lauantai 20. elokuuta 2011

Oli Lohjalla pienoinen kahvila

Harrastimme joskus muinoin ukkelin kanssa aika paljon huviajeluja. Homma eteni niin, että menimme autoon istumaan, lähdimme ajamaan ja katsoimme, mihin lopulta päätyisimme. (Ai miten niin meidän elämä on tylsää? :-D) Yhden tämmöisen ajelun seurauksena päädyimme muutama vuosi sitten Tammisaaren kautta Lohjalle, Kahvitupa Nina Maria -nimiseen kahvilaan.

Tänä kesänä mies on ollut niin töihin uppoutunut, ettei huviajeluista ole ollut puhettakaan. Tänään hän kuitenkin oli pitkästä aikaa hieman töistä vapaa ja ilmoitti vielä kaiken kukkuraksi haluavansa lähteä käymään jossakin. Mieleeni tuli tuo lohjalainen kahvila, joka oli valloittanut minut heti ensi visiitillä: voitaisiinko lähteä käymään siellä? Niin sitä sitten ajettiin kahville viidenkymmenen kilometrin päähän. :-)

Ulkoapäin kahvila ei näytä mitenkään erityiseltä...

...mutta heti sisälle astuttaessa kahvila hurmaa vanhan ajan hengellään.

Kahvilassa on kaksi tasoa, katutaso sekä kahvilan takaosassa sijaitseva korotettu tila, joka on kuin suoraan mummon kammarista. Siellä voi nauttia kahvinsa ja siirtyä samalla ajassa vuosikymmenien taakse.


Kahvilassa on paljon ihania yksityiskohtia ja kauniita esineitä vuosien takaa.




Ruoka- ja juomapuolikin on kunnossa, sillä kahvilan tuotteet ovat aikamoisen herkullisia.

Hinnat on kirjoitettu hauskasti vitriinilasiin.

Oma annokseni, pala tyrnimarjajuustokakkua ja kahvi. Herra vetäisi karjalanpiirakan munavoilla ja jättimäisen palan Brita-kakkua. Eikä ollut laktoosi-intoleranssista tietoakaan. :-)

Kahvilakäynnin jälkeen tarkastelimme Lohjaa hieman muutenkin, ja minä halusin käydä katsomassa Lohjan kirkkoa, joka katto komeili kadun päässä miltei pahaenteisen näköisenä.


Kirkon edessä oli hienoimpiinsa pukeutunutta väkeä, minkä syy selvisi, kun näimme pihalla odottelevan auton.


Kirkossa oli siis häät, mutta koska kirkon ulko-ovet olivat auki, yritin päästä sisälle töllistelemään. Yritykseni tyssäsi kuitenkin sisäovelle, jossa minua oli vastassa joku kirkon työntekijä. Hän hätisti minut ulos miltei kauhistuneen näköisenä: tuommoinen hampuusi yrittää tunkea tänne hienojen häävieraiden keskelle.:-D

Emme siis nähneet kirkkoa sisältä, vaan jouduimme tyytymään pieneen kävelyyn hautausmaalla. Mies ihmetteli, kun Suomessa hautausmaat ja kirkot ovat aina vierekkäin; Intiassahan hautausmaat ja temppelit ovat eri paikoissa. Temppeleitä pidetään Intiassa puhtaina ja pyhinä paikkoina ja hautausmaita kuolleiden takia "saastuneina". Siksi temppelit ja hautausmaat eivät mitenkään voi olla toistensa läheisyydessä.

Kaikki hindut eivät polta kuolleita, vaan jotkut hautaavat ne hautausmaille aivan kuten mekin. Minäkin olen nähnyt Hyderabadissa aika monta hautausmaata. Vaikka olemme olleet ukkelin kanssa yhdessä iät ja ajat, tulin vasta nyt kysyneeksi, millainen käytäntö heidän perheessään on. Olin jotenkin ihan automaattisesti ajatellut, että mieheni perhe ilman muuta polttohautaa. Ällistykseni olikin melkoinen, kun mies kertoi, että heidän perheessään kuolleet haudataan maahan, heidän omalle perhehautausmaalleen, joka sijaitsee mieheni isoisän kotipaikan lähellä. Kuolema on kai sen verran karteltava puheenaihe, ettei tämmöisistäkään ole tullut ennen keskusteltua.

9 kommenttia:

  1. Oiiiiih! Huviajelut on IHANIA!!! Minusta on ihan äärettömän kiva käydä ajelemassa eri paikoissa ukon kanssa. Nyt on kyllä käyty ihan liian vähän. höh. Mutta sinun pitää kyllä sanoa ukollesi että pitää tehdä vähemmän töitä että ehtii tehdä muutakin. hih! :) Ihana tuo kahvila. Tosi tunnelmallinen paikka! Nami millaisia kakkuja. oih.

    Just luin Iltalehdestä tänään että Mumbaissa kaivetaan ruumiit haudoista että voi tilalle laittaa uudet... Ruumis saa pysyä haudassa pari vuotta korkeintaan... kun ei ole tarpeeksi tilaa kaikille. hui!
    http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2011082014234603_ul.shtml

    VastaaPoista
  2. Eksän kanssa joskus harrastettiin samantapaista huviajelua. Kiitos esittelystä;onpa ihastuttava kahvila! Pitää pistää Lohja listalle ensi Suomen vierailua varten...
    Mielenkiintoista tuo,että teidän perheessä vainajat haudataan;oletin ihan automaattisesti että kaikki polttohaudataan.

    VastaaPoista
  3. Laura, joo, olen kyllä yrittänyt sanoa ukolle vaikka mitä, mutta se on ihan sama kuin jos sylkisi vastatuuleen, hihii. Mutta tulipahan nyt käytyä ajelulla ainakin kerran kesässä, koska minustakin huviajelut ovat ihania. Sano sinäkin omallesi, että tahdot ajelulle useammin. :-)

    Siis ei voi olla totta tuo Mumbain ongelma! Olen kyllä tiennyt, että Intiassa eläminen on ahdasta, mutta sitä en ole tiennyt, että kuolleillakin on ahdasta! Ja mikä ihme tuossa uutisessa mainittu suunnitteilla oleva hautajaistornikin oikein on?! Taas joku ihmeellinen intialainen keksintö, jota en välttämättä haluaisi olla todistamassa...

    Yaelian, samaa oletin minäkin. Mutta miehen perheessä on ilmeisesti aina haudattu maahan, ja siksi he haluavat noudattaa yhä samoja perinteitä.

    Tuo kahvila on niin ihana, että sinne ajaa mieluusti vaikka vähän kauempaakin. ;-)

    VastaaPoista
  4. Vahinko, että et päässyt kirkkoon sisälle. Me kävimme siellä nimittäin elokuun alussa ja ihastuttiin siihen.

    VastaaPoista
  5. Allu, no nyt kyllä harmittaa, jos kerta kirkko olisi ollut vielä näkemisen arvoinenkin! Mutta onhan tuo onneksi niin lähellä, että siellä voi käydä joskus toistekin. Täytyy ehkä kuitenkin valita käyntiajankohdaksi joku muu kuin lauantai-iltapäivä...

    VastaaPoista
  6. Hauskoja tuollaiset huviajelut - koskaan ei tiedä, mitä mielenkiintoista tulee vastaan.

    Yllättävää kuulla, että miehesi perheessä haudataan kuolleet. Itse en ole koskaan kuullut hinduista, jotka hautaavat kuolleet, mutta niin kuin sanoit, aiheesta ei puhuta paljon... Uteliaana tiedustelen, mitä kastia miehesi on? Varmaankin jotain kasteihin liittyviä nämä hautausjutut...

    VastaaPoista
  7. Anna, minullekin tuo hautaaminen oli täysi yllätys! Mieheni kuuluu Reddy-kastiin, josta voi lueskella lisää esim. täältä. Hautaamistapa saattaa tosiaan liittyä kastiin, koska esimerkiksi Andhra Pradeshin entinen pääministeri, Y.S. Rajasekhara Reddy, joka kuoli pari vuotta sitten traagisesti helikopterionnettomuudessa, haudattiin käsittääkseni myös, ja hänhän oli myös Reddy.

    VastaaPoista
  8. Ihana kahvila! Tukholmassa on muutamia mahtavia kahviloita, jotka on sisustettu juuri tuollaisiksi "mummon kammareiksi" ja olen ihmetellyt, miksei Suomessa ole vastaavia, mutta löytyy niitä näköjään täältäkin.

    Olen aina ajatellut, että tuollainen huviajeleminen olisi kivaa, mutta rakennusprojekti on nielaissut kaiken vapaa ajan jo viisi vuotta. Pakko kokeilla viimeistään ensi kesänä.

    Tiina

    VastaaPoista
  9. Tiina, Tukholmassa onkin paljon ihania kahviloita! Ehkä tämänkin kahvilan idea on rantautunut sieltä...?

    Toivottavasti sinultakin löytyy aikaa huviajelulle; huviajelu on kivaa! :-)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi. <3