maanantai 15. lokakuuta 2018

Työ ei tekemällä lopu

Kirjoittaminen ei natsaa oikein vieläkään, mutta koska syksy on tarjonnut mukavasti kuvattavaa, ajattelin laitella nyt edes muutamia kuvia.



















Vietin viikonloppua Itä-Suomessa, sillä tulin auttelemaan vanhempiani haravoinnissa. Haravointi oli tosi kivaa, ja puuhaa riittikin kolmeksi päiväksi. Ja jos odottelen tässä vielä muutaman päivän, saan aloittaa koko homman alusta!

En löytänyt koko kesässä yhtään neliapilaa, mutta eilen kävi ihan mieletön mäihä: löysin viisi neliapilaa ja yhden viisiapilan! Sain siis tehdä monta toivomusta.

Onnea (vai onnettomuutta?) kerrakseen.

En tosin ole vieläkään ihan varma siitä, tuottavatko useampilehtiset apilat kuin neliapilat onnea vai epäonnea. Viimeksi kun löysin viisiapilan (ja kuusiapilan), tapahtui kaikenlaista ikävää sen jälkeen. Tämä jäänee nähtäväksi. 

Enska on päässyt juuston makuun.

Eilen oli ehkä hienoin syyspäivä ikinä, joten lähdimme äidin kanssa pienelle ajelulle. Meillä ei ollut mitään etukäteissuunnitelmia, mutta siitä huolimatta (tai ehkä juuri siksi) reissusta tuli ikimuistoinen.


Matka ei tosin alkanut kovin hyvin. Lähdimme uteliaisuuksissamme katsomaan, mitä yhden kärrypolun päästä löytyi, mutta emme ehtineet ajaa tietä kuin muutaman metrin, kun auton pohja otti pahasti maahan kiinni. Auton alta kuului kaameaa kolinaa, ja olin aivan varma, että nyt autosta lähti jotain irti. Onneksi taisimme selvitä (tälläkin kertaa) pelkällä säikähdyksellä.

Päädyimme Uukuniemeen, jossa kävimme ihmettelemässä Papinniemen arkeologista maalaiskylää. Paikalla oli 1600-luvulla ollut Uukuniemen kirkonkylä talonpoikaistaloineen ja pappiloineen, mutta nykyään kylästä ei ole jäljellä kuin muutama kiviröykkiö ja kiviaidan pätkä.


Uukuniemen keskustasta löytyi Pyhän perheen tsasouna, joka on aina avoinna vierailijoille. Kaunis ja hyvin hoidettu paikka!


 
Tuli myös bongattua Uukuniemen leirintäalue, jossa olemme käyneet joskus veneelläkin, Uukuniemen kalasatama sekä kirkko.

Kalasataman nähtävyys.

Kummun kylästä löytyi hauska kuntoilualue, kota ja näkötorni.

Mie vedän leukoja.


Tapasimme Kummun kylässä myös kauniin kissan, joka tuli tekemään kanssamme tuttavuutta.






Kummussakin oli tsasouna, mitä ihmettelin kovasti. Äidin teoria oli, että koska olimme niin lähellä itärajaa, alueella asui paljon ortodokseja.


Tämä tsasouna oli lukossa, joten ihailimme sitä vain ulkoapäin.



Kumpu vaikutti viehättävältä kylältä, ja rupesin oikein pohtimaan, että tuollaisessa paikassa voisi ehkä jopa asua. Siellä olisi ollut talokin myynnissä. Homma kaatui kuitenkin siihen, kun muistin, että omakotitalossa ei pelkkä asuminen riittäisi, vaan siellä pitäisi tehdä työtäkin. Elämän realiteetit on hyvä pitää mielessä.


22 kommenttia:

  1. Tuli niin paljon virheitä, että oli pakko poistaa ja yrittää uudelleen:

    Sovitaan, että viisiapilan löytäjälle on luvassa viisinkertainen Onni :).

    Tuli Tsasounasta mieleen, että aikanaan kun opiskelin Porvoon Matkailuopiston kotimaan matkailulinjalla ja kokeissa kysyttiin satunnaisten paikkakuntien tärkeimpiä nähtävyyksiä, aika usein "kotiseutumuseolla" ja "tsasounalla" irtosi pari tuuripistettä, jos todellisuudessa ei ollut mitään käryä :). (Edellyttäen kuitenkin, että oli sen verran kartalla, että paikkakunnan nimen perusteella pystyi sijoittamaan/arvaamaan sen itärajan tuntumaan).

    Kauniita päiviä edelleen <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle sopii erinomaisen hyvin, että viisiapilan löytäjä saa viisinkertaisen onnen. Muistan tosin lukeneeni jostain, että viisilehtinen tuottaisi epäonnea, mutta onneksi ihminen saa uskoa, mitä haluaa. :-)

      Hih, eli jos ei tiedä oikeaa vastausta, niin kannattaa tarjota Kanadan sijasta tsasounaa. Minäkin olen muuten hakenut kerran opiskelemaan Porvoon matkailuopistoon. Se oli joku ihmeellinen päähänpisto, ja olin niin huonosti valmistautunut haastatteluun, etten osannut sanoa edes, miksi halusin opiskelemaan matkailualaa. :-D Ei siis ollut mikään yllätys, etten päässyt kouluun!

      Kauniita päiviä sinnekin! <3 Poistin muuten tuon edellisen.

      Poista
  2. Upeat ruskavärit. Taitaa olla Suomessa ruska kauneimmillaan? Mulla on kyllä haravointilihakset ihan hukassa kun ei ole muutamaan vuoteen päässyt kunnolla haravaa heiluttelemaan.
    Ihana myös tuo punainen (auma-?)kattoinen puutalo. Minäkin voisin kuvitella asuvani siinä. Paino siis sanalla kuvitella, muuten tuolla voisi olla tottumattomalle kaupunkilaiselle vähän hankala pyörittää arkea.
    Tsasounat ovat tunnelmallisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä idässä ruska alkaa olla jo ohi, ja lehtiä on enemmän maassa kuin puussa. Etelä-Suomessa sen sijaan ruska taitaa olla juuri nyt komeimmillaan.

      Olin kuvitellut, että tuommoisesta haravoinnista tulisi jo jokin paikka kipeäksi, ja ihmettelin suuresti, kun ei tullutkaan. Ainoastaan polvi on hieman vihoitellut, kun haravointi on enimmäkseen sellaista paikallaan tönöttämistä.

      Tuo punainen talo pihapiireineen oli todella kaunis ja hyvin hoidettu. Tuo ei kuitenkaan ollut se myytävä asunto, vaan se oli sellainen vaaleanvihreä matala puutalo. Kaunis oli sekin.

      Minäkin olen kuvitelmissani oikein hyvä asumaan maalla, mutta kun muistan kaikki lumityöt, pihatyöt, kiinteistöverot ja sen semmoiset, unelmat haihtuvat kummasti. :-)

      Jaksamista sinne muuttopuuhiin. <3

      Poista
  3. Komeita makroja, toi on hauska toi eka lehti, missä on lehtikuvio vielä mustavalkoisena. Pitäis kaivaa itsekin makrokuvausvermeet esiin ja lähtee napsimaan kuvia.
    Ja ton tiedät-kyllä-minkä sanan onnistun a i n a lukemaan "tasosauna"... :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Menninkäinen. Tuo mainitsemasi lehti oli ensi katsomalla minusta ruma, mutta kun katselin sitä tarkemmin, se alkoikin viehättää omituisuudessaan silmää.

      Tasosauna. :-) Voisikohan siellä tanssia vaakamamboa? ;-D

      Poista
    2. :'D Voi olla... No nyt mä en ainakaan enää ikinä saa sitä päässäni oikein...

      Poista
  4. Neliapiloita etsin aina lapsena, ja olin vakuuttunut siitä että ne tuottavat onnea..noh...
    Satu sä onnistut aina saamaan niin hienoja kuvia, jopa lahonneista kasveista:)
    Hienoja paikkoja retkenne varrella, ja ihana ruska!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kaunis, Jael. <3 Pusikoissa on kiva kykkiä kameran kanssa. :-)

      Minä olen edelleen sitä mieltä, että neliapilat tuottavat onnea, ja siksi aina tilaisuuden tullen niitä etsinkin. Ketä mitenkin hulluuttaa. ;-D

      Poista
  5. Mulla oli parisen vuotta sitten , romanttinen kuva että haluan asua maalla mutta jostain syystä olen tullut järkiin ja ymmärrän että vois olla liian hiljaista ,pimeetä jne

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu kannattaa unohtaa ne romanttiset kuvat ja muistaa, että maalla asuminen käy työstä. ;-)

      Poista
  6. Ihanat värit kuvissasi. :)

    Jäin lukemaan tuota Uukuniemen opastaulusta otettua kuvaa ja ihmettelen, miksei tuota tekstimäärää olisi voitu korvata kartalla. Itselleni olisi ainakin selkeämpi kulkea polulla, kun voisin hahmottaa reitin karttana. Ehkä toisille ihmisille tuollainen tekstimuotoinen kuvaus jää mieleen paremmin...

    Pitäisi itsekin aktivoitua kirjoittamaan, viimeisimmästä postauksesta on hävyttömän kauan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Uniomena. :-) Syksy tarjoaa mukavasti kuvattavaa.

      Mulla on ihan sama juttu, että hahmotan kaiken helpommin kuvana tai kaaviona. Tuntuu että sanallista tekstiä saa joskus lukea sivukaupalla, eikä pointtia sittenkään välttämättä ymmärrä, mutta jo yksi vilkaisu kaavioon/piirrokseen/karttaan auttaa ymmärtämään asian ihan toisella lailla.

      Olisi mukava lukea juttujasi! <3

      Poista
  7. Luulin jo kommentoineeni, vaan katosi...? Kiinnostava postaus kaikkine kohteineen, pidin paljon. Mutta Enska ja Nalle kaappasivat sydämeni, kuten varmaan tiedätkin. Super-terkkuja sinulle ja heille. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enskalta ja Nallelta pusumoiskisterkut sinulle! <3

      Harmillista, että kommenttisi katosi, mutta kiva, että jaksoit kirjoittaa uuden. :-) Joku muukin on joskus sanonut kommenttinsa kadonneen, enkä tiedä, mitä tämä Blogger välillä pelleilee...

      Poista
  8. Ihania ruskakuvia :) Tänä syksynä on ollut hieno ruska ja mukavan sateettomia päiviä. Kaltaiseni syksyninhoajakin on taas löytänyt syksyn hienot puolet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syksy on kyllä ollut tänä vuonna älyttömän hieno! Ei ole tullut vielä lunta eikä paljon vettäkään, ja lämmintä on riittänyt. :-)

      Poista
  9. Nimpparionnittelut Satu! Laitoin jo yhdet oman blogini puolelle, mutta varmemmin ennättää luultavasti tätä kautta :-DD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuhannet kiitokset, Leena!!! Olipa ihana, että muistit! :- ) <3

      Poista
    2. Haa, kiva että onnistuin! Olen tavattoman huono muistamaan nimipäiviä ja nyt kun kerrankin huomasin, minulle tuli ihan hirmuinen missio saada onnittelut perille :-D

      Poista
    3. Hih, hyvä sinä! :-)

      Poista

Kiitos kommentistasi. <3