espanja oli Las Vegasin ainoa kieli. Pärjäsin espanjalla kuitenkin ihan hyvin, vaikka jokin asia saattoi toki mennä ohi, mutta asiat tulivat pääpiirteissään selviksi. Mietin vain niitä ulkomaalaisia, jotka eivät puhu espanjaa, että heille Las Vegas ei ole ehkä ihan paras mahdollinen paikka.

En ole koskaan nähnyt niin unkeellista sairaalaa kuin tämä oli. En tiedä, ovatko kaikki kolumbialaiset sairaalat samanlaisia, vai oliko tämä jotenkin poikkeus (ja sairaanahan kaikki ylimääräinen säätäminen on erityisen mukavaa). Ensinnäkin sairaalaan ei käveltykään noin vain, sillä ovet olivat visusti lukossa. Oven vieressä oli vartijan tiski, ja vartijan piti tulla avaamaan ovi, jotta pääsi edes odotustilaan. Sitä ennen piti kuitenkin ottaa ulkoa vuoronumero, jolla pääsi jonottamaan vastaanottoluukulle. Siinäkin oli pieni selvitteleminen, että mikä vuoronumero meidän piti ottaa, kunnes selvisi, että maksaisimme lääkärikäynnin itse. Oikea lappu tuli siis painamalla nappulaa, jossa luki 'particular'. Odotustilan istuimet oli upottavia nahkatuoleja, jotka ovat pahimpia mahdollisia istuimia selkävaivaiselle. Onneksi yksi vähän kovempi tuoli vapautui pian, ja pääsin töröttämään sen reunalle. Kun vuoroni tuli, tiskillä piti täyttää henkilötietolappu ja maksaa ennakkomaksu (eräänlainen pantti), josta sitten poislähtiessä vähennettäisiin todellinen sairaalamaksu, jos se olisi pienempi kuin ennakkomaksu. Ennakkomaksu oli niin suuri (800 000 pesoa eli noin 220 euroa), että minun piti kysyä kahteen kertaan, että anteeksi kuinka paljon.

Sairaalasta poislähtiessä piti ensin mitätöidä ennakkomaksu ja sen jälkeen maksaa todellinen loppusumma. Sitten tiskiltä sai tositteeksi lapun siitä, että maksu oli suoritettu ja että kaikki oli ok. Ulospääsy lukitun oven takaa oli yhtä vaikeaa kuin sisääntulokin, mutta vartija tuli avaamaan oven koputtamalla. Tiskiltä saatu tositelappu annettiin vartijalle, ja vihdoinkin olimme vapaudessa. Apteekki ja kahvila ovat sivurakennuksessa, ja niihin pääsee sentään kulkemaan vapaasti.  

Kun minulta oli otettu saavuttuani verenpaineet ja syke jonkinlaisen sairaanhoitajan huoneessa, sain ranteeseeni huvipuistorannekkeen, ja toinen sairaanhoitaja lähti viemään meitä läpi sokkeloisen sairaalaan ylempiin kerroksiin jonkinlaiseen päivähuoneeseen.

Sitä ollaan näköjään Premium-asiakkaita.

Huonekin oli ovessa olevan lapun mukaan Premium-huone, eikä huoneessa ollutkaan muuta valittamista kuin se, että tuolit olivat taas liian pehmeitä ja upottavia. 😆 Onneksi kovempikin tuoli löytyi.




Tuo käsilaukku on yhden naisen, joka oli aluksi miehensä kanssa meidän kanssa samassa huoneessa. Mieheltä oli ilmeisesti murtunut varvas, tai niin he ainakin epäilivät.

Sitten odottelimmekin lääkäriä, joka tuli ihan kohtuullisessa ajassa. Lääkäri diagnosoi vaivani määrittelemättömäksi alaselkäkivuksi, joka johtui todennäköisimmin jonkinlaisesta lihasjumista. Jotain tuollaista olin itsekin ajatellut, jo ihan faktojen perusteella. Minulla on ollut tapana venytellä tai joogata ainakin kahdesti viikossa, mutta Kolumbiaan tuloni jälkeen en ollut venytellyt kuin yhden ainoan kerran! En ymmärrä, miten olen voinut olla niin saamaton. Kaiken lisäksi liikuntani on ollut varsin yksipuolista - kävelyä ja salitreeniä - kun en ole päässyt uimaan enkä pyöräilemään. Jotkut pystyvät harrastamaan yksipuolistakin liikuntaa ilman mitään ongelmia, mutta minulla on sellainen kroppa, että liian yksipuolinen liikunta näkyy heti jonkinlaisina vaivoina, tavallisimmin polvessa. Tässä tapauksessa syynä oli kuitenkin ilmeisesti kehonhuollon täydellinen puuttuminen.

Hoitona lääkäri päätti antaa kolme pussillista eri kipu- ja tulehduslääkkeitä suonensisäisesti.


Yksi lääkkeistä oli tramadoli, joten olisi luullut kivun helpottavan. Niin se hieman helpottikin, ja tuntui ihmeelliseltä, kun pystyin taas liikkumaan hieman paremmin. (Kauan ei tuota iloa tosin riittänyt, sillä selkä oli aamulla nukkumisen jälkeen taas varsin ärtynyt.)

Vietimme sairaalassa kolme tuntia, ja lysti kustansi lopulta 223 532 pesoa eli noin 62 euroa, joka oli minusta aika paljon. Vaikka onhan tuo tietysti paljon vähemmän kuin se 800 000 pesoa! Sain kahta lajia lääkettä, jotka kävimme hakemassa sairaalan apteekista.

Apteekki on tuolla kulmassa. Etualalla on kahvila ja sen vieressä leipomo-konditoria, koska pitäähän nyt sairaalassakin konditoria olla.
Tässä on arkisin varmaan jonkinlainen kantiini.
Nyt pitäisi taas palata normaalielämään jollakin tavalla, vaikka tietysti pelottaa, että mitä jos tämä ei menekään ohi. Ukkeli lähtee ensi viikolla kai pariksi viikoksi Boliviaan, ja tuntuisi vähän karulta jäädä selkävaivaisena yksin Kolumbiaan. Mutta eiköhän tämäkin mene ohi, kun kaikki muukin on mennyt. Aloitan nyt ensin varovaisella venyttelyllä, jotta pääsisin pahimman ohi, ja mietin sitten, että mitä sen jälkeen. Myös lämpö tuntuu tekevän hyvää, ja suihkuttelinkin aamulla selkää kuumalla vedellä pitkän tovin.

Kävin tänään myös apteekissa kyselemässä, olisiko heillä jonkinlaista lämpövoidetta, mutta siellä oli vain tavallista kipuvoidetta. Ehkä olisi pitänyt käydä luontaistuotekaupassa tai sen semmoisessa. Ostin kuitenkin apteekin voidetta, tai tarkemmin sanottuna sprayta, kun myyjä väitti kivenkovaan, että se oli auttanut hänelläkin.


Kotona rupesin katsomaan, että tämähän on jotain kannabis-spraytä. Saisikohan Suomessa edes myydä tällaista?

Torstaina pääsemme näkemään uuden asuntomme, ja minua vähän jännittää. Jos menemmekin ojasta sinne kuuluisaan allikkoon? Olemme asuneet - tai siis tulemme asumaan - nämä kaksi kuukautta tässä ensimmäisessä asunnossa, mutta tilan ja uima-altaan kaipuu ajoivat muualle. Etsimme toista asuntoa pitkään, ja päädyimme sitten vihdoin pitkän soutamisen ja huopaamisen jälkeen tuohon, johon muutamme kuun vaihteessa. Omistaja asuu Amerikassa, ja hän tulee esittelemään asuntoa meille silloin torstaina. Olen varautunut pahimpaan, sillä asunto näytti kuvissa varsin pelkistetyltä, eikä lainkaan niin kotoisalta kuin tämä asunto. Ukkeli kuitenkin keksi, että ostetaan jokin värikäs matto ja värikkäitä tyynyjä, niin eiköhän paikka ala tuntua kodilta.

Täällä oli jokin ihmeellinen parin viikon mittainen aurinkoinen ja kuuma ajanjakso, joka kuitenkin päättyi sunnuntai-iltana kovaan sateeseen ja ukkoseen. Sadetta oli kyllä kaivattukin, sillä metsäpaloja on ollut viime aikoina tosi runsaasti.

Kuvasin sunnuntai-iltana ukkosta ja satuin saamaan kameralle melkein yhtäaikaisen salaman välähdyksen ja ukkosen jyrähdyksen. Kamera tärähti aika tavalla, kun kuvaaja säikähti niin pahasti. 😀



Tajusin muuten, että olen ollut tänään Kolumbiassa tasan kuukauden. Aika on kulunut kyllä todella nopeasti!







Heipat taas!

Tsemppiä Teuvo Hakkaraiselle! 👍😇

32 kommenttia:

  1. Aikamoinen Las Vegas....
    Pikaista paranemista selallesi!

    VastaaPoista
  2. No mutta aika halvalla sitten kuitenkin pääsit Vegasissa. Sentään.
    Lepo yhdistettynä pieneen liikkeeseen on aina K:n neuvo kun minulle iskee selkäjumi. Ja kunnon kipulääke ja/tai satsi tulehduskipulääkettä. Kivun tunne olisi ilmeisesti tärkeätä saada katkaistua mahdollisimman nopeasti. Näillä olen aina selvinnyt muutamassa päivässä, mutta varovainen on pitänyt olla selvästi pidempään.
    Halit ja tsempit sinne:-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, no juu, tulihan tuo Vegas-reissu sentään aika halvaksi. :-) Se oikea Vegas on minulta vielä käymättä, eikä ole kyllä mitään suurta kiihkoa päästä sitä kokemaankaan.

      Kiitos hyvistä neuvoista! Kuulostaa siltä, että täkäläisellä lääkärillä oli ihan oikeat otteet. Olen huomannutkin, että liike on ehdottomasti parempaa kuin paikallaan - varsinkin makuullaan - olo. Sängyssä makaaminen on pahinta, mitä selkäkipuisena voi tehdä, vaikka se kovasti välillä houkuttaisikin.

      Kiitos haleista ja tsempeistä. <3

      Poista
  3. Toivottavasti selätät selkäkivut! :) Ikäviä ovat - joten paranemsiin. Mutta ehkä kannabis-spray...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Airi. :-) Samaa minäkin toivon.

      Tuli vissiin eilen vähän yliannosteltua sitä kannabista, kun ajattelin, että laitetaanpa nyt yöksi kunnon kerros. Selässä poltteli aika tavalla suihkeen levittämisen jälkeen...

      Poista
  4. Video piti katsoa useampaan kertaan :)
    Minulta olisi voinut kamera pudota. Toivottavasti selkä helpottaa. Joskus se on se kuuman ja kylmän vaihtelu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla! Vähältä piti, ettei minultakin pudonnut kamera, kun säikähdin niin kovasti. En ole ennen kokenut tuommoista, että jyrähdys tulee lähes samaan aikaan salaman kanssa, enkä osannut odottaa sitä ollenkaan. :-)

      Kuuman ja kylmän vaihtelukin voisi olla hyvä idea!

      Poista
  5. No johan oli ukkonen! Pikaista paranemista ja mun isä vannoo tuon kannabista sisältävän öljyn nimeen eli ei kun kokeilemaan. On auttanut hänellä nivelsärkyihin johon mikään kipulääke ei tepsi. Espanjassa sitä myydään myös ihan yleisesti :)Mulla oli syksyllä ikäviä alaselkäkipuja, johon sain aika tömäkkää geeliä, joka kai laukaisi jännityksen lopulta. Toivottavasti uusi asunto on mukava ja kyllä aika tosiaan lentää, kuukausi jo siellä?!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauska kuulla, että kannabisöljy on sinullekin tuttua. :-) Itse kuulin siitä ensimmäistä kertaa, ja tuntui aika epäilyttävältä tuotteelta, mutta hyvä kuulla, että se toimii!

      Aika on mennyt toisaalta hirmu äkkiä ja toisaalta taas ei. Olen kuitenkin kerennyt tekemään jo aika paljon kaikenlaista, että siinä mielessä aika tuntuu kuluneen jopa hitaastikin. Ja Suomi talvineen tuntuu hyvin kaukaiselta asialta. :-D

      Poista
  6. Hih,minä jo luulin otsikon perusteella että tosiaankin olitte Las Vegasissa;D
    Voi harmi tuota selkääsi että se taas alkoi vaivata, mutta toivottavasti voi jo paljon paremmin, ja onneksi pääsit lääkärille.Hienon näköinen klinikka,tuo mieleen yksityisen klinikan Caracasissa,jossa kävimme tervehtimässä siellä leikkauksesta toipuvaa ystävää , joka muuten sanoi ettei menisi julkiselle puolelle koska ei ole varmaa että sieltä pääsee elävänä pois,,,, Minä onneksi en joutunut käyttämään sairaalapalveluja siellä mutta minulla meni selkä kerran tosi pahasti jumiin, ja sikäläinen ystävä johon olin tutustunut kertoi että hän tietää mikä auttaa siihen., En muista jos olen siitä kirjoittanut ,mutta menimme johonkin hämyiselle alueelle,jossa tulimme vanhanaikaiselta parturinliikkeeltä näyttävään liikkeeseen,jossa monta ihmistä odottamassa. Selvisi että ei lääkäriä siellä, mutta sen sijaan entinen Portugalin maajoukkueen hieroja joka kuulemma tietää miten hoitaa kaikki vaivat. Kun vuoroni tuli niin hän heitti minut seinää kohti. No yllätyin niin paljon että ne jumittuneet lihakset laukesivat, ja sen jälkeen olen aina käyttänyt samaa keinoa kun selkä menee jumiin, eli "heittäydyn" seinää päin. Minultakin on tulossa lääkärikäyntiin liittyvä postaus viime viikolta. Toivottavasti uusi asunto on oikein viihtyisä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oliskin oltu siellä oikeassa Vegasissa. :-D Olisi voinut olla vähän mukavampi loppiainen kuin tuo. Mutta voi myös olla, että oltaisiin paljon tuota kuuttakymmentäkahta euroa köyhempiä. ;-)

      Voi hyvänen aika tuota sinun "hoitoasi". Ihan kauhistuneena luin tarinaasi. Mutta mikäs siinä, jos hoito kerran tepsi. :-D Ja hyvä, ette tiennyt seinään heittämisestä etukäteen, koska olisit saattanut ottaa jalat alle, ja tuokin keino olisi jäänyt kokeilematta. Itse taidan kumminkin pysyttäytyä näissä perinteisemmissä hoitokeinoissa. ;-D

      Jään odottelemaan lääkärikäyntipostaustasi. Kivaa viikon jatkoa!

      Poista
  7. Toivottavasti selkä paranee ja pääset taas retkeilemään jonnekin mielenkiintoisiin kohteisiin, joista kirjoitat ja näytät kuvia. Selkäsärky on kyllä viheliäistä.

    Piti sanomani, että olet saanut matkakuvauksissa nyt kilpailijan. Tutustuin syksyllä Joanna Lunmleyn (Todella upeeta) matkakertomuksiin ensin Hong Kongista Moskovaan ja myöhemmin Japaniin. Nyt on vuorossa Intia. Kävi siellä H:llä alkavassa paikassa, josta ukkelisi perhe on kotoisin (jos en nyt väärin muista). Hän on loistava; ei jätä hankalia ja vaikeita asioitakaan.

    Mutta kerrohan taas lisää Kolumbiasta ja uudesta asunnosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin odotan kovasti niitä retkeilyjä! Täällä olisi niin paljon näkemistä, että ei ole kiva istua ja odotella, että selkä sallisi tutkimusmatkailun. Mur mur.

      Joanna Lumley taitaa painia niin eri sarjassa minun kanssani, että taidan antaa hänelle luovutusvoiton heti kättelyssä. Mutta kuulostaa kiinnostavalta. Harmi vaan kun olen itse niin huono lueskelemaan muiden matkakertomuksia.

      Kiitos kommentistasi, ja mukavaa kevään odotusta! <3

      Poista
  8. Sympatiat selkäkipuiselle, mulla on Tramadol auttanut, mutta sain aamuin illoin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Allu, sympatiasta! Minä en saanut kotiin Tramadolia, vaan jotain toista lääkettä, joka aiheuttaa mulle ihan hirveää väsymystä ja ummetusta. Odotan vaan, että kuuri loppuisi, ja olisin taas ennallani.

      Poista
  9. Huh mitä rulettia! Heti ynnäsin vanhasta muistista, että meidän klinikalla olisi tuo lysti ollut kalliimpaa kuin 62 euroa... :D
    Tuollainen spray on kyllä hyvä selkäkipuihin, ei se niitä poista, mutta mulla ainakin helpotti. Samoin se venyttely. Lattialle selälleen, jalat ysikympin kulmassa vaikka sohvalle ja siinä pientä vatsalihasliikkeen tyyppistä jännitys-rentoutus-vetkutusta.
    Pikaista paranemista, mä niin tiedän miten kelju vaiva toi voi olla....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihän tuo sairaala varmaankaan ollut sieltä kalliimmasta päästä, mutta minusta se tuntui jostain syystä kovin tyyriiltä. En tosin tiedä, mihin tuota hintaa mielessäni vertasin...

      Venyttely on kyllä ihan hirveän tärkeää, ja parasta olisi, jos sitä muistaisi harrastaa jo ennen kuin ongelmia ilmenee. Suomessa mulla oli tullut siihen ihan hyvä rutiini, mutta täällä rutiinit ovat menneet uusiksi, kun ei ole ollut sitä uintia tai pyöräilyäkään. Tosin tähän vuodenaikaan tulisi tuskin pyöräiltyä Suomessakaan. :-D

      Toivottavasti sinä olet jo päässyt eroon selkävaivoistasi ja pääset harrastamaan kaikkea mieleistäsi liikuntaa. <3

      Poista
    2. Kiitos, olen taas elämäni voimissa. Tällä viikolla vedetty kuntonyrkkeilyä, functional fit, reisi-vatsa-pakara ja syvävenyttely. Huomenna hiihtämään!
      Hyvää ja vetreämpää viikonloppua!

      Poista
    3. Kuulostaa ihanalta - paitsi tuo hiihto! :-D Siinä on sellainen liikuntamuoto, josta en ole koskaan oppinut tykkäämään. Tietysti jos sitä harrastaisi useammin kuin kerran talvessa, jaksaisi ehkä paremmin, eikä tarttis hiihtää veren maku suussa. :-D

      Poista
  10. Johan oli sulla Las Vegasin reissu. Toivottavasti selkä vetreytyy ja kuntoutuu nopsaan. Noi kun saattaa ikävästi kipuilla pitkään. Kuullostaa toi kipuspray tosiaankin sellaiselta ettei Suomesta löydy :-)

    Minäkin olen katsonut Helena Ruotsalan mainiteman Joanna Lunmleyn matkustusohjelmia. Hänellä on tosiaankin mainio huumorintajuinen ja hyvin mielenkiintoinen näkökulma katsella ja kertoa maasta jossa on. Olen tykännyt ja voin suositella katsomaan. Ohjelmaa en muista nimeltä.

    Hyvin vangittu salama ja jyräys videolle! Olisikohan salama osunut johonkin kohteeseen kun noin räsäytti. Oliko ukkonen yleensäkin kovempi ja jyrähtelyt kumeampia kun täällä? Aattelin vaan, että mikä vaikutus tuolla vuoristoisella maastolla mahtaa olla. Olisimpa ollut paikalla!

    Ihana myös tuo kuva vuoresta pilvihuntuineen. Samoin kisukuva.

    Pikaista paranemista!
    -m

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla taitaa olla tapana hankkia kaikki vaivat, jotka vaivaavat pitkään. :-D Ei siinä auta muu kuin myöntää, että vanhuus on tullut, kun milloin mikäkin paikka kremppaa. :-/

      Minähän voisinkin alkaa salakuljettaa tuota spraytä Suomeen. Voisi tehdä kauppansa. ;-D

      Minä olen vähän siinä mielessä huono matkailija, että en oikein jaksa katsella matkaohjelmia tai lukea matkakertomuksia. Mun on päästävä itse kokemaan kaikki, ja jos en pääse itse matkalle, niin matkailu ei kiinnosta missään muussakaan muodossa. Kai se on vähän sama kuin jos katselisi nälkäisenä ruoka-annosten kuvia ja yrittäisi saada kuvilla vatsansa täyteen. :-D Mutta täytyy varmaan yrittää katsoa tuota Joannan ohjelmaa, kun teitä on nyt ollut jo kaksi suosittelijaa. :-)

      En tiedä, osuiko salama johonkin, mutta hyvin voisin uskoa! Täällä on salamoinut ja hieman jyrähdellyt aika useinkin (siis ennen tuota aurinkoista kautta ja nyt sen jälkeen), mutta kunnon ukkosta ei ole ollut kuin tuo yksi. Voisin ajatella, että sitten kun ukkonen tulee tänne, se saattaa olla kovempi kuin muualla, kun se tulee tuolta vuorten yli. Mutta tämä on vaan sellaista arvailua; en osaa sanoa varmasti. Mutta kivahan tuota myräkkää oli katsella ja kuvata. Olin niin keskittynyt hommaan, etten huomannut, että sade oli kastellut hameeni etuosan ihan läpimäräksi. :-D

      Kiitos. <3

      Poista
  11. Pikaista toipumista. Löytyisiköhän sieltä osteopaattia tai kiropraktikkoa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Luimupupu sekä tsempeistä että hyvästä ideasta! Kiropraktikko tuli itsellenikin mieleen, kun venyttelin tämän videon mukaan, mutta tuskin olisin saanut tehtyä asialle mitään, jos et sinäkin olisi ehdottanut samaa. Pitääkin heti googlettaa täkäläisiä kiropraktikkoja, koska pakko täälläkin on sellaisia olla. Se taas on eri asia, puhuvatko he englantia. ;-D

      Poista
  12. Ei mikään ihme että asunnon omistaja asuu Amerikassa, niinhän tekin, heh! Itsekin asun E-Amerikassa ja aina silloin tällöin nämä viittaukset Amerikkaan pelkkänä USAna saavat aikaan keskustelua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, tiedän kyllä, että USA ja Amerikka eivät ole sama asia, mutta minä tykkään puhua USAsta Amerikkana. Meinaan tehdä niin jatkossakin, joten jos asia häiritsee sinua, niin ei ehkä kannata lukea tätä blogia.

      Poista
  13. Mainio otsikko jälleen :). Ja tottapuhuakseni sen nähdessäni mietin vaan, että "jaa, nyt ne on jo Vegasiinkin kerinneet", enkä pitänyt sitä sinällään ihmeellisenä, koska musta tuntuu, että ehditte matkustaa maailman ympäri siinä missä meikäläinen tallaa päivästä toiseen samoja lähilatuja.

    Mutta siis tosi kurja tuo selkäkipu :(. Saitkin jo onneksi paljon vinkkejä, joista toivottavasti joku toimisi.
    Ukkeli vanhana urheilijana vannoo linimenttien nimeen, mutta kun sellaisia apteekkarin itsensä sekoittamia myrkkyjä ei enää mistään saa, niin ollaan sitten haettu eläinkaupasta hevoslinimenttiä, joka on tarkoitettu sen verran isommille lihaksille, että tepsii ihmisilläkin (joskin polttelee ihan helkkaristi). Kerran ukkeli tosin meni ostamaan kyseistä ainetta mulle Agrimarketista, jossa on myynnissä jonkun verran hevosurheiluun liittyviä juttuja. Oli ollut montaa eri sorttia ja mies oli kysynyt nuorelta naismyyjältä, että mikähän näistä olis vaimolle paras. Tyttö oli vastannut, että "Ei näitä ole tarkoitettu vaimoille, vaan hevosille" :D. Ei ollut paljon apuja.

    Ja vaikka tää ei nyt taida auttaa yhtään, kun piikkimattoja tuskin on saatavilla ihan tosta vaan, mutta jos olisi, niin piikkimatto on mun ykkösapu vähän kaikkeen. Sen päällä kun makoilee selällään (ilman paitaa), vaikuttaa rentouttavasti varmaan joidenkin akupisteiden kautta, tai sitten vaan laittaa veren kiertämään lihaksissa jotenkin tehokkaan rentouttavasti. Mutta siis tarkoitus ei ole nyt hermostuttaa näillä turhanpäiväisillä vinkeillä, joista ei taida tähän hätään olla apua, mutta jos vaikka sitten koti-Suomessa innostuisit kokeilemaan. On auttanut mua myös nukahtamisessa se matto, kun laitan illalla nukkumaanmennessä selän alle.

    Ja hui tota salamaa. Näytti ihan siltä, että tuli samanaikainen maanjäristys. Onneksi ei.

    Toivon, että kipu hellittää pian ja uusi asunto on sittenkin mieluinen ja kodikas <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vegas olisi itse asiassa ollut mahdollista nähdä ihan oikeasti parin vuoden (?) takaisella automatkalla, mutta ei tunnettu kumpikaan mitään suurta vetoa Vegasiin kohtaan. Kyllä siellä ehkä just käydä voisi, että näkisi onko se niin kaamea paikka kuin olen kuvitellut, minkä jälkeen sieltä voisikin lähteä äkkiä pois. :-)

      Tuo hevoslinimentti kuulostaa erittäin tehokkaalta, mutta myös aika pelottavalta. En tiedä, uskaltaisinko kokeilla! Vaikka olettehan tekin tietysti käyttäneet sitä ongelmitta. Tuo Agrimarketti-episodi nauratti. :-D Tuollaiset koomiset tilanteet ovat kyllä ihan parasta huumoria. :-)

      Olet tainnut joskus kirjoitellakin piikkimatosta, vai muistankohan väärin, ja se oli joku muu. Kuulostaa kyllä todella mielenkiintoiselta - ja helpolta, kun ei tarttis kuin vain makailla sen päällä. :-D Meinaan kyllä pitää silmät auki täälläkin, jos näkisin semmoisen jossain. Noissa isoissa marketeissa on yllättävän hyvät valikoimat urheiluvälineiden ja sen semmoisten osaltakin.

      Kiitos, Annukka. <3 Selän kanssa ollaan menossa parempaan päin (tai ainakin tällä hetkellä tuntuu siltä!), ja asunnon näemme sitten illalla. Se on mikä on, joten ei auta muu kuin yrittää sopeutua siihen. Eiköhän se multa jotenkin onnistu.

      Mukavaa loppuviikkoa! <3

      Poista
  14. Ukonilmat ovat kyllä mahtavia kuumissa maissa! Saisikohan kolumbialaiset kicksit suomalaisesta lumipyrystä, hmm..

    Toivottavasti vaivasi paranevat pian. Terveydenhoito on yllättävän erilaista eri maissa. Olin itse aikoinaan vaihdossa Saksassa, ja siellä minulle ei apteekissa suostuttu myymään samoja tuotteita, joita Suomessa sai ilman reseptiä. En nyt millään muista, mikä tuote oli kysesssä - kenties jokin kortisonivoide ihottumalle, tai allergialääke. Onneksi ette kuitenkaan joutuneet yli kahtasataa pulittamaan!

    - Tytti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä, mitä kolumbialaiset tykkäisivät lumipyrystä. Saattaisivat tykätäkin! Ainakin se lumileikkipaikka ja kaikki muut lumi- ja talvijutut ovat olleet tosi suosittuja kauppakeskuksissa.

      Terveydenhuollon erot eri maissa saattavat tosiaan olla isot, ja lääkkeitä ostaessa saattaa tulla yllätyksiä. Minulle yksi iso yllätys Intiassa ja Boliviassa oli se, että lääkkeitä myydään kappaleittain. Jos tarvitsisi siis vaikka vain yhden särkylääkkeen tai yhden laastarin, niin semmoisen sai, eikä tarvinnut ostaa koko pakettia. Vaikka jos minulta kysytään, niin minusta kokonainen, avaamaton paketti tuntuu jotenkin luotettavammalta kuin jostain laatikon pohjalta kaivetut irtotabletit. :-D

      Poista
  15. Toivottavasti selkä kipu hellittää! Minä ehdin jo otsikon perusteella ajatella, että olet käynyt uhkapelaamassa. Harmi, että olikin ihan toisenlainen reissu :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen kyllä maailman huonoin uhkapelaaja. Ensinnäkään en tykkää rahapeleistä, ja jos niitä jostain syystä pelaan, niin mun pitää ottaa heti rahat ulos, kun olen muutaman euron voitolla. :-D

      Poista

Kiitos kommentistasi. <3