torstai 23. heinäkuuta 2015

Ja pokka pitää?

Minua vähän jännitti autolla ajaminen Hyderabadissa kahden vuoden tauon jälkeen, sillä ajattelin, että menisi taas aikansa, ennen kuin tottuisin vasemmanpuoleiseen liikenteeseen ja intialaiseen ajotyyliin. Pyysinkin ukkelin sunnuntaina mukaani ensiajelulle henkiseksi tueksi, ettei ihan ensimmäiseksi tarvitsisi yksin liikenteeseen lähteä.

Minulla oli toiveissa katsastaa Hyderabadin metro, jonka olin kuvitellut olevan tähän mennessä jo valmis. Metroa ruvettiin rakentamaan pari vuotta sitten, ja minä olin ajatellut, että metrot ajelisivat täällä nyt jo pitkin ja poikin. Pian kuitenkin huomasin, että rakentaminen on edelleen kesken, paikoitellen vielä aika pahastikin.

Metro rakennetaan katutason yläpuolelle ylikulkusiltojen (flyover) tyyliin, ja rakennelmat näyttävät minusta paikoin aika hurjilta.





Nämä levennetyt kohdat ovat kuulemma metroasemien kohtia, ja nuo levennykset näyttävät minusta siltä, että ne saattavat romahtaa alas koska tahansa. Ilmeisesti rakennelmat ovat kuitenkin luotettavia, koska muun muassa Kukatpallyssa asemat olivat jo siinä vaiheessa, että näyttivät melkein käyttöönottoa vaille valmiilta.



Minusta koko metron rakentaminen tuntuu jotenkin järjettömältä ajatukselta. Rakentamiseen menee hirveä määrä rahaa ja aikaa, ja metron tieltä joudutaan purkamaan paljon rakennuksia. Kuinka moni tulee edes metroa loppujen lopuksi käyttämään? Toivottavasti olen väärässä, ja metron rakentaminen osoittautuu kannattavaksi ratkaisuksi.

Tämäkin talo on kohta entinen.

Intialainen liikennepoliisi on siirtynyt näköjään nykyaikaan, kun sakkojen suuruuksista ja muista asioista tiedotetaan tällaisilla valotauluilla. (1000 rupiaa on 14.4 euroa.)



Ihmettelin tuota "auto piloting" -termiä, että mitähän se mahtaa tarkoittaa. Ilman käsiä ajamista? Sitäkin pohdin, että millaiset sakot tulee siitä, että ottaa ajaessa valokuvia. Kuuluuko valokuvaaminen ehkä samaan sarjaan kuin kännykkään puhuminen vai ehkä sittenkin tuohon autopilotti-kategoriaan? Vai tuleeko siitä sakkoja ollenkaan? Toivottavasti ei jää nähtäväksi.

Olin ensimmäisen kerran liikenteeseen lähtiessäni hämmästynyt: ajaminen ei tuntunut millään tavalla vaikealta - ihan kuin olisin ajanut Intian liikenteessä viimeksi edellispäivänä! Ehkä nämä ajamisjutut ovat niitä asioita, jotka menevät kerran selkäytimeen ja pysyvät siellä. Äänitorveakin olen muistanut käytellä aina tarpeen mukaan (=usein). Tästä tuli muuten mieleeni, että olen aikoinani keksinyt kaksi liikennesääntöä, joita noudattamalla Intian liikenteessä pärjää erinomaisen hyvin. Sääntö 1: Älä tee äkkiliikkeitä, varsinkaan sivusuunnassa. (Joku on ihan taatusti muutaman senttimetrin päässä sinusta, ja yllättävät äkkiliikkeet tarkoittavat varmaa kolaria. Nimimerkki 'kokemusta on'.) Sääntö 2: Älä oleta, että kukaan katsoo mihinkään muuhun suuntaan kuin eteensä. (Sivusta ohi tulevan on velvollisuus ilmoittaa olemassaolostaan äänimerkkiä käyttämällä.) Tästä on se ilo, että itsenkään ei tarvitse katsoa muualle kuin eteenpäin - auton peilit ovat siis periaatteessa ihan turhia kapistuksia. Säästäähän se niskojakin, kun ei tarvitse päätä kääntää.

Pokerinaamaakin olen saanut harjoitella. Tällainen valkonaama kun on otollinen kohde kerjäläisille ja kauppiaille, jotka päivystävät erityisesti sellaisissa risteyksissä, joissa liikennevalojen vaihtuminen kestää pitkään. Pari päivää sitten yksissä liikennevaloissa ikkunani takana kerkesivät häärimään ikkunan"pesijä" (joka siis lähmii auton tuulilasia likaisella rätillään eikä todellakaan ainakaan pese ikkunaa), hieromalaitteiden kaupustelija, joka raapi sivuikkunaa kolmijalkaisella hieromalaitteella niin, että ikkunalasi vain kitisi, ja valkopartainen vanhus, joka laahusti autojen välissä keppinsä kanssa ja koputteli ikkunaan pitkään lantin (tai mieluummin tietysti setelin) toivossa.

Toissapäivänä kävimme anopin kanssa tutuissa kaupoissa ostoksilla. Anoppi harrastaa pienempiä kauppoja ja ostaa siis esimerkiksi lihat, maitotuotteet ja riisin eri kaupoista, kun taas minä ja ukkeli olemme sitä sukupolvea, jonka pitäisi saada kaikki samasta kaupasta ja päästä mahdollisimman helpolla.

Nyt päästiin asiaan! (Makeiskauppaan siis.)



Anoppi osti suosikkimakeisiani eli sunnunduluja (urad -linsseistä tehtyjä palluroita).
Anoppi maitokaupan edustalla.
Kuvasin pientä supermarkettia, ja joku komea ukko sattui photobombaamaan.


Kävimme myös vanhassa tutussa kahvikaupassa, josta olen kirjoitellut enemmän täällä.


Anoppi haluaa kahvinsa joukkoon myös sikuria, jota sekoitetaan intialaisiin kahveihin muutenkin. Hän tykkää ostaa kahvinsa ennemmin tästä kahvikaupasta kuin supermarketista, koska kahvi jauhetaan täällä tuoreista pavuista. Sekoitussuhteestakin saa omien toiveidensa mukaisen.

Niitä granaattiomenia, joita tuli toissapäivänä syötyä.

Eilen päätimme ukkelin kanssa käydä katsastamassa Kukatpallyssa uuden Forum Sujana Mallin. Olen aiemmin tykännyt käydä Inorbit Mallissa, jossa sielläkin tuli pari päivää sitten käytyä.

Inorbit Mallia.


Olen tainnut käydä Inorbitissa kuitenkin liian usein, kun Inorbit tuntui minusta jotenkin kyllästyttävältä. Kaiken lisäksi Hypercity, jossa ennen kävin tekemässä viikon ruokaostokset, oli kutistunut todella pieneksi ja pimeäksi myymäläksi, josta en ostaisi enää kyllä yhtään mitään. (Tein aikoinaan Hypercitystä postauksenkin, ja jouduin kyseisessä kaupassa hieman hankaluuksiin, kun otin kaupassa valokuvia, vaikka valokuvaaminen oli siellä kielletty. Tapauksesta voi lukea lisää täältä.)

Näkymä Inorbitin näköalatasanteelta. Durgam Cheruvu -järvi on kutistunut nykyään todella pieneksi.



Kukatpallyyn menevän tien varrella on paljon puutarhakauppiaita, jotka myyvät kasveja ja kaikenlaista puutarhatilpehööriä.

Näitä puutarhamyymälöitä on varmaan useamman kilometrin matkalla, ja ne ovat minusta jotenkin sympaattisia.

Sujana Mall yllätti iloisesti, sillä se oli iso ja jotenkin paljon kivemman oloinen kuin Inorbit. Tosin muutama kauppa (mm. Zara) odotti vielä avaamistaan, sillä ostoskeskus on aivan uusi.





Kylläpä onkin taas selkeät hissin nappulat.

Sujanan food court.

Sujanassa on myös jättimäinen pelihalli, jossa lapset varmasti viihtyvät.

Cafe Coffee Day oli ennen Hyderabadin suosituin kahvilaketju, mutta nykyään se on hävinnyt katukuvasta lähes kokonaan. Sen tilalle on tullut Starbucks, joka on nyt siis valloittanut Hyderabadinkin. En periaatteessa pidä Starbucksista, mutta pitihän Starbucks käydä testaamassa, kun kerran semmoinen on Hyderabadiinkin ilmestynyt.

Starbucks teluguksi.
Tässä caramel frappessa ei ollut kyllä mitään valittamista. Taidanpa mennä ottamaan pian uusintakierroksen!
Ukkelin red velvet cake. Ihan hyvää sekin.



Hyderabadissa on edelleenkin tapana, että kauppakeskuksiin tulijoiden laukut tarkastetaan. Sen lisäksi miehet kulkevat metallinpaljastimen läpi ja naiset tutkitaan metallinpaljastimella erillisessä kopissa. Sujana Mall ei muodostanut asiassa poikkeusta.

Ruuhkaa kassintarkastuksessa.


Parkkihalli. (Huomaatteko, että olen kuvannut oikein urakalla, parkkihallista lähtien. Smiley)


Hieman huvitti, kun ajoimme ostoskeskuksesta ulos. Ostoskeskus oli uusi ja hieno, mutta toisenlainen intialainen todellisuus alkoi heti ostoskeskuksen ulkopuolella.

Tie oli kaivettu parista kohtaa auki, ja tiessä oli niin hirveän suuria monttuja, etten meinannut uskaltaa ajaa monttujen yli, kun pelkäsin, että auto jää pohjasta kiinni. Niin siitäkin kuitenkin taas selvittiin (kuten myös siitä hirveästä liikennejumista, joka syntyi, kun kaikki - itseni mukaan lukien - yrittivät päästä risteyksestä yhtä aikaa, ja lopulta kukaan ei päässyt minnekään).

Nyt tulee Kukkapillin toinen puutarhavinkki. (Hyvänen aika, näitähän rupeaa tulemaan kuin sieniä sateella.)

Jos kasvinne tuppaavat kasvamaan väärään suuntaan, kannattaa tehdä kuten intialaiset ja askarrella pieniä pusseja painoiksi.


Kohta lähden tapaamaan ystävääni lounaan merkeissä. Katsotaan, tulenko sieltä takaisin yhtenä kappaleena, vai tarvitseeko minut kärrätä ulos, kun tuli taas syötyä niin paljon. (Ja ripulia ei siis enää ole. Smiley)

24 kommenttia:

  1. Nuo viimeisen kuvan pussit ovat meillä jo käytössä! Mies taivutti aikoinaan nuorten omppupuiden oksat niin, että kestävät tulevan sadon paremmin. Niissä roikkui hiekkapusseja ja kiviä. Nyt oksat kasvavat vaakaan ja kestävät isonkin sadon. Ammattipuutarhurin neuvo.

    Tuota metroa katselin, että jos se joskus valmistuu, niin kestääkö se, pahalta näyttää.

    Muuten oli tosi mukava taas katsoa kuvia ja jotenkin eläydyn koko maahan eri lailla kun noita sinun kuvia ja juttuja tutkin. Parkkihalli, wau!

    Kiitos taas Satu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No höh. Ja minä kun luulin, että saisin kertoa ensimmäisenä jostakin uudesta keksinnöstä. Mutta niin kävi viimeksikin, kun luulin, että kukaan ei ole ennen tajunnut kasvattaa vanhassa vessanpöntössä kukkia: ei mennyt kuin muutama päivä, kun näin justiinsa samanlaisen asetelman jossakin.

      Jos nuo metrorakennelmat näkisi vasta valmiina, niin ehkä ne tuntuisivat paljon luotettavimmalta. Noin rakennusvaiheessa näyttävät aika huterilta. Mutta kyllähän intialaiset rakennelmat ovat vissiin aika hyvin kestäneet.

      Minä taas otan kuvia paljon innokkkaammin, kun tiedän, että joku tykkää niitä katsella. :-)

      Poista
  2. Kivoja kuvia :)
    Ehkä joku päivä uskaltaudun Intiaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, tänne vaan! Ei Intia ole läheskään niin kauhea paikka kuin voisi kuvitella. :-D Minä onnistuin välttelemään Intiaan tuloa melkein seitsemän vuotta, mutta sitten oli pakko tulla tapaamaan sukua. ;-)

      Poista
  3. Ehkä se autolla ajaminen on niinkuin uiminen, jota ei unohda, mutta sen minä tiedän, että en ikinä uskaltaisi rattiin Intiassa, siellä pelkäsin tarpeeksi jo kanssamatkustajana. Hauska idea nuo pussit, mietin jospa käytettäis sitä naapurin kirsikkapuuhun, joka kasvaa meidän puolelle, mutta sitten ei ehkä saataiskaan kirsikoita, nyt meidän puolella kasvavat kuuluu lain mukaan meile. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta tuntuu, että intialainen liikenne näyttää paljon pahemmalta kuin onkaan. Kun vain menee sekaan, niin kyllä siellä selviää.

      Ehkä teidän on sitten parempi olla käyttämättä noita pusseja, niin tulee teillekin enemmän kirsikkasatoa. :-)

      Poista
  4. Kiva oli olla taas matkassa mukana virtuaalisesti. Metro on ehkä hyvä siinä mielessä että se vähentää yksityisautoilua,toivottavasti.Tämä tuli mieleen nyt,kun parin viikon kuluttua Tel Avivissa vihdoinkin aletaan myös rakentaa metron ja ratikan välimuotoa.(osa siitä on maan alla ,joten kai sitä metroksikin voi kutsua...)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuosta tuli mieleen, että olenkin vähän ihmetellyt tuota metro-nimitystä, kun tuo junahan kulkee ilmeisesti kokonaan maan päällä. Että mikäs se sellainen metro on. No, ehkä se on intialainen metro. :-)

      Toivotaan, että tuo metro vähentää yksityisautoilua täälläkin. Ainakin se nopeuttaa matkantekoa, kun ei tarvitse ruuhkissa istua.

      Poista
  5. Aah noi Starbucksin tarjottavat :b... Hauska matkailla Intiaan näin virtuaalisesti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, ei ollut tarjottavissa valittamista. :-)

      Poista
  6. Sujana Mall- ostari näytti oikeen komialta ja en moiti teidän herkkujakaan...
    - olis maistunu mullekkin ;)

    Toi Intian liikennekultturi on kyllä melkomoista. Muistan kun ekan kerran siellä oltiin, joka kerta meinasin säikähtää hengiltä kun töötit soi. Mutta siihenki tottu. Ja sekin on nähty kun tosiaan monen monta autoo tulee risteykseen ja koittaa mennä kukin mihin aikoo ja kohta ei kukaan mene minnekkään :)
    Kiitos jälleen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liikenteen meteliin tottuminen vaatii tosiaan aikansa. En aina tajua torven käyttöä, ja joskus meinaa mennä hermo, kun esimerkiksi joku intoutuu liikennevaloissa soittamaan torveaan oikein urakalla. Kuka pöljä viitsii soittaa torveaan, kun kaikki kuitenkin seisovat liikennevaloissa, eikä torven soittaminen auta siis yhtään mitään. Murrrr.

      Poista
  7. Oi, ihanaa Satu!!! Oot siellä taas. Osaan niin kuvitella sut siellä taas ajelemassa autoa ja tööttäilemässä kaikille kuten intialaisetkin... Olisi niin kiva olla siellä sun mukana:). Käythän syömässä Barbeque Nationissa? Löytyiskö sieltä vielä sitä lehteä womans era? Oikein ihanaa reissua ja laitahan kuvia ja kirjoittele:)./ Marja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin olisi oikein kiva, jos olisit täällä mukana!

      Taitaa Barbeque Nation jäädä nyt välistä, kun se on kuulemma mennyt vähän huonoksi. Mutta sen tilalle on tullut uusia samantyylisiä ravintoloita, ja yhdessä vastaavanlaisessa bbq-paikassa kävinkin tänään. Siellä oli niitä perunoitakin! Tuli syötyä aika tavalla. Olisit kyllä viihtynyt siellä, kun siellä oli tosiaan melkein samat ruoat kuin Barbeque Nationissa.

      Woman's Eran ostin heti Delhin lentokentältä. :-) En ole vielä “ehtinyt” lukemaan lehteä sen tarkemmin, mutta ensi selauksella siinä ei ollut mitään erityisen jännittävää. Mutta tuleehan tässä kuussa vielä toinenkin osa; toivottavasti siinä on mielenkiintoisempia juttuja. ;-)

      Poista
  8. Mielenkiintoinen postaus! Kaikki tuntuu olevan suurta, kun monen miljoonan asukkaan kaupungissa ollaan. Joka paikkaan Starbucks-ketju on levittäytynyt.

    Juttujasi on mukava lukea ja kuviasi katsella. Kiitos Satu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle! On niin mukava, että olet matkalla mukana ja jaksat kommentoidakin. :-)

      Poista
  9. Samanlainen kotrasti on Bulgarian Plovdivissa. Ostarin vieressä on millettien slummit. Onhan se aina vähän kirpaisevaa tämä ihmisten eriarvoisuus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eriarvoisuuteen törmää Intiassakin joka päivä ja ihan koko ajan. Siihen ei kai saisi tottua, mutta niin siinä on tainnut kuitenkin käydä.

      Poista
  10. Minäkin pohdin tuota auto pilotia ennen kuin edes ehdin eteenpäin tekstissä. Ensimmäinen mielikuva itsellä oli, jos se tarkoittaa Googlen robottiautoja? Että robottiautolla ei saa ajaa. Liikenne kuulostaa kyllä sellaiselta, että vähemmän tulisi kolareita, jos antaisi robottien hoitaa ajamisen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo auto piloting rupesi sen verran vaivaamaan, että piti yrittää etsiä googlesta, mitä se mahtaisi tarkoittaa. Löysin vain vanhan lehtiartikkelin, jossa termi määriteltiin niin, että kaksi henkilöä (mukaan luettuna ajaja) istuvat autoriksassa (joita siis sanotaan 'autoiksi') ajajan paikalla. Kuulostaa aika kummalliselta selitykseltä, mutta toisaalta, tämähän on Intia. :-)

      Poista
  11. Mulla on täällä lomalla niin surkeat nettiyhteydet, että kestää ikuisuuden kirjoittaa edes yhtä sanaa. Siksi on pakko kutistaa tää kommentti siihen, että mua jäi mietityttämään tosissaan nuo hissin nappulat. Että tarkoittaako kuvake, jossa on nainen ja kassi naisparkkia, ja mies ja kassi miesparkkia vai mitä ? Mielenkiintoista jokatapauksessa kaikki. Paitsi että metrolla tuskin uskaltautuisin yläilmoihin. Sen paremmin kuin asemille alailmoihin hengailemaan...

    Iloista Intian oleskelua täältä jatkuvien sateiden maasta..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että jaksoit kuitenkin kirjoittaa kommentin, huonoista yhteyksistä huolimatta. :-)

      Mietin, että voisivatkohan nuo nappulat tarkoittaa 'miesten ja naisten ostoksia', eli siis sitä, että kakkoskerroksessa myydään naisten vaatteita ja ykkösessä miesten? Olen menossa ostoskeskukseen taas pian uudelleen, ja pitääpä silloin tarkistaa teoriani.

      Täällä ei ole sateita näkynyt. Se on tietysti omalta kannaltani iloinen asia, mutta ikävä asia kaikille niille ihmisille, joiden toimeentulo riippuu sateista...

      Mukavaa loman jatkoa!

      Poista
  12. Ihania nämä Intia-postaukset! KIITOS!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle, ihanainen Sanna, ilahduttavasta kommentistasi. ♥ Kiva jos viihdyit mukana! :-)

      Poista

Kiitos kommentistasi. <3