Voisin kirjoittaa parin kuukauden mittaisen sairauskertomuksen ja ihmetellä sitä, miten moni paikka ihmisen kropasta voi hajota samaan aikaan. En kuitenkaan jaksa muistella kulunutta kesää, joka on ollut yhtään liioittelematta elämäni hirvein – täynnä ahdistusta, toivottomuutta ja pelkoa – joten kirjoittelen muusta. Eipä elämä näytä vieläkään yhtään sen paremmalta, mutta olen jo kai niin turtunut tilanteeseen, että en jaksa enää edes ahdistua. Postausten kirjoittelukin on ollut käsikipujen takia mahdotonta, ja huonoimpina päivinä olen pystynyt olemaan koneella ehkä vain varttitunnin päivässä, enkä sitäkään yhtäjaksoisesti. Nyt kädet tuntuvat kuitenkin jo sen verran paremmilta, että uskallan yrittää postauksen kirjoittamista.
Minunhan pitäisi olla tällä hetkellä Amerikassa juhlimassa ukkelin siskontytön häitä, mutta suunnitelmat muuttuivat, koska en pysty istumaan pitkiä aikoja. Lento New Yorkiin täytyi siis unohtaa, kuten myös häiden jälkeinen viikko Miamissa, jossa meidän oli tarkoitus lomailla ukkelin kanssa. Häiden missaaminen ei harmittanut läheskään yhtä paljon kuin Miami-viikon missaaminen, mutta sellaista se elämä joskus on. Tilaa yhtä, ja saa toista.
Koska en halunnut viettää ukkelin poissaoloaikaa yksin kotona, teki mieli lähteä Savonlinnaan omien ihmisten luo. Ongelmaksi vain muodostui taas se istuminen: autolla en pystyisi ajamaan Savonlinnaan asti, ja junassakin joutuisin istumaan neljä tuntia. Vaihtoehdot olivat siis aika vähissä. Mutta sitten äiti keksi, että miksi et tulisi Savonlinnaan lentäen! Pikainen kuukkelointi paljasti, että lento Savonlinnaan kestäisi vain 55 minuuttia, ja hintakin olisi vain 50 euroa suuntaansa, joten lento tulisi jopa halvemmaksi kuin juna. Ei muuta kuin varaamaan lennot!
Sisko on joskus lentänyt Savonlinnasta Helsinkiin, joten tiesin, että kone olisi pieni. Siksi hieman ihmettelinkin, kun ruumaan meneviä matkatavaroita sai olla kuitenkin 20 kiloa ja käsimatkatavaroitakin kahdeksan kiloa. Lentolaukkuni oli kumminkin liian iso koneeseen otettavaksi, joten oli pärjättävä repulla.
 |
| Mie en ostanut lippua ja matkustan siis jäniksenä! |
Lentokentän lähtöselvitystiskeillä oli aivan valtavat jonot, mutta Transaviabaltikan tiskillä (joka oli ihan lentoaseman peränurkassa) ei ollut ristin sielua, joten pääsin tiskille saman tien. Tiskillä ollut mies kysyi, että "onko sinulla mitään...", mutta äkkäsi sitten ison punaisen matkalaukkuni, hymyili huvittuneesti ja jatkoi, että "no onhan sinulla". 😅
Bussi tuli hakemaan matkustajat portilta koneeseen, ja ihmettelin, missä loput matkustajat olivat. Pian kuitenkin selvisi, että Savonlinnaan ei tosiaan ollut menossa kuin neljä matkustajaa. Nyt minua rupesi jo jännittämään, että mitä jos paluulennolla ei olekaan muita matkustajia kuin minä. Olisi kamalan noloa tulla yksityislennolla Helsinkiin!
Jouduimme odottamaan bussissa tovin, kun koneeseen tehtiin viime hetken viilauksia.
 |
| Jumbojetti Savonlinnaan. Äiti sanoi, että tuohan näyttää ihan joltain hävittäjältä. 😁 |
 |
| Kapteeni tuli neuvomaan, että laittakaa nyt siihen siipeen vaikka jeesusteippiä, että päästään lähtemään. |
Paikat sai valita koneesta vapaasti, ja minä jäin taktisesti viimeiselle penkkiriville ovensuuhun. Olisi ainakin ovi lähellä, jos tarvitsisi hypätä kesken matkan ulos.
 |
| Tällä lennolla oli pelkästään iloisia ihmisiä! |
Keskellä käytävää oli omituinen koroke, eikä toiselle penkkiriville mennyt matkustaja huomannut sitä, vaan hän kompastui korokkeeseen ja rojahti lattialle pitkin pituuttaan.
 |
| Kuvan korokkeella on osuutta asiaan. |
Nainen oli kuulemma niin innoissaan lentokoneesta, että ei ollut tajunnut katsoa jalkoihinsa. Innoissamme olimme kyllä me kaikki muutkin!
Koneessa oli 19 paikkaa, ja vessakin näytti koneen takaosassa olevan. Sen ovi näytti kylläkin niin kapealta, että kovin leveällä ahterilla varustettu matkustaja saattaa epäonnistua sisäänpääsypyrkimyksissään. Lähtömuodollisuudet oli pikaisesti hoidettu, kun kapteeni esitteli varauloskäynnit ja toivotteli meidät tervetulleiksi lennolle Savonlinnaan.
 |
| Jännittynyt matkustaja. |
Otin lähdöstä videonkin, mutta siitä tuli vähän turhan pitkä ja tylsä. Katsokoon ken haluaa. Ilmaan lähdetään vasta 8 minuutin ja 15 sekunnin kohdalla.
 |
| Matkalukemistakin löytyi eesti keelel. |
 |
| Ja pelastusohjeita niistä kiinnostuneille. Lentokoneen tyyppi oli muuten Jetstream 32 (itseäni kiinnostaa aina nämä tyyppiasiat). |
 |
| Pelastusvälineistöä. |
Vaikka lentomatka oli lyhyt, se oli sen verran pomppuinen, että minulle tuli vähän huono olo. Mietin jo, että eipä tullut pakattua mukaan yhtään muovipussia mahdollista laatoitustarvetta varten, mutta onneksi tilanne ei päässyt eskaloitumaan. Lisäksi istuimista puuttuivat käsinojat, joten ihan hirveästi ei kannattanut riehua, jottei olisi pudonnut penkiltä.
 |
| Jetstreamillä mennään! |
Ohjaamossakaan ei ollut ovea (tai jos olikin, se oli koko lennon ajan auki), joten matkustajilla oli koko matkan ajan suora näkyvyys ohjaamoon.
Siinä jos jollekulle tulisi mieleen, että kaappaanpa nyt tämän lentokoneen, niin helposti onnistuisi.
 |
| Aletaan lähestyä Savonlinnaa, kun järvetkin jo näkyvät. |
Melko tarkalleen 55 minuuttia myöhemmin laskeuduimme Savonlinnaan. Minulta meni varmaan pari tuntia tajuta, että olin oikeasti jo Savonlinnassa. Matka oli ollut niin lyhyt, että mieli ei meinannut siirtyä paikasta toiseen. 😅
 |
| Kotka on laskeutunut. |
Minulla kävi mielessä, että onkohan täällä itsepalvelu, ja pitääkö laukut ottaa itse koneesta mukaansa. Lentokentällä työskennellyt mies kuitenkin opasti kävelemään lentokentälle, jossa sitten kärkyin ikkunan takana, että tuleeko se minun laukkuni sieltä.
 |
| Sieltä niitä laukkuja nyt kaivellaan. |
Lentoasema oli oikein siisti ja kauniskin, ja siellä oli kahvilakin (joka ei tosin tainnut olla auki). Kuvan vasemmassa reunassa näkyy, kuinka meikäläisen laukkua tuodaan koneesta.
Seuraavaksi mietin, laitetaanko laukut (joita oli kolme kappaletta) pyörimään laukkuhihnalle, mutta niin ei sentään tapahtunut, vaan laukun sai napata ovelta mukaansa.
 |
| Pari kierrosta olisi kyllä voinut hihnalla vetäistä. |
 |
| Siinähan se meikäläisen rakas laukku on (vasemmalla). |
 |
| Heippa Savonlinnan lentokenttä! |
 |
| Pian olinkin jo äidin nojatuolissa. |
Sellainen oli se matka Savonlinnaan. Saapa nähdä, miten paluumatka sujuu! Ainakin tiedän pakata muovipussin varuiksi käsilaukkuun...
Kivaa kesän jatkoa!
😘
Ihana kuulla sinusta! Harmi, että et päässyt häihin ja Miamiin, mutta varmasti mielenkiintoinen kokemus tuo lento Savonlinnaan. Aika extremeltä vaikuttaa. Minusta olisi huippua lentää yksin jonnekin! Kaveri lensi pienen poikansa kanssa kaksin samantyylisellä lennolla Helsingistä Poriin.
VastaaPoistaParempaa heinäkuun loppua sulle!
Ollihan se harmillista, että Miamin matka jäi välistä, mutta niiden häiden menetystä en kyllä hirveästi harmitellut. ;-D Hauska lentokokemus kaverillasi!
PoistaKivaa heinäkuun loppua sinullekin. Vielä on lomaakin jäljellä. <3
Lensin 1970 kesälauantai-iltana kahden miehen kanssa Tampere-Prkkalasta Helsinki- Vantaalle. Kapteeni (?) tuli neuvomaan, että pitää siirtyä takapenkille, jotta kone pystyy paremmin tasapainossa. No, pysyihän se! Menin ekstraa Saksassa (siviili)avioon, että sain aviovaimoalennuksen. Ihmisiä piti houkutella alennuksille, että meitä oli sitten edes ne kolme.
VastaaPoistaIkimuistoinen kokemus sinullakin! :-D Kiva että jaoit tämän. <3
Poistaonpa jotenkin liikuttavan söpön näköinen ja kokoinen tuo lentokone, ja erityisesti tuo kuva, jossa matkalaukkuja kaivellaan koneen sisuksista <3!
VastaaPoistaEikä vissiin tainnut tarjoilukärrykään kulkea koneen käytävällä kun oli koroke :)
Aika elämyksellinen lentomatka kaikesta päätellen!
Hih, minuakin tuo laukkujen kaivelu huvitti suuresti. Reikä näytti niin pieneltä, että ihmettelin, että miten edes nuo kolme laukkua mahtuivat koneeseen – ja miten sinne olisi mahtunut 19 laukkua, jos kone olisi ollut täynnä ja kaikilla olisi ollut pakaasit!
PoistaEi ollut tarjoilua, ei, vaikka pieni toivo tarjoilusta mulla olikin. Sisko nimittäin kertoi, että ennen muinoin lennolla tarjottiin kahvit, mutta taisi olla eri lentoyhtiö kyseessä.
Oli todellakin elämyksellinen lento! :-D
Toivottavasti sun kroppa kumminki on paranemaan päin <3
VastaaPoistaLentomatka oli kyllä tosi erikoinen ja tavallaan hauska :)
Kroppa ei ole paranemaan päin, päinvastoin – tuntuu, että hullummaksi vain menee. Kunpa edes tietäisi, mistä nämä kaikki vaivat johtuvat, niin olisi jotenkin helpompi elää.
PoistaLentomatka oli kyllä hauska, mutta paluumatkalle pitää kyllä ottaa se oksupussi varuiksi. :-)
Ihanaa "KUULLA" sinusta, vaikka tosiaan olen odotellut ihan erilaisia kuulumisia; juuri Miamista ja häistäkin... muutaman kerran käynyt jo kurkkimassa, että missä olet ja kuinka kauan ne siellä Ameriikan mailla oikein jaksaa juhlia!!
VastaaPoistaKaikkea hyvää toivon SINULLE kroppinesi... palaa elävästi mieleen omat epäselvyydet, jotka sittemmin hermoborreksi todettiin - kun kaikki muu oli pois suljettu ja minua juoksutettu useamman kuukauden ajan tohtorilla jos toisella ja vasta lopulta sijaisena ollut fysioterapeutti epäili borrea ja jo alkoi taphatua.... olinkin samaisella viikolla tipan jatkeena 3vrk ja pitkään lääkekuureilla ja vihdoin suunta parempaan. Joten ihan villi heitto, onko sulta testattu borre?
Ihana äitisi, kun keksi lentämisen ja noin suloisella koneella.
Kerran olen samankokoisessa pelännyt rystyset valkoisena 24min (Hki-Tku)
-aivan tajuton ukkoskuuro ja välillä penkki hävisi pepun alta (ilmakuoppia), mutta lopun tiedät, koska tässä naputtelen - niin hengissä siitäkin selvittiin ja sittemmin olen pikkukoneilla lennellyt paljonkin mm. Karibian "paikallisbusseilla" saarelta toiselle ja Keniassa meitä oli vain 3 jossain 15hlön koneessa... kapteenina niin pieni nainen, että laskeutuessaan Masai Maralle nousi seisomaan, että näki ikkunoista... lentäessään luotti monitoreihin... ja ovea ei ollut niissäkään, hih...
Me olimme Savonlinnassa kesäkuun lopulla - tein ns. muistojen matkan..
Toivon sinulle mitä parhainta aikaa siellä ihanassa Itä-Savossa ja paljon paljon NAURUA ihanan äitisi kera... aito nauruterapia on hoito niin moneen, joten sitä sinulle sydämen täydeltä!!
Ihana
Juu tuli vähän erilaisia kuulumisia kuin olisin itsekään osannut kesän alussa kuvitella. Hittolainen sentään: elämä osaa kyllä olla joskus arvaamatonta!
PoistaHyvä että borresi löydettiin vihdoin! Tuo onkin kaikkein hirveintä, jos joutuu juoksemaan lääkäriltä toiselle ja mitään ei löydy, ja kuitenkin vaivat ovat erittäin todellisia (vaikka mulle on tullut jo useammankin kerran mieleen, että viiraakohan mulla päästä, ja kuvittelen kaiken...).
Savonlinnan-lennot olivat pitkään tauolla, mutta onneksi äiti oli lukenut paikallislehdestä, että Savonlinnaan pääsee taas lentäen. :-) Minäkin pelkäsin, että osuisi ukkoskuuro kohdalle, mutta onneksi niin ei käynyt. Siinä olisi saattanut jo hymy pikkuisen hyytyä. :-D Kenia-kokemuksesi kuulostaa tosi hurjalta! Mulla olisi saattanut mennä löysät housuihin. ;-D
Kiitos, Repolainen. <3 Nauruterapia on tosiaan parasta lääkettä kaikkiin vaivoihin, ja sitä olenkin jo äidin kanssa saanut! Eilen tein videon keski-ikäisen naisen kaulajumpasta, ja nauroimme taas niin, että silmistä tuli vettä. :-D
Pus ja hali, ja ihanaa kesän jatkoa! <3
Pitäisi kyllä selvittää mistä vaivat johtuvat. Paranemisia.
VastaaPoistaJoskus 2000 alkupuolella liikennöi tuollainen pieni matkustajakone Stuttgartin ja Lyonin välillä ja satuttiin kerran kaverin kanssa olemaan ainoat matkustajat. Tarjoilu pelasi hyvin, sää oli upea, kuten myäs maisemat, koska lensi niin matalalla - Alpit. Myös Venäjällä, silloin NL, lennettiin mieliinpainuvasti 12 hengen opiskelijaporukalla Moskovasta Uzbekistanin Samarkandiin ... Oi niitä aikoja. paskeriville
Kiitos, Paskeriville! Minulla on aika ensi viikolla neurologille, ja toiveissa olisi, että siellä saisi jotain selvyyttä asioihin. Ehkä vielä joskus kirjoitan sen sairauskertomuksenkin ja kerron yleislääkäristä, jolla kävin viime viikolla... Siinä oli varsinainen huru-ukko!
PoistaSinulla on ollut hienoja ja ikimuistoisia lentokokemuksia! Ihan parasta. :-)
Onpa kiva kun kirjoitit pitkästä aikaa. Ikävä ettet ole ollut aivan kunnossa. En tiedä oletko ottanut näitä koopiikkejä, mutta todella paljon on niitä ottaneilla ollut monenlaisia haittavaikutuksia. On ihan selkeitä sairauksia puhjennut tai sitten joitain epämääräisiä oireita, joista ei oikein ota selvää. Mutta sitten kun fundeeraa tarkemmin ajankohtia ja omia olojaan, niin pystyy yhdistämään oireet näihin koopikkeihin. Jos tämä kuulostaa yhtään mahdolliselta vaihtoehdolta, niin voit löytää vertaistukea ja neuvoja kuinka hoitaa oireitasi esim faceryhmistä. Tässä myös noista koopiikeistä jotain tietoa: https://injektiopiikki.com/2021/06/08/kuinka-koronarokote-toimii/.
VastaaPoistaOlipa tuo pikkuinen kone jotenkin epätodellisen oloinen, ihan kuin jostain menneisyydestä, kun lentomatkustaminen ei ollut vielä yleistä :)
Mukavaa Savonlinnareissua sinulle ja Nallelle! Ja toivon, että vointisi kohenee ja voit taas toimia kuten ennenkin!
Sari M
Kiitos kommentistasi ja myötäelämisestä! <3 Olen ottanut kaikki koopiikit, jotka mulle on annettu, mutta en ole osannut ajatella, että niilllä voisi olla jotain osuutta asiaan. Mutta mistä sitä koskaan tosiaan tietää! Kiitos tuosta linkistä ja uudesta näkökulmasta asiaan! Pitääkin perehtyä asiaan tarkemmin.
PoistaTuo lentokone – ja koko lentokokemus – oli tosiaan ihan kuin menneisyydestä. Jo tuo, että ohjaamoon ei ollut ovea, tuntui nykyaikana ihan utopistiselta! Mutta kerrassaan hauska kokemus, ja hauskaa tuntui olevan niin matkustajilla kuin henkilökunnallakin!
Nalle pääsi parhaan kaverinsa Enskan tykö, joten Nallella on oikein lokoisat oltavat. :-) Nalle lähettää sinulle ison karhunhalauksen! Mukavaa kesän jatkoa! <3
Toivottavasti löytyy syy ja hoito vaivoihin. Toisin kuin lentosi Suomessa meillä on kaaos kentillä, joku oli odottanut 10 tuntia lentokentällä eikä päässyt koneeseen. Ei kyllä tulis mieleen lentää minnekään.
VastaaPoistaToivotaan niin! Kaikkein veemäisintä on juuri tämä epätietoisuus. :-(
PoistaSikäläinen lentokenttäkaaos kuulostaa ihan kamalalta! Minuakin vähän jännitti, onko Helsinki-Vantaan turvatarkastuksissa minkälaiset jonot, mutta onneksi kaikki sujui tosi ripeästi.
Voi miten ikävää! Toivottavasti löytyy syy ja parannuskeinot vaivoihin, tsemppiä siihen odotukseen. Se on rasittavaa. Avaudun minäkin lentokokemuksista: olen lentänyt kerran 1990-luvulla Puna-armeijan helikopterilla Krasnoseljestä Lovozeroon. Sotilaskopteri otti ihan tavallisia matkustajia - en tosin muista, että oliko se niitä sopimuksia armeijan ja hallinnon välillä. Sieltä voisin kertoa muitakin hieman hiuksia nostattavia lentokokemuksia, mutta ne ovat kaikki 1990-luvulta. :)
VastaaPoistaRentoudu ja lepää siellä äidin patojen äärellä!
Kiitos, Helena. <3 Äidin padat ovat parhaita. Täällä oli lihapullat odottamassa, kun tulin. Äiti tietää, mistä lapsi tykkää. :-)
PoistaVau mitä lentokokemuksia sinulla! Olisi kyllä mukava kuulla noista lisääkin! Ehkä sinun pitää kirjoittaa niistä blogissasi. :-)
Mukavaa heinäkuun loppua!
Tekisipä mieleni lähteä ihan vaan kaupungista toiseen lennolle jotta kokisi taas lentelyn riemun (ja pelon). Harmi kun täältä lähi seudun kentältä ei taida noita reitti koneita lähteä..
VastaaPoistaTodella harmillista ettei vaivaasi löytynyt selkeää syytä. Toi borre voisi hyvinkin tehdä tuon tyyppistä oiretta. Onko fibromyalgia pisteet tutkittu, siinä ja outo sairaus. Harmillista että Miami jäi vaivojen vuoksi, mutta jos ei hinku niin sinne häihin ehkä hyväkin niin. Ai mahoton kaulajumppa :-D
-m
Ps. Toivottavasti vaiva löytyy ja parannettavissa <3
Harmillista, jos lähilentokentältäsi ei pääse lentelemään. Mulla melkein se siirtyminen kotoa lentokentälle ja odottelu lentokentällä (kun piti taas mennä sinnekin liian aikaisin!) oli aikaavievintä ja rasittavinta. Itse lento oli tosi lyhyt ja kätevä.
PoistaFibroa ei ole tutkittu, mutta minusta oireet eivät oikein sovi siihen. Mutta mistä sitäkään koskaan tietää.
Laiska nainen ei jaksa (eikä kyllä pystykään) jumppailemaan nykyään mitään muuta kuin kaulaa, mutta onneksi kaulajumppa onnistuu sohvalla maaten. ;-D
Kiitos, samaa minääkin toivon. <3 Mukavaa kesän jatkoa!
Ikäväkseni luin sairastelustasi. Toivottavasti sairautesi syy löytyy pikaisesti ja parantuminen pääsee käyntiin.
VastaaPoistaMenin heti katsomaan ko.lentoyhtiön sivuja, jospa pääsisin kätevästi Savonlinnaan sukuloimaan. Valitetettavasti minulle sopiville päiville ei löytynyt paikkoja. Pidän kuitenkin mielessä tämän mahdollisuuden, kiitos sinun!
Toivotaan niin, vaikka minä olen kyllä jo vähän luovuttanut ja alistunut ajatukseen, että loppuelämäni tulee olemaan tällaista...
PoistaHarmillista, että sinulle sopiville päiville ei löytynyt lentoja! En ole vielä päässyt selvyyteen, lennetäänkö Savonlinnaan ihan pysyvästi, siis ympäri vuoden, vai onko tämä jokin kesäspesiaali. Ainakin 5. elokuuta–28.elokuuta näyttäisi lennoissa olevan jonkinlainen tauko. Toivottavasti pääset vielä joskus kokeilemaan lentoa Savonlinnaan! :-)
Voi kuinka kurjaa, että olet sairastellut. Toivon sinulle pikaista paranemista!
VastaaPoistaKiva, että jaksoit kirjoittaa! Oli mukava päästä kanssasi pienkonelennolle Savonlinnaan.
Kiitos, Rva Kepponen. Tämä kesä on ollut kyllä niin paska, että ei olisi enää paljon paskempi voinut olla.
PoistaKiva että olit lennolla mukana. <3
Olipa mukava päästä mukaan lennolle Savonlinnaan ja kiva, että jaksoit kirjoittaa! Lensin (siis olin lentomatkustajana, en kapteenina...) tänä kesänä ekaa kertaa moneen vuoteen ja jotenkin oli aivan matkarutiinit hukassa. Viime tipassa muistui mieleen mm.,ettei hirveitä määrää nesteitä kannata pakata, jos on vain käsimatkatavarat. Saattoipa joku seurueesta kävellä kännykkä taskussa metallinpaljastimen läpikin :D. Toivottavasti terveyshaasteisiin löytyy pian syy ja hoito! -Outi
VastaaPoistaMulla oli vähän sama juttu, että en oikein meinannut sisäistää, miten matkalle pitäisi valmistua, kun olin menossa vanhaan tuttuun Savonlinnaan, mutta lentäen. Normaalisti ois kaikenlaista kamaa auto täynnä (tarpeellista ja tarpeetonta :-D), mutta nyt piti miettiä tosi tarkkaan, mitä ottaa. 23 kiloakin olisi laukku saanut painaa, mutta ylikiloista olisi pitänyt maksaa 5 euroa per kilo.
PoistaKiva että olit mukana lennolla, ja leppoisaa kesän jatkoa!
Voi kurja että kuulumiset olivat Sairastelua :( Toivon myös että syy ja apu löytyisi pian ❤ Harmi että olet joutunut kesän kärsimään moisesta ja Miamikin jäi välistä! Inhottavinta aina on vielä elää epätietoisuudessa, mistä on kyse ja koska se loppuu...
VastaaPoistaMutta toi lentokone, apua!! En tiedä olisinko uskaltanut kyytiin 😅 Olen vieläkin vähän pelokas lentäjä, ehkä siksi etten ihan hirveästi ole elämässäni lennellyt. Toisaalta aika yksityinen lentokokemus teille kaikille - veikkaan että lapsista tuo olisi ollut vain mahtavaa 😄 ehkä lentäjät vetävät oven kiinni jos takapenkiltä alkaa kuulua liikaa uteliaita kysymyksiä 😅🤔 Ja olisipa ollut näky jos olisivat laittaneet teidän muutaman laukun siihen hihnalle kiertämään lopuksi 😂
Nopeasti vielä Intian terkut, huhhuh 😄😄 5 viikkoa tuntui yhtäaikaa ikuisuudelta ja aivan liian lyhyeltä! Kerittiin nähdä Darjeelingin vuoria ja Goan rantoja, yksi pitkä junamatka (ei ollut yhteistä kieltä edes konnarin kanssa, mutta silti oltiin hauskuutuksen aihe ja puhuttiin videopuheluita kaikkien meidän osaston miesten vaimoille ja lapsille kotiin 😂😂😂) ja sen jälkeen hiukan lentelyä aikaa säästääksemme. Lapset rakastivat kaikenmaailman eläimiä joita todellakin löysivät kaikkialta, nuorin on ihan kreisi hyönteistutkija joten matskua riitti. Vaikea oli myös eläimiä ja lapsia pitää erossa toisistaan (olin sanonut ettei koiriin ja kissoihin kosketa) kun näillä vaikuttaa olevan jonkinlainen magneetti välillään 🤔 katukoirat tulivat jopa rannalla lohduttamaan meidän maassa kiukuttelevaa nuorimmaista 😂 että ei hätää pentu, kyllä kaikki vielä järjestyy ❤
Olen ollut oikeastaan koko kesän tosi masentunut ja ahdistunut kaikkien vaivojen takia, kun en ole pystynyt edes treenaamaan (joka on ollut mulle aina lääke kaikkiin vaivoihin), mutta nyt olen jo melkein tottunut ajatukseen, että joudun elämään loppuelämäni vajaakuntoisena, eikä minusta tulee enää mitään aktiiviliikkujaa. Toivon olevani väärässä, mutta pelkään olevani oikeassa.
PoistaHih, lapsilla olisi saattanut olla vaikeuksia pysyä pois ohjaamon oviaukosta, kun kaikki nappulat ja muut vempaimet oli ihan siinä kaiken kansan "ihailtava". Melkein teki itsenikin mieli mennä ovelle kyyläämään, mutta meno oli sen verran pomppuista, että pidin turvavyöt suosiollla kiinni koko matkan. :-D
Kiitos kun jaoit Intian-matkakuulumisia! Olenkin moneen kertaan miettinyt, että mitenköhän teidän matka meni (ja saitteko mahdollisesti jonkin Intia-trauman :-D). Vaaleat ihmiset ovat väkisinkin Intiassa suuren kiinnostuksen kohteena, ja se voi alkaa ahdistaa todella pahasti sellaista, joka ei tykkää, että vieraat ihmiset pyrkivät iholle. Mutta te osasitte ilmeisesti suhtautua asiaan huumorilla. :-)
Kivaa kesän jatkoa sinulle ja perheellesi! <3
Ei olisi ihan heti tullut mieleen, että Savonlinnaan edes menee lentoja. Yllättävän kauan tuo silti minusta lensi? Melkein tunnin. Olisi luullut, että nopeammin kulkee, kun oli vähän viilailtu. eikös mopotkin kulje kovempaa, kun niitä vähän viilailee?
VastaaPoistaOmpa kurja kuulla, ettet ole kunnossa. Toivottavasti ei kuitenkaan mitään, mikä ei voi korjaantua hoidolla tai ajan kanssa. Sairastelusta tulee aina niin voimaton ja toivoton olo, kun ei tiedä, miten homma etenee.
Kiva oli kuulla sinusta taas pitkästä aikaa!
Totta turiset. Vajaa tunti on kumminkin aika pitkä aika. Ilmeisesti kone on niin pieni, että vauhti ei kohoa kovin huimiin lukemiin, ja matkanteko on siitä syystä hidasta. Tuskin oli tuota konetta paljon viilailtu. :-D Mutta on vajaa tunti on kuitenkin sentään paljon parempi kuin 4 tuntia junassa kököttäen. Kaiken lisäksi matkalla olisi ollut taas ratatöitä (kumma kun ratatöitä tehdään aina juuri silloin, kun meikäläinen olisi pyrkimässä Savonlinnaan junalla), ja osan matkasta olisi joutunut kulkemaan bussilla.
PoistaSairastelu on aina yhtä perseestä, ja erityisen hankalaa se on sellaiselle, joka on tottunut elämään varsin aktiivista elämää. No eipä tartte tehdä Savonlinnassa tuhatta askelkyykkyä, kun tuskin uskallan tehdä yhtäkään.
<3
Minun ensimmäinen lentomatka oli vastaavan kokoisella koneella Joensuusta Helsinkiin tädin luokse. Yksin olin matkassa n. 12 vuotiaana (90-luvulla) ja minulle oli opastettu että lentokone ajaa Helsingissä semmoiseen putkeen mistä vain sitten kävellään sisään ja täti on siinä odottamassa. Noh, voin kertoa että tuon kokoinen kone ei todellakaan mennyt lähellekkään putkia :D Kentältä piti vielä kävellä itse sisään rakennukseen, ei ollut mitään kuljetuksia ja jotenkin minä ehdin jäädä siitä muusta joukosta (tai ehkä ne yksittäiset ihmiset vain sekoittuivat niin helposti kenttähenkilökuntaan :)) ja hetki piti katsella että miten sinne rakennuksen sisälle edes pääsee. Mutta kyllä se täti sieltä löytyi :)
VastaaPoistaHih, minulle tuli melkein tuskanhiki, kun vain luin kertomustasi ja eläydyin tilanteeseen. :-) Hyvin kumminkin ilmeisesti selvisit tilanteesta, vaikka et ollut tuon vanhempi!
PoistaMe menimme tädin luokse aina bussilla. Äiti laittoi minut ja siskon bussiin Kouvolassa, ja täti oli sitten vastassa Tavastilassa (taitaa olla nykyään Kotkaa). Istuimme aina etupenkissä kuskin vieressä ja leikimme koko matkan smurffeilla, joiden nimet oli Sherry ja Jerez. Saattoi kuskien kärsivällisyys olla joskus hieman koetuksella. ;-D
Ja juu, tuon kokoisilla lentokoneilla harvemmin taidetaan mennä mihinkään putkiin! Tämäkin lentokone oli jossain Helsinki-Vantaan peränurkassa, ja minusta näytti siltä, että kiitoratakaan ei ollut sama, jota isommat koneet käyttävät...
Älä nyt vain piikitytä itseäsi neljättä kertaa jos kolme on jo otettu vaikka valtiovalta haluaakin eroon pian vanhenevista ostoksistaan. Haittavaikutukset on niin selviä autoimmuuni- ja infarktioireineen kun immuniteetti heikkenee antaen tilaa muille viruksille ja sairauksille. Pidä huolta itsestäsi. skeptikko
VastaaPoistaTäytyypä tosiaan harkita tarkkaan neljännen rokotuksen ottamista. Olen suhtautunut vähän hövelisti rokotteisiin, mutta hyvä että tulee uutta näkökulmaa asiaan.
PoistaHyvää viikonlopun jatkoan sinulle!
Hienoa kuulla että olet sentään elävien kirjoissa. :)
VastaaPoistaOi, tekisipä mieleni lentää Savonlinnaan ihan vaan tuon sympaattisen koneen takia, rynnisin varmasti ensimmäisenä varaamaan etupenkkipaikan että voisin koko matkan tiirailla korvat höröllä ohjaamoon.
Juu, elävien kirjoissa ollaan. Se on aina myönteinen asia. :-D
PoistaHaa, tästä tulikin himo pyrkiä paluumatkalla etupenkkiin. Saa nähdä, onnistunko pyrkimyksissäni! :-)
Kuten jo viestiteltinkin, tosi ikäviä noi sun terveysongelmat ja kaikki halitsempit edelleen täältä niiden selättämiseksi! Ja hei, en tietenkään ole ihan asiantuntija, mutta kyllä mikrobiologin koulutuksella ja yli 20 vuotta bilsaa opettaneena (ja asioihin paneutuneena sitä myöten) sanoisin, että ihan ensimmäiseksi ei kannata ryhtyä välttelemään sitä 4.rokotusta... Mä ainakin itse luotan asiantuntioijhin tässä asiassa ja meinaan itse ottaa sen 4. piikinkin!
VastaaPoistaMutta tohon lentoon - huh, aikamoista meininkiä!! Meillä oli ikimuistoinen lento joulukuussa 2019, kun oltiin menossa joulun viettoon Prahaan ja jämähdettiin Munchenin lentokentälle, koska myöhästyttiin jatkolennolta (lentoyhtiön moka). Hetken jo näytti siltä, että joudutaan jäämään kentälle yöksi, mutta (koska olin kokenut sen jo kertaalleen aikaisemmin 10 opiskelijan kanssa, mikä on iihan oma tarinansa se...), sain lirkuteltua meille lennot Prahaan Varsovan kautta. Mun mies on tosi lentopelkoinen ja haluaa aina ottaa koneessa konjakin sitä pelkoa lieventämään, mistä mä aina räksytän sille (koska siis ottaa yleensä loppujen lopuksi kolme ja on melkein joka kerta pikkuhuppelissa, kun päästään perille). Olin häntä jo "kieltänyt" niistä konjakeista meidän aamulennolla Helsingistä Muncheniin, mutta siinä vaiheessa, kun asteltiin Varsovassa sihen Prahan koneeseen, kuiskasin hänelle, että "saat ottaa ne konjakit, mä otan kans". Oli meinaan ihan samanlainen potkurikone, kuin tuo sun Savonlinnan kone ja olin ihan varma, että hengissä ei päästä perille. Noh, päästiin - pikkuhuppelissa molemmat :D
Iloa ja parempaa oloa sinne 💛💛💛
Minulla on vahva tunne siitä, että mun ongelmat johtuvat muista syistä kuin koronarokotuksista, joten en ole poissulkenut neljännen piikin ottamista. Varsinkin kun on toi astma, ja Viron-matkalla saatu tauti (joka ei ilmeisesti kuitenkaan ollut korona) oli... sanotaanko, että aikamoinen.
PoistaHih, teillä oli sentään lennolla tarjoilua, vaikka olikin pieni kone. Siskoni kertoi, että Savonlinnan-lennollakin sai aiemmin kahvia, mutta en välttämättä olisi innostunut kahvista, vaikka sitä olisi tarjottukin. :-D Mun täytyy tunnustaa, että olen joskus ollut vähän enemmänkin kuin pikkuhuppelissa lennolla. Mutta minkäs teet, kun tarjoilu alkaa jo loungesta, ja "ilmaisia" skumppia on mahdoton vastustaa. ;-D
Kiitos, ja kivaa loman loppua sinulle! <3
Ihanaa "kuulla" susta pitkästä aikaa, mutta ei terveydentilastasi! Epätietoisuus on pahinta! Tsemppiä siihen, että saisit jotain tietoa sekä hoitoa! ♥
VastaaPoistaJotenkin jännää, että lentosi kesti 55 min, kun Rovaniemelle lentää tunnissa ja 20 minuutissa - tosin kone sinne on isompi. Viikko sitten tulin sieltä ja seuraava lento on jo reilun kolmen viikon päästä. Loppua kohti mennään nyt lujaa...
Toivottavasti olet saanut ladattua akkujasi äitisi seurassa! ♥
Kaikkea hyvää elokuun alkuun!
Katsoin videon ja kaukaa lähditte. Helsinki-Vantaalla on käsittääkseni vain kolme kiitorataa. Yllättävän vähän?
PoistaRovaniemeltä palatessa oli myös kentällä bussikuljetus, koska kone (Norwegian) jatkoi matkaa schengel alueen ulkopuolelle, niin passien kanssa tulevat matkustajat tulivat koneeseen etukautta. Jeij, mulla oli paikka ekassa rivissä ja ulos meneminen takakautta. Se siitä edusta!?
Epätietoisuus on tosiaan kaikkein pahinta. :-( Jos edes tietäisi, mistä kaikki johtuu, niin osaisi suhtautua jotenkin. Eikä asiaa helpota yhtään, jos kohdalle osuu idioottimainen lääkäri.
PoistaMä en tiedä, montako kiitorataa Helsinki-Vantaalla on, mutta jotenkin olin ajatellut, että kaksi tai kolme. Kuulostaapa monimutkaiselta tuo Norwegianin järjestely. Mä en tainnut edes täysin ymmärtää tuota. :-D Mutta eipä siitä etupenkin paikasta tosiaan mitään etua ole, jos koneesta poistutaan takakautta.
Mä olin luullut, että Rovaniemellekin kestäisi jotain tunnin verran, mutta onhan sinne tietysti paljon pidempi matka kuin Savonlinnaan. Ja varmasti matkustajiakin on huomattavasti enemmän, joten ihan pienellä koneella ei kannata Rovaniemelle lennellä. :-)
Kaikkea hyvää sinunkin elokuuhusi!
Kiitos!
PoistaKone Rovaniemelle oli aika täysi molempiin suuntiin. Paluu saattoi kestää vain tunnin, kun oli myöhässä, mutta ilmoitettu aika on 1h 20min.
Ihan varmasti on Lappiin menijöitä näinä aikoina, toisin kuin Savonlinnaan (vaikka on Savonlinnakin ollut jonkin verran tänä kesänä pinnalla oopperajuhlien yms. takia).
PoistaTämä postaus oli jotenkuten jäänyt multa huomaamatta Voi Satu,pahoittelen että sinulla on terveysongelmia,ja toivon että kivut vähitellen häviävät.🙏Kiva pikku kone,ja jos matkustajia oli 4 niin melkein yksityislento.Olen muutama än kerran lentänyt pikkukoneella,kun asuin Venezuelassa ja lensimme sieltä Bonairen saarelle.Kone oli vabha venäläinen kone ja pelkäsin koko ajan että kone putoaa mereen..
VastaaPoistaJuu, ei mennyt niin kuin Strömsössä tämä kesä. Toisaalta siinäkin on hyvät puolensa, kun menee oikein huonosti: ei ole kuin yksi suunta eli ylöspäin. :-D
PoistaHui karmeeta! Mä en ehkä ikinä uskaltaisi lentää pikkukoneella Etelä-Amerikassa. Hatunnosto sinulle ja hyvä että selvisit perille!
<3