lauantai 24. marraskuuta 2018

Jauhelihana sun luoksesi pompin

Eilen oli taas vuoden kiivain shoppailupäivä Black Friday. Minulle tuli eilisaamun Hesaria lukiessani melkein paniikki, kun mieleeni ei tullut mitään, mitä minun pitäisi ostaa. Kaupat tarjosivat tavaraa polkuhintaan, enkä minä tarvinnut mitään! Hesarin 64-sivuisesta A-osasta oli 29 sivua mainoksia (juu, laskin), ja pikkuisen siinä oli kyllä ihmettelemistä. Tarjolla olisi ollut akkuporakoneita, lihamyllyjä ja henkilöautoja polkuhintaan, ja siinä minä vain istuin juomassa aamukahvia, kun olisi pitänyt olla jo roikkumassa Gigantin ovenkahvassa. Onneksi tulin lopulta järkiini ja päätin jättää menemättä kaupoille vain siitä syystä, että niin kuului muka tehdä.

Osta, tai kuolet.


Nykyajan ihmisen pitäisi kai paheksua kuluttamista ja ostamista. Pitäisi kierrättää, tonkia roskalavoja, pukeutua vain kirpputorilta ostettuihin vaatteisiin ja kiertää Ikeat ja Askot kaukaa, koska vanhasta ladon ovestakin saa askarreltua rouhean sohvapöydän. Ymmärrän ideologian kaiken tuon takana, mutta itse en ole koskaan ollut mikään vanhan ystävä. Erityisesti käytettyihin vaatteisiin pukeutuminen tuntuisi epämiellyttävältä. Minulle on kai jäänyt lapsuudesta jotain traumoja, kun jouduin joskus käyttämään jonkun vanhaa vaatetta ja tulin kiusatuksikin siitä. En siis todellakaan rupea pukeutumaan käytettyihin vaatteisiin näin aikuisiälläkin, ellei ole aivan pakko. Kaiken lisäksi kirpparilla kuljeskeleminen on hirveän turhauttavaa, koska kirpparilla shoppailu vaatii aina enemmän tai vähemmän onnea. Jos sattuisikin käymään niin onnellisesti, että löytäisi kirpparilta jotain mieleistään, se on taatusti väärää kokoa.

Ostin minäkin eilen jotakin. Nimittäin nämä:

Mustan perjantain musta saalis.
Mieleeni tuli tässä yhtenä päivänä joogatessani, että olisipa kiva, kun polvissa olisi jonkinlaiset pehmusteet. Tavallisesti kääntelen joogamattoa polvieni alle tai käytän tyynyä, mutta onhan se aika ärsyttävää säätämistä. Ajattelin, että jos polvissa itsessään olisi pehmusteet, voisin keskittyä pelkästään joogaamiseen. Google johdatteli minut tanssitarvikeliikkeen sivuille, ja kun suojusten hintakaan ei päätä huimannut, kävin ostamassa semmoiset itselleni.

Koekäytettyäni suojuksia voin todeta, että ne toimivat aivan loistavasti! Pehmuste tuntuu todella mukavalta polvien alla, suojat pysyvät tosi hyvin paikoillaan ja kaiken lisäksi ne myös tukevat polvia. Miksi en ole tajunnut aiemmin, että tällaisiakin on olemassa?

Jos siirrytään polvista hieman alemmas, päätin neuloa marraskuun kunniaksi oikein värikkäät sukat.


Nuo olivat niin yksinkertaiset neuloa, että telkkarin katselukin onnistui neuloessa mainiosti. Nyt kun Suomen Ensitreffit alttarilla loppui, rupesin katselemaan Katsomosta ohjelman tanskalaista versiota. Mietin, että jos olisin nuorempi ja sinkku, saattaisin hakea mukaan ohjelmaan (Suomen versioon siis, koska tanskaa en tietääkseni osaa). Olisi mielenkiintoista nähdä, millaisen ukon kanssa minut naitettaisiin. Tosin tuskin tulisin edes tulisi valituksi ohjelmaan, mutta ainahan sitä saa spekuloida.

Sitten rupesin miettimään asiaa tarkemmin. Uusi aviopuoliso tarkoittaisi myös sitä, että pitäisi tutustua uuteen ihmiseen, omaan puolisoon, alusta asti. Mikä työläs, vuosikausien mittainen projekti! Ja mitä jos kaiken sen vaivan jälkeen kävisi niin, että ukko osoittautuisi joksikin omituiseksi hiihtäjäksi (itsehän en sellainen onneksi ole)? Siinä menisi monta vuotta elämästä hukkaan!

Katsokaa lapset, tuo setä on mennyt juuri naimisiin.

Miten sitä itsekin uskaltaisi olla rentona ihan vieraan ukon kanssa? Kuolisin varmaan ummetukseen, kun en uskaltaisi käydä vessassa isolla asialla. Pelottaisi niin kovasti, että jos sieltä takapuolesta tuleekin vaikka jokin ääni. Nukkuminen vieraan ihmisen vieressä ahdistaisi. Tyyppihän saattaisi vaikka vaatia, että nukutaan lusikassa tai jotain. Mitä jos mies olisikin hullu penkkiurheilija, joka osaisi luetella ulkomuistista kaikki olympiavoittajat vuodesta 1964 ja joka katsoisi televisiosta kaikki mahdolliset urheilukilpailut? Volyymi olisi tietysti käännetty aina kaakkoon, jottei selostuksesta livahtaisi yksikään sana ohi korvien. Tai jos mies lähtisi aina perjantai- ja lauantai-iltana lähipubiin laulamaan karaokea ja palaisi reissultaan eteisen matolle yhtä aikaa Hesarin kanssa? Tai jos mies olisi herkkä romantikko, joka kirjoittelisi minulle runoja, joita minun pitäisi istua kuuntelemassa, vaikka telkkarista tulisi Ensitreffit alttarilla?

Taitaa olla parempi unohtaa ensitreffit ja pysytellä tutussa ja turvallisessa avioliitossa.

Menestyksekkään avioliiton salaisuus.



22 kommenttia:

  1. Hih, täälläkin tuli joka tuutista Black Fridayta, mutta meni yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos, ja ostin vain vihanneksia ja tofua;D Mutta ehkä jos olisin jotain todellakin tarvinnut niin olisi Mustan Perjantain alennukset olleet ok.
    Minäkin katsoin Ensitreffit Alttarilla, ja sen jälkeen Ruotsin version,jossa oli vähän enemmän glamia,Suomen Ensitreffit on jotenkin niin vaatimaton, ja miellyttävä, täkäläinen versio oli erilainen sillä oli upeat häät, pareja esiteltiin alussa paljon enemmän; suomalaisessa versiossa ehkä liiankin vähän ennen itse häitä. Luin että suomalaisessa versiossa on ollut hyviä tuloksiakin; täällä on ollut vasta yksi kausi eikä ainoa kunnon yhdessä pysytellyt parikaan pysynyt yhdessä kun "vaimo" rakastui toisessa realityohjelmassa olleeseen mieheen. Pitää kyllä olla aika rohkea että lähtee tuollaiseen ohjelmaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Black Fridayn ostoksesi kuulostavat aika samanlaisilta kuin minunkin. :-D Tosin eilen lauantaina tuli hieman shoppailtua, ja hieman alennustakin tuli.

      Suomalaisten Ensitreffit on todellakin vaatimaton verrattuna monen muun maan ohjelmaan! Tanskalainen on vielä suomalaistakin vaatimattomampi ja niin arkinen, että paikoitellen melkein masentaa. :-D Australian viime kausi oli taas täynnä melkoista draamaa ja kausikin oli ihanan pitkä, yli 30 jaksoa. Ruotsin versiota en ole katsonut, mutta täytyykin katsoa se tanskalaisen jälkeen, kun sekin löytyy Katsomosta.

      On ollut kyllä mukava, että jotkut parit ovat ihan oikeasti löytäneet toisensa ohjelmasta. Esimerkiksi tuossa Australian versiossa yksikään pari ei pysynyt yhdessä, vaikka pareja oli muistaakseni toistakymmentä.

      Poista
  2. Minä olen lomareissussa ja hra Kepponen on toteuttanut itseään Black Fridayssa. Meinasin pudota tuolilta kun kuulin, että loppulasku oli 2000€. Onneksi selvisi että siihen sisältyi pitkään listalla ollut joustinpatjat ja parisängyn paksu petari. Mutta silti. Seuraavan kerran pitää ottaa äijältä kortit takavarikkoon ennen black fridayta 😂😂😂

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kaamea. Kylläpäs herra Kepponen innostui ostelemaan. Mutta hyvä kumminkin, että hän osti myös jotain tarpeellista. Toivottavasti tuli hyvät alennukset, niin ei harmita niin paljon.

      En tiedä, missä olet reissussa, mutta mukavaa matkan jatkoa! Ensi vuonna pysyt sitten Black Fridayna kotona. ;-D

      Poista
  3. Niin siis loput rahat on kulutettu elektroniikkaan :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti joukosta löytyy myös sellaista elektroniikkaa, että siitä on jotain iloa sinullekin. :-)

      Poista
  4. Minä ostin Myssyfarmin myssyn ja uuden kännykän, mutta ne olisin ostanut muutenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo onkin minusta paras tapa ostaa alennuspäivinä. Jos kerran oikeasti tarvitsee jotain, niin totta kai se kannattaa ostaa silloin, kun sen saa halvemmalla.

      Minä olisin tarvinnut hiustenkuivaajan (jotain ostettavaa löytyi sis kumminkin), mutta en jaksanut lähteä ostamaan sitä. :-)

      Poista
  5. Oli tosiaan s-posti täynnä bf-mainoksia! Ostin pikkuveljen kanssa äidille joululahjan, jota oli suunniteltukin ja nyt se oli puoleen hintaan, kuin oli myös yhteiselle kummilapsellemme ostetut liput Superparkiin. Itselleni saatoin ostaa treenivaatteen (joka kyllä käy arkeenkin). Yritin kuitenkin lähinnä bongailla jouluksi suunnittelemiani lahjoja alehintaan.
    Toisaalta meillä ei ole bf:n kanssa niin paniikkia, koska osa lahjoista on annettu katolilaisen tavan mukaan loppiaisena, jolloin voi hyödyntää joulun jälkeiset alennusmyynnit. :D

    Nuo sukat on ihanan pirtsakat ja pienillä keinoilla niihin on saatu kiva oma jujunsa. Noi polvipehmusteet taas näyttää tosi äkäisiltä tossa kuvassa... >0(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teitpä hyvät kaupat! Täytyykin ensi vuonna muistaa odotella Black Fridayhin, jos on jotakin erityistä (arvokkaampaa) ostamista. Treenivaatekauppa kävi minunkin mielessäni, mutta en uskaltanut mennä edes katselemaan, kun sen tietää, miten siinä olisi taas käynyt. :-D

      On kyllä näppärää juhlia joulua loppiaisena!

      Hih, voihan se olla, että polvisuojat näyttävät vähän äkäisiltä. :-) Ainakin ovat kovin mustanpuhuvat.

      Teki mieli kokeilla miltä makkarasukat näyttäisivät, jos neuloisi makkaroita kärkeen asti, ja ihan kivathan niistä tuli. Paitsi pohjassa on tietysti neulottu oikeaa. Tekisi mieli neuloa toiset tuommoiset, mutta eri väreillä. Tosin inhoan lankojen päättelemistä yli kaiken, ja noissa on siinä ihan hirveä homma!

      Poista
  6. Löysin muutaman joululahjan Black perjantain alennuksesta ! Nykypäivänä se on vähän niin että jollei me kuluteta ja ostella niin ei olisi työpaikkojakaan jne Ensi treffit alttarilla : on ollu pareja joista heti näkee että ei tule toimimaan , mä en ymmärrä välillä että miten ne on edes laitettu yhteen ?! varmaan just sen takia että tulee hyvä ohjelma vaikka sanovat että tietokone ......joo joo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minäkin ajattelen, että ihmisten kuluttamisesta seuraa paljon hyvääkin. Kiva, että teit joululahjalöytöjä! Itse olen hirveän huono ostamaan joululahjoja ajoissa, vaan joka vuosi pitää juosta kaupoissa siinä viimeisessä paniikkiaallossa.

      Minä olen myös ihmetellyt joitakin Ensitreffien pareja, että miten ihmeessä heidät on voitu laittaa yhteen. Oliskohan tosiaan "viihteen vuoksi"? Tuntuu kauhealta, jos näin on, koska kyse on kumminkin ihmisten oikeasta elämästä...

      Poista
  7. Jos jotain tarvitsee, niin ihan fiksua on mielestäni ostaa se alennuksesta. Kukin itse määrittelee tarpeensa. Itse karttelin kauppoja perjantaina enkä edes jaksanut katsella mainoksia, joiden tehtävä tietenkin olisi synnyttää tarpeita. En koe tarvitsevani mitään, joten ostin vain ruokatarpeita. :D

    Minäkään en innostu käytetyistä vaatteista. Täytyy olla todella poikkeuksellinen rätti, että ostaisin sen käytettynä. Käyn paljon charity shopeissa, koska tykkään etsiskellä vanhempia/harvinaisempia kirjoja (sellaisia, joita ei esim. kirjastosta saa), jotka on “pakko” ostaa jos haluaa lukea ne. En tykkää, jos vaatteessa näkyy vähänkään kulumia. Se ei haittaa, jos vaate on ollut alusta asti omani tai kyseessä on joku kotirätti jota en käytä ulkona.

    Hyvä idea hommata polvisuojat joogaa varten! Minulle voisi olla suojille käyttöä patikoidessa, kun pitää kiipeillä ja siinä joutuu joskus käyttämään polvia apuna. Tosin polvisuojien kanssa tarpominen ei välttis ole kovin mukavaa ja voi raskauttaa liikettä :D Hienot villasukat, ei onnistuisi minulta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama juttu täällä, että ostin perjantaina vain ruokatarpeita ja tietysti nuo polviläpyskät. Onneksi lauantainakin voi shoppailla. ;-D

      Olen katsellut monesti kaupungilla ajellessani aktikvariaatteja ja ihmetellyt, kun niitä on vielä ylipäänsä olemassa. Jotenkin voisi kuvitella, että aika olisi ajanut niiden ohitse, mutta ihana, jos niillekin löytyy vielä asiakkaita. Olen monesti tuntenut houkutusta käydä semmoisessa, mutta olen kieltänyt itseltäni muiden kuin tietokirjojen ostamisen (ellei sitten ole kyseessä ihan jokin poikkeustapaus). Charity shopeista mulla ei ole kokemusta, mutta kuulostaa kirjahaukan unelmalta. :-)

      Minusta käytetyissä vaatteissa on usein sellainen epämiellyttävä hajukin, tai ainakin kierrätyskeskuksen vaatteissa on. Olen joskus ostanut kierrätyskeskuksesta jonkin vaatteen nallelle, kun hän suostuu käyttämään käytettyjä vaatteitakin. ;-) Toki vaatteet pitää ensin pestä.

      Minä en ole vielä ollut patikoimassa niin haastavissa paikoissa, että olisi tarvinnut käyttää polvia apuna, mutta varmasti nuo suojat sopisivat siihenkin. Mutta patikoiminen niiden kanssa ei varmastikaan olisi mukavaa, sillä suojien pitää olla aika tiukat, että pysyvät hyvin paikoillaan.

      Kiitos. <3

      Poista
  8. Mulla meni koko BF ihan ohi, kuten aiemminkin. En tykkää muutenkaan tehdä ostoksia tai pyöriä kaupoissa, kuin kirjakaupoissa ja ruokakaupoissa. Ihan tuskaisinta ovat sitten nettikaupat, en käytä niitä koska en jaksa selata niiden tarjontaa netissä. Meillä ei ole oikein mahdollisuuksia ostaa käytettyä, ostaisin ehkä jotain ja varsinkin silloin kun tyttö oli pieni olisin ostanut. Nettikirppareita on täälläkin ja sitten vintage-kauppoja, mutta ne onkin jo hieman hinnakkaampia. Parasta lienee ostaa vain tarpeeseen, osti sitten mistä tahansa. Tykkään vanhoista tavaroista ja jos olisi mahdollista, niin raahaisin kotiin varmasti kaikkea mahdollista ihanaa vanhaa romua katujen varsilta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä taas jaksaisin selata nettikauppojen valikoimaa vaikka kuinka kauan, mutta en saa koskaan ostettua niistä mitään - paitsi kuntoiluvälineitä ja kirjoja. Vaatteita en uskalla ostaa, kun pelkään, että tulee ostettua väärä koko, enkä jaksa mitään palautusrumbaa.

      Kiva jos vanhatkin tavarat löytävät uuden kodin jostain. :-)

      Poista
  9. Mä en ostanut mitään! Ihan vaan siksi kun en tarvinnut nyt mitään ja muutenkin en ihan hirveästi innostu tästä kaupallisesta vastaiskupäivästä "Älä osta mitään" päivälle... toki esim. joululahjoja on tällein ihan kätevä ostaa, mutta nekin kun yleensä teen itse...

    Mä oon kyllä kirppari-ihminen. Saan ihan mieletöntä nautintoa siitä, että löydän jonkun sika-kalliin vaatteen lähes uutena, älyttömän halvalla. Tykkään myös kirpparilla ihmetellä, että mitä kaikkea ihmiset keksiikään yrittää myydä. Joskus ei tosiaankaan ymmärrä :D Mut vaate on vaate ja käytän mielelläni saatua tai ostettua vaatetta oli se käytetty tai ei...

    Tuo sun avioliittopähkäily oli kyllä mainio! Me ollaan oltu aviossa nyt 11v ja tänä syksynä olen rakastuneempi kuin koskaan! Enpä olis sitä kokenut jos oltaisiin erottu silloin kun oli vähän vaikeaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä sinä! Mitä sitä ostamaan vain ostamisen pakosta.

      Minäkin vähän ärsyynnyn kaikista näistä teemapäivistä. Johan siinä menee ihminen sekaisin, kun yhtenä päivänä pitäisi ostaa hulluna ja toisena ei saisi ostaa mitään.

      Voin kyllä hyvin kuvitella sen tunteen, kun tekee kirpparilta jonkin mahtavan löydön. Varmaan silmäkin harjaantuu, jos käy kirppareilla paljon? Mun kirpparikäynnit ovat sellaista haahuilua, että on varmaan parempi jättää kirpparit muille. :-) Ja on tosiaan uskomatonta, mitä kaikkea ihmiset joskus myyvät! Kerran kävin jollakin ulkomaisella kirpparilla, ja siellä oli myynnissä kaikkea ruosteisista muttereista lähtien. Ei nyt ihan ekana tulisi mieleen ostaa semmoisia, mutta kyllä niitäkin voi varmasti hyödyntää johonkin, jos vaan on mielikuvitusta ja luovuutta.

      Ihana kuulla, että avioliittonne voi hyvin! <3 Hieno homma, että kestitte vaikeudet, koska nyt saatte sitten nauttia onnen päivistä. :-)

      Poista
  10. Minä aina missaan nuo mustat perjantait sun muut. Ja ihan hyvä, sillä keksisin varmaan yhtä ja toista kivaa, vaikka en oikeasti tarvitsisi. Muuttoa tehdessä yritin tyrkkiä tarpeetonta kamaa kierrätykseen ja olen iloinen roinan vähennyttyä taas hieman.
    Ihanat sukat olet kutonut. Sellaiset ilosukat selvästi. Olisinpa yhtä näppärä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minäkin ennen missasin, mutta nyt en voinut olla missaamatta, kun Hesari oli niin täynnä mainoksia. En muista, että olisin koskaan nähnyt lehdessä niin paljon mainoksia!

      Minäkin tunnen oloni jotenkin keveämmäksi, jos roinaa ei ole kovin paljon. Täällä kotonahan meillä on roinaa edelleen ihan liikaa, vaikka olen yrittänyt päästä siitä eroon, mutta ulkomailla asuessa olen huomannut, miten vähällä ihminen itse asiassa tulee toimeen. On ollut oikeastaan järkytys huomata, miten suuri osa tavaroista on sellaisia, että en kaipaa niitä koskaan.

      Kiitos, Leena. Nuo sukat on tosiaan ilosukat - vastaisku marraskuulle. :-) Mutta kohtahan se jo loppuu, ja alkaa joukukuu! Mukavaa viikkoa sinulle!

      Poista
  11. Ärsyttää niin nämä ameriikan malliin länkyttävät teemapäivät. Mieluummin vietän todellakin älä osta mitään päivää. Ja ostan tuotteen jos sitä sillä hetkellä tarvitsen päivästä viis :)

    Olen pohdiskellut ihmisiä jotka lähtevät kyseisiin ohjelmiin kuten ensi treffit alttarilla, maajussille morsian ym. Ovatko kyseiset henkilöt julkisuuden hakuisia, ressukoita jotka ei löydä kumppania vai jotain muuta? Vai onko ihminen vaan tottunut saamaan kaiken valmiina pöytään, kuten puolison? Ei siis enää tulevaisuudessa pörrätä baareissa etsimässä sitä uljasta prinssiä valkoisine ratsuineen (lue mersuineen)...

    Sukat aivan ihanan pirteät!

    -m

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu sama juttu, että en tykkää Amerikasta tulleista päivistä ja juhlista. Halloween kuuluu erityisesti mun inhokkeihin. Ja ystävänpäivä, kun eihän se edes oikeasti ole mikään ystävänpäivä, mutta Suomessa siitä on tehty sellainen.

      Olisi kyllä tosiaan kiva tietää, mikä ajaa ihmiset osallistumaan tosi-tv - ohjelmiin. Varmaan se helppous on ainakin osasyy. Itse ainakin voisin kuvitella osallistuvani Ensitreffeihin juuri siksi, että siinä saisi puolison ilman että tarvitsisi itse laittaa tikkua ristiin. :-D Ja mieskin olisi luultavasti ihan järkevä tapaus, vaikka eihän se paljon lämmittäisi, jos ei olisikaan sitä kuuluisaa kemiaa.

      Kiitos! :-)

      Poista

Kiitos kommentistasi. <3