Kun huusholliin oli saatu uusi sohva, kaikki muu sohvan ympärillä alkoi näyttää enemmän tai vähemmän kulahtaneelta. Matto oli oikeasti vanha ja virttynyt, ja siihen oli kaatunut useammatkin jouluglögit. (Onneksi glögin saa matostakin aika hyvin pois, jos vain toimii valon nopeudella. Harvoin meikäläistä onkaan nähty yhtä tarmokkaana kuin silloin, kun matolle on kaatunut glögilasi.) Tiesin, että maton ostamisesta tulisi pitkällinen ja rasittava projekti, sillä mattojen ostaminen on minulle jostain syystä aivan käsittämättömän vaikeaa.
Niin, minulle. Minähän olen nimittäin ollut se, joka on verhot, matot ja sen sellaiset meille valinnut. Isommista ostoksista, kuten huonekaluista, olemme päättäneet aina ukkelin kanssa yhdessä, mutta tekstiilit olen valinnut minä. Kunnes sitten eräänä kauniina päivänä (tai en nyt muista, oliko päivä kovin kauniskaan) kävi ilmi, että ukkelikin haluaisi osallistua tekstiilien valintaan! Olipa hyvä, että asia tuli puheeksi jo nyt, vajaan kahdenkymmenen yhdessäolovuoden jälkeen.
Jos totta puhutaan, minulle ei ollut koskaan tullut mieleenkään, että matot tai verhot saattaisivat kiinnostaa ukkelia. Eiväthän sellaiset asiat kiinnosta miehiä; miehiähän kiinnostavat vain suuret linjat! Rättibusiness is no business! Toisaalta joutuuhan ukkelikin katselemaan verhoja ja mattoja ihan yhtä lailla kuin minäkin, joten miksi hän ei myös haluaisi olla valitsemassa, mitä katselee. Jäin miettimään, miten teillä muilla nämä sisustusasiat menevät. Teettekö kaikki valinnat yhdessä, vai päättääkö jompikumpi enemmän?
Olin taannoin ystäväni kanssa huonekalukaupassa aivan muilla asioilla, mutta päätin kuitenkin poislähtiessäni vilkaista kaupan mattovalikoiman pikaisesti läpi. Yksikään matto ei houkutellut, kunnes näin seinällä yhden maton. Jäin tuijottamaan mattoa haltioituneena. Matto oli minusta aivan ihana, sillä siinä oli varmasti kaikki mahdolliset värit! Kerkesin jo miettimään mielessäni, että eipähän tulisi ainakaan yhteensovittelemisen ongelmaa muun sisustuksen kanssa, kun matosta löytyisi joka väriä: se sopisi siis yhteen kaiken kanssa!
Tiesin, että matto olisi ukkelin mielestä aivan liian räikeä, mutta otin kuitenkin matosta kuvan.
Maton värikuvaus oli minusta jotenkin huvittava, vaikka ei kai tuota voi oikein muutenkaan kuvailla.
Värivaihtoehdot: värikäs. |
Unohdin koko asian, mutta sitten yhtenä iltana kännykkäkuvia plaratessani muistin maton. Päätin säikäyttää ukkelin: tämmöistä mattoa olin meille ajatellut; mitäs tuumit?
Ukkeli vilkaisi kuvaa ja innostui: Tuo on hyvä. Ostetaan tuo! Maton pitää olla värikäs!
Kakistelin hieman, että oletko aivan tosissasi, sillä matto oli todellakin aika räikeä. Sopisikohan se meille ollenkaan? Sitten tulin siihen tulokseen, että ainahan voimme ostaa uuden maton, jos tämä ei miellyttäisi.
Seuraavana päivänä kävimme sitten hakemassa maton kotiin.
Sanokoot sisustusasiantuntijat mitä sanovat, mutta minä tykkään matosta todella paljon. Ainoa haittapuoli matossa on, että se on vähän liian paksu joogaamiseen ja kahvakuulailuun, joten matto pitää aina kääriä alta pois, ennen kuin niihin puuhiin ryhdyn.
Nyt minulla (anteeksi: meillä!) on sitten päänvaiva sohvatyynyjen kanssa, kun en oikein ymmärrä, minkä väriset tyynyt tuohon yhdistelmään sopisivat. (Ehdotuksia?) Ostin Ikeasta sellaiset halvat tyynyt ns. tilapäistyynyiksi, mutta ne nuhjaantuivat jo parissa viikossa muodottomiksi möllyköiksi. Vepsäläisellä olisi ollut aivan ihania Missoni-tyynyjä, esimerkiksi tämä, mutta 200 euroa yhdestä tyynystä on minusta kyllä aivan liikaa!
Seuraavaksi piti sitten saada televisio. Mehän olemme olleet ilman telkkaria yli kaksi vuotta, kun olemme katselleet ohjelmia lähinnä vain netin kautta. Meillä on ollut ainoastaan pieni tv-monitori -yhdistelmä toisessa makuuhuoneessa, ja senkin ukkeli hankki sitä varten, kun äiti oli tulossa kylään. Muutenhan äidiltä olisi saattanut jäädä päivittäinen Emmentaali-annoksensa näkemättä. Itse olen tainnut katsella telkkarista vain yhdet Linnan juhlat. Tämän television hankkiminen lähti puolestaan siitä, että iskä on mahdollisesti tulossa lähiaikoina kylään. Iskän kyläily on Tapaus, ja ukkelin mielestä iskälläkin pitää olla televisio. Totuuden nimessä ukkeli taisi haluta telkkarin ihan itseään varten, ja kyllä minuakin hieman kutkutti ajatus siitä, että voisin katsoa taas pitkästä aikaa ihan oikeaa telkkaria - sohvalla löhöten!
Kaupassa ei ollut ukkelin haluamaa telkkarimallia yhtään kappaletta, mutta Vantaan varastossa sitä oli, joten piti lähteä hakemaan telkkari sieltä. Siitä muodostuikin vallan mielenkiintoinen retki, sillä kävi ilmi, että telkkari ei mahtunut autoomme. Minä olin lähdössä jo etsiskelemään lähintä pakettiautovuokraamoa, mutta sitten varaston pojat keksivät, että ehkä televisio mahtuisi autoon, jos sen ottaisi paketista pois. Televisio saatiin kuin saatiinkin kyytiin, ja niin saimme telkkarinkin onnistuneesti kotiutettua.
Television toimivuus piti tarkastaa katselemalla tietenkin ensimmäiseksi Tollywood-musiikkivideoita.
Hyvin näkyy. |
Televisio onkin tarjonnut jo runsaasti unohtumattomia hetkiä laatuviihteen parissa. Olen päässyt todistamaan muun muassa sitä, kuinka karvaiselta miehenköriläältä lähti Vuosia nuoremmaksi -ohjelmassa yhdeksän vuotta iästä pois, kun hänelle tehtiin vain ihoanalyysi, kasvojen käsittely hiilidioksidilaserilla, hammaskiven poisto hohkakivipuhdistuksella, hampaiden valkaisu, hammaspaikkojen uusiminen, parranajo, teknisen pikkutarkka hiustenleikkaus, raidoitus korjaavalla Olaplex-värikäsittelyllä, kulmakarvojen nyppiminen ja pukeutumistyylin muutos. Helppoa kuin heinänteko!
TV-tasokin on jo hankittu (sen saapumista vielä odotellaan), ja sitten olohuoneessa olisikin enää jäljellä valaistus ja verhot, niin koko olohuone on uudistettu. Mitähän seuraavaksi?
Tuo mattohan sopii hyvin sohvan kanssa! Meilla mies haluaa osallistua valintoihin, olen tasta joskus kirjoittanutkin kuinka kauhuissaan paikalliset ystavani ovat kun annan miehen puuttua tallaisiin asioihin, miehen!
VastaaPoistaSiellä taitaa sisustaminen olla vielä enemmän naisten hommia kuin täällä Suomessa. Harvoinpa Intiassakaan miehet taitavat sisustusasioihin puuttua. Mulle on siunaantunut näköjään poikkeusyksilö. :-)
PoistaHauska matto. Ja siitähän voi nyt napsia joitakin värejä tyynyihin mielensä mukaan. Meillä mies saa kyllä sanoa sanansa sisustusasioihin. Onneksi. Sillä itse olisin mm. ostanut huomattavasti halvemman ja (huonomman) pöytä-kokonaisuuden silloin aikanaan Istanbulista. Mutta kun mies lähti matkaan sanomaan sille kokonaisuudelle sanansa, niin sanoikin, että otetaan tuo, kun tuo on paljon parempi. Niin se olikin, mutta en itse olisi raaskinut sellaista ostaa. No, se ostettiin ja ollaan siihen jatkuvasti erittäin tyytyväisiä:).
VastaaPoistaMeillä on ihan sama juttu, että minä olen vähän sellainen halvemman perässä juoksija. Helposti haksahdan johonkin ihan vain siksi, että se on halpaa, ilman että ajattelen esineen käyttöikää ja sen sellaisia. Ukkeli taas on ihan toista maata, ja hän haluaa ostaa kerralla kunnollista. Fiksumpaahan se pitkällä tähtäimellä onkin.
PoistaKylla meilla mies osallistuu myos (hyvin harvinaisiin) sisustusvalintoihin. Ainoat asunnon verhotkin osti ihan yksin. Matot ja sohvan varit on yhdessa valittu.
VastaaPoistaSun sohvalle sopisi mielestani yksivariset tyynyt mattosi varisavyja toistamaan. Ja savyjahan riittaa.
Minä en ole ihan varma, uskaltaisinko päästää ukkelin yksinään verhokaupoille. Tai itse asiassa se saattaisi olla hyvinkin mielenkiintoista - näkisin kerrankin, millaista ukkeli ostaisi, jos minä en olisi vieressä jäkyttämässä. :-)
PoistaYksiväriset tyynyt ovat varmasti hyvä idea. Liian kuvioidut (kuten nuo linkkaamani tyynyt) tekisivät kokonaisuudesta varmaan vähän sekavan, tai ainakin näin voisin ajatella.
Me valitsemme hyvin pitkälti yhdessä sekä huonekalut että muut sisustusyksityiskohdat. Mutta minä taidan aika pitkälti olla se joka mallaa sen miten tavarat lopulta kotiin järjestetään.
VastaaPoistaMinäkin ottaisin tuosta matosta muutamat vahvemmat värit ja toistaisin niitä yksivärisissä koristetyynyissä. Pidän itse sisustuksessa vahvoista väreistä ja värikkyydestä ylipäänsä. Valkoinen sisustus mikä oli ainakin Suomessa jossain vaiheessa kovasti muotia ei ole omaan makuuni ollenkaan.
Hauskaa, että sinä päätät teillä, miten kaappi seisoo. :-) Meillä se menee toisinpäin. En tykännyt esimerkiksi siitä, että telkkari oli ihan suorassa (seinään nähden), ja käänsin sen vähän vinoon yhtenä päivänä sillä aikaa, kun ukkeli oli töissä. Illalla seurasi sitten kauhea kuulustelu, että miksi telkkari on laitettu tuommoiseen asentoon. Telkkari sai kuitenkin jäädä niin kuin se oli, kun löytyi tarpeeksi hyvät perustelut. ;-)
PoistaMinä olin ennen valkoisen ja neutraalin sisustuksen ystävä, mutta en tiedä, mitä minulle on nyt tapahtunut, kun sellainen on alkanut tökkiä. Väriä ei ole kai elämässä liikaa?
Kyllä minä kuuntelen miehenkin ajatuksia siitä miten huonekalut olisi hyvä järjestää ja usein hänellä onkin hyviä ideoita, mutta taidan kyllä tosiaan aika pitkälle silti lopulta miettiä sen missä meillä kaappi seisoo :) Aika paljon on tullut yhdessä sisustettua kun nyt ollaan jo viidennessä yhteisessä asumuksessa! Yhteinen koti ollaan jaettu nyt jo kohta vissiinkin 12 vuotta.
PoistaTeillä on vielä ollut lisähaasteena se, että kotinne ovat olleet eri puolilla maailmaa. Tai itse voisin ainakin kuvitella, että se tuo lisää haastetta, että pitää muuttaa tavarat melkein toiselle puolelle maapalloa, eikä sisustuskaupoissakaan ole ehkä sillä lailla valinnanvaraa, kuten vaikkapa Suomessa.
PoistaKyllä! Me ei tosiaan päästä valitsemaan sitä kaikkein parhaiten silmää miellyttävää sohvaa taikka tuolia vaan aika pitkälti on mentävä niillä mitä paikan päältä löytyy. Hyvä siis ettemme kumpikaan ole pelkistetyn ja minimalistisen sisustamisen perään! :)
PoistaVaatii melkoista joustavuutta oppia tekemään koti niistä aineksista, joita on saatavilla. Sen kuitenkin totesin itse Intiassa, että kotoisuus voi syntyä yllättävän vähillä aineksilla; ei siinä kummoista sisustamista tarvita. Sisustamistakin tärkeämpää taitavat kuitenkin olla ihmiset. He tekevät kodin.:-)
PoistaMatto sopii hyvin sohvan kanssa yhteen. Ota joku väri matosta tyynyjen sävyksi. Ehdotan keltaista.
VastaaPoistaMeidän perheestä ei ole ketään näkynyt sisustuskaupoissa vuosikausiin :D Pojat ovat olleet täystuho- ja megavahinkomallia, joten sisustamisessa ei ole ollut järkeä.
Keltainen olisikin ihana väri, vielä sellainen keväinenkin! Syksymmällä (sitten kun pitää alkaa muutenkin verhoutua tummiin väreihin :-D) voisi sitten taas vaihtaa tyynyjen väriä joksikin toiseksi.
PoistaKuulostaa tosiaan siltä, että teidän kannattaa odotella vielä muutama vuosi, ennen kuin menette sisustusostoksille. ;-D
Valkoset tyynyt sopis hyvin ! Olen katsellut kyseistä mattoa mutta on liian kallis mun lompakolle. Meilä valitsen minä kaikki sisustusjutut, kun ei ole ukkoa mutta silloon kun oli niin olin tosi ärsyyntyny jos rupes esittään mielipiteitä sisustukseen , en oikein voi ymmärtää miksi heidän pitää sekaantua kyseiseen aiheeseen , kun hyvin harvoin edes sekaantuvat siivoukseen ja pyykinpesuun. :))))
VastaaPoista:-D Mainio mielipide - ja aivan totta! Jos kerran rupeaa osallistumaan, niin sitten pitää osallistua ihan kokonaisvaltaisesti! Meilläkään ei ukkelia kovin usein imurin jatkeena nähdä. Itse asiassa ainoa kerta, kun olen nähnyt hänen "imuroivan", oli kaupassa, kun olimme ostamassa uutta imuria. Siellä hän tarttui imuriin hyvin hanakasti, kun hänen piti kokeilla, miten imurointi kyseisellä imurilla onnistuisi. Meinasin revetä naurusta, kun eihän tuo koskaan kotonakaan imuroi.
PoistaNe Ikean möllykkätyynyt ovat melkein valkoiset - niissä on vain sellaisia tummia kukkakuvioita - ja minun silmääni se valkoinen pistää jotenkin liian selvästi. Mutta minä en tosiaankaan ole mikään asiantuntija, joten todennäköisesti minun silmäni ovat väärässä. :-)
Toi oli hauska : hän kokeili kaupassa imuria .....nyt mä repesin täälä nauruun :))
PoistaLöytyisi paljon muitakin legendaarisia ukkelin kodinhoidollisiin toimenpiteisiin liittyviä juttuja, mutta ukkeli ei taitaisi tykätä, jos kertoisin niistä täällä. :-D
PoistaIhan loistovalinta!! Usko pois. Tyynyjen väriksi valkkaisin matosta esim. oranssin ja viininpunaisen. Niitä ei tarvis olla sohvan täydeltä (koska ovat vaan tielläkin), kun värit on noin selkeitä ja "hallitsevia", mutta parillakin yksilöllä tulis sohvasta enempi samaa paria maton kanssa, koska nyt sohvan vihreä ikäänkuin vaaleni.
VastaaPoistaMutta pliis. Voisitko kokeilla siirtää mattoa (ihan vaikka vaan mun mieliksi :)) niin, että sen reunat tulis sohvan reunojen alle? Olisivat sitten ikäänkuin sellanen kokonaisuus. Nyt kun on maton ja sohvan välissä rako, elävät vähän kumpikin omaa elämäänsä. (Toivottavasti tää ei nyt kuulosta ärsyttävältä, koska on vaan tällanen "ammattitauti" , jolle en voi mitään).
Meillä ukkelin osallistuminen hankintoihin on aina saman lauseen takana. "Mulle käy se mikä sulle käy". Ja hyvä niin. Ahdistun aina, kun näen pariskuntia, joissa mies alkaa kaupassa jahkaamaan ja säätämään jotain tyynyn väriä. Huuuuh. Mutta ehkä tää toimii, koska ukkelille ihan oikeasti käy ne mitä valitsen. Ongelmia vois tulla, jos toinen tykkäisi kaikesta rönsyilevästä ja toinen olis minimalisti. Tai jotain. Mutta välillä kyllä mua mies säälittääkin, kun mietin, miltä meillä hänen silmin näyttää. Värit kun on enimmäkseen vaaleita. beigeä ja sellasta. Eli näyttävät varmaan puna-vihreä-värisokean miehen mielestä kaikki ihan samalta keskenään. Hänkin kun aina ilahtuu, jos meille tulee jotain poikkeuksellisen värikästä. Että voisin kuvitella, että hänkin tykkäis tosi paljon tosta teidän matosta.
Sustahan kehkeytyy vielä oikein Sisustaja-Satu :)
Onpas mukava kuulla, ettei tullut valittua mitään ihan kauheinta mahdollista yhdistelmää. :-) Ukkelikin oli sitä mieltä, että vähän tummemman väriset tyynyt sopisivat, mutta itse ajattelin heti jotain mustaa, ja totesin, että ei. Mutta oranssi voisi olla hyvä väri, kun tykkään oranssista muutenkin. Ja viininpunainenkin voisi olla kiva, vaikka en ihan osaa hahmottaa, miltä viininpunainen ja vihreä näyttäisivät yhdessä. Mutta luotan sinuun. :-)
PoistaJa tyynyjä ei tosiaankaan tarvitsisi olla sohvan täydeltä! Inhoan sitä, jos joutuu heittelemään tyynyt aina alta pois, ennen kuin mahtuu istumaan.
Tietenkin voin siirtää mattoa. :-) En tiennyt, että tuommoinenkin "sääntö" on olemassa, että maton reunojen pitäisi olla sohvan alla, mutta kuulostaa varsin loogiselta. Taas tuli opittua uutta! Harmittaa vain vähän se, että tuo matto olisi saanut olla vähän isompikin, mutta parempi kai kuitenkin uusi ja vähän liian pieni matto kuin se vanha. Itse asiassa mikä tahansa vaihtoehto olisi parempi kuin se vanha. :-D
Minustakin sellainen säätäminen kaupassa on rasittavaa. Jotenkin ihmeellisesti minulla ja ukkelilla maut tuntuvat osuvan onneksi todella hyvin yksiin. Tai sitten olemme helposti innostuvaa lajia: toinen ehdottaa jotain ja toinen innostuu siitä välittömästi. :-) Olisi tosiaan aika mahdoton yhtälö, jos toinen tykkäisi selkeydestä ja toinen taas haluaisi rönsyilevää.
Voihan se olla niinkin, että suurelle osalle miehistä sillä ei oikeasti ole hirveästi väliä, millaisia värejä tai millainen sisustus kotona on. Jos he ajattelevatkin asioita enemmän käytännöllisyyden kuin esteettisyyden kautta?
Sisustaja-Satu. :-D Sellaista minusta ei taida ihan pian tulla, mutta hei, onhan tässä toisaalta jo hyvä alku. ;-)
Kiitos ymmärryksestä :). Ja jos nyt vielä uskaltaa yhtä asiaa ehdottaa ilman, että tulee turpiin, niin mun tekis mieli myös vähän vetää sohvaa irti seinästä, ettei se ahdistu :). Voi olla, että toiseen suuntaan ei voi, kun taitaa olla oviaukko (koitin tihrustaa) kuvaa heti siinä sohvan vieressä. Mutta jos voi, niin aina kivempi, kun kalusteillakin on tilaa "hengittää", eikä jää seinäänkään niin helposti sitä sohvan kuvaa.
PoistaJa juu. Musitan, kun sain harmaita hiuksia siitä, kun koitin yksin valita laattoja meidän kylppäriin. Kaikki mahdolliset kuvastot oli hiirenkorvalla ja varmaan oli jo porttikieltokin laattakauppaan tulossa, kun aina vaan kävin siellä haahuilemassa, mutten koskaan osannut päättää. Silloin sanoin ukkelille, että hänen on pakko tulla mun mukaan sinne laattakauppaan. Siihen mennessä olin ensin karsinut valikoiman kolmeen vaihtoehtoon, jonka ajattelin olevan maksimi ukkelille. No, mentiin kauppaan ja näytin, että "tässä on nää, joita olin ihan ensin ajatellut", johon mies vastasi, että "nää on hyvät, otetaan ne". "Jaa siis etkö halua nähdä niitä muita vaihtoehtoja ollenkaan?". "En". Asia selvä sitten. Kuukausien tuska loppui parissa minuutissa :). Ja edelleen olen kyllä tyytyväinen valintaan. Että kyllä ukkeli tietää...
Totta kai uskaltaa ehdottaa! <3 Minustahan on vain ihana saada palautetta ja neuvoja asiantuntevilta ihmisiltä! Kun olen itse ihan oikeasti pihalla näiden sisustusasioiden kanssa, eikä mulla ole edes mitään kummoista väri- tai esteettistä silmääkään. Onneksi sentään ukkelilla on vähän parempi värisilmä, koska muuten meiltä saattaisi löytyä ihan mitä tahansa. :-)
PoistaNyt kun sanoit, niin sohvan taaksehan tuppaa tosiaan tulemaan sellainen sohvan kuva. Eipä tullut mieleenkään, että sen voisi välttää noinkin yksinkertaisella tavalla kuin vetämällä sohvan seinästä irti. :-) Minulla on ollut aina tapana tunkea sohva ihan seinään kiinni siksi, ettei sohva vain veisi yhtään ylimääräistä tilaa olkkarista. Vasemmalla puolella on tosiaan kulkuaukko, ja sohva on mitoitettu ihan sentilleen tuohon kohtaan, eli sillä puolella ei ole ylimääräistä tilaa. Mutta eteenpäinhän sitä voisi kyllä vetää.
Tuo teidän laattaostosreissu kuulostaa niin tutulta! Meillä kävi sen edellisen sohvan kanssa niin, että minä olin juossut kaupoissa katselemassa erilaisia sohvia ja rajannut valinnan muutamaan, joista ukkeli sai sitten valita. No hänpä tuli kauppaan ja näki sen nahkasohvan, jota minä en ollut edes harkinnut, kun se oli minusta niin kallis. Muuten kyllä tykkäsin sohvasta (silloin siis, en enää). Se sohva sitten otettiin.
Sinulla on viisas ukkeli. :-) Laatoista tuli mieleen meidän muutaman vuoden takainen kylppäriremontti, joka oli oikea painajainen siitä syystä, että ukkeli oli silloin Intiassa, ja mun piti päättää kaikki laatta- ym. valinnat ihan yksin! Laittelin toki laatoista ja muista kuvia ukkelille Intiaan, mutta eihän se nyt ihan sama ole, jos ne näkisi livenä. Varsinkin kun ukkelilla on tapana napista valinnoista aina jälkeenpäin, jos ne eivät häntä miellytä. Että parempi vaan raahata ukkeli tulevaisuudessa pöytäliinaostoksillekin, niin ei ainakaan tarvitse kuunnella valitusta. :-D
Ihana matto! Meillä sisustuskeskustelut ovat ihan legendaarisia, kun sekä mulla että miehellä on paljon mielipiteitä ja vähän kompromissivalmiutta. Niinpä vuosien yhteiselon aikana olemme saaneet yhdessä hankittua yhden kirjahyllyn :D Matosta ei olla (vielä) päästy yhteisymmärrykseen. Olemme muuttamassa isompaan asuntoon, joten odotan mielenkiinnolla sisustussuunnittelua. Todennäköisesti meillä jatkuu edelleen sama linja: värikäs keskustelu-väritön sisustus. -Outi
VastaaPoistaKiva kuulla, että tykkäät, Outi! :-)
PoistaKuulostaa vähän haasteelliselta tuo teidän yhtälönne. Mutta jos asian myönteistä puolta ajattelee, niin toisaalta tuolla lailla säästyy varmasti aika paljon rahaa, kun ei tule ostettua koskaan mitään. :-)
Tsemppiä uuden asunnon sisustukseen! Toivottavasti löytyy ratkaisuja, jotka miellyttävät kumpaakin!
Upea matto onkin, sohva ei ihan minun makuun mutta saat tosiaan sovitettua ne toisiinsa jollain maton värillä kivasti. Punaisesta minäkin tykkäisin eniten, on vielä vihreän vastavärikin.
VastaaPoistaJos joku häiritsee niin miksi seinät on niin tyhjät? Jotain ihanaa sinne kaipaisin...teiltäkin löytyy varmaan vaikka mitä kivaa Intiaan liittyen tms. (Huomaa että minä lähden sisustamisen aina seinistä heh)
Jaa niin, punainenhan taitaa tosiaan olla vihreän vastaväri. Enpä tajunnut, että silläkin voisi olla jotain vaikutusta asiaan. Ai kamala, että olenkin uuno. :-D
PoistaHyvä kysymys! Seinät on niin tyhjät siksi, että pelkään, että jos seinälle laittaisi jotain, vaikkapa ison taulun, niin se vähentäisi tilan tuntua jo entisestäänkin aika pienestä olkkarista. En tiedä, kävisikö siinä oikeasti niin, mutta semmoinen pelko mulla on. Että sitten tuntuisi siltä, että seinät kaatuvat päälle.
Jonkin ihanan taulun hankkiminen on kyllä käynyt mielessä, ja olen niitä kaupoissa katsellutkin, mutta ainakaan vielä en ole uskaltanut ostaa.
Yllättävää kyllä, mitään Intia-juttuja meiltä ei juurikaan löydy. Ukkelilla oli kyllä yksi Intia-aiheinen taulu, mutta siitä irtosi kehykset, ja nyt se makaa sängyn alla toimettomana. :-( Itse en oikein tykkää mistään käsityö-, kulttuuri- tai muista vastaavista jutuista sisustuksessa. Taidan olla kuitenkin lopulta enempi sellainen pelkistetyn linjan ystävä.
Anteeksi nyt taas, kun sekaannun, mutta entäs joku kaunis iso peili? Sillälailla poikittain seinälle. Tuo lisää tilantuntua. Mutta nyt lupaan, että poistun takavasemmalle :).
PoistaHei mutta tuohan on tosi hyvä idea! Melkein jo näen mielessäni, millaisen peilin siihen haluaisin. Mutta täytyy kuitenkin ensin katsella, millaisia peilejä nykyään on tarjolla, kun minun käsitykseni peileistä saattaa olla "hieman" rajoittunut. :-)
PoistaKiitos vinkistä (ja muistakin erinomaisista neuvoista)! Ja olet aina tervetullut takaisin. :-)
Kiva pirteä matto! Meillä päätetään aika lailla kaikki ostokset yhdessä, miehellä on itse asiassa hyvä maku sisustuksen ja vaatteiden suhteen. Meidän telkkari on ihan minimallia eikä sitä tule avattua montaa kertaa vuodessa. Ei aika riitä...
VastaaPoistaSama juttu meillä, että ukkelilla on myös aika hyvä maku. Minä olen enemmän sellainen rättimaakari. :-)
PoistaJää nähtäväksi, tuleeko meilläkään katsottua telkkaria kuinka paljon. Mutta on ollut ihan kiva katsoa ukkelin kanssa yhdessäkin joskus jotain, kun yleensä kummallakin on ollut omat läppärit ja omat ohjelmat.
Ymmärrän värin kaipuusi, minuun iskee se joka kerta, kun olen viettänyt muutaman viikon Suomessa. Kaikki on niin valkoista ja puhdasta, yhtäkkiä vaan tarviin väriä. ystäväni ovat ratkaisseet asian värikkäillä pussilakanoilla, joiden päällä saan ottaa värikylpyjä. Niin että voisin tulla lekottelemaan matollesikin aina välillä :D
VastaaPoistaMinäkin kallistun matonpunaisiin tyynyihin, kesällä keltaiset olisivat piristävät. Meillä on sisustusongelma paitsi tavaran saatavuudessa myös matkoissa. Kun ei ole ajokorttia ja kaupat on kaukana, pitää miestä kinuta kauppaan (riidellään jo valmiiksi mennessä). Valintoihin mies ei osallistu muuten kuin eka kauppa, eka tavara, ota jo, äkkiä kotiin!
Minusta tuntuu nykyään, että tarvitsen värejä ihan fyysisesti. Koen jotenkin saavani väreistä ihan konkreettisesti voimaa. Varsinkin oranssi on sellainen väri, että kaipaan sitä ihan hirveästi ympärilleni (joogamattokin piti ostaa värin perusteella, ja väri oli tietysti oranssi). Kai mulla on omat energiat olleet niin vähissä, että pitää hakea energiaa sitten muualta. Kaupassakin mulle tuli ihan valtava mieliteko saada keltaista mehukeittoa, kun näin sen kirkkaankeltaisen purkin. Onneksi ostin - oli ihan tolkuttoman hyvää. :-)
PoistaTervetuloa vaan matolle lekottelemaan! :-D Se on aika pehmeäkin. Värikylvyt pussilakanoilla kuulostavat hauskoilta! Pitäisköhän munkin kokeilla samaa ja etsiä oranssi pussilakana jostain. :-)
Muistan vielä ajan, kun äidilläni ei ollut ajokorttia, ja miten iskä aina hiilestyi, kun piti lähteä kuskiksi jonnekin äidin asioille. Ostosten teosta on miellyttävyys kaukana, kun asioille lähteminenkin on jo niin vaikeaa. :-(
Ihanan värikäs matto,ja sopii hyvin sohvien kanssa yhteen. Tuossahan on niin paljon värejä että ihan mikä tahansa niistä tyynyissä sopisi. Väreistä on iloa:)
VastaaPoistaKiva jos matto miellyttää sinunkin silmääsi! Ja matossa on tosiaan värejä, mistä valita. ;-)
PoistaIhana matto, oikea väripilkku ♥
VastaaPoistaKiitos, Kirsti! <3 Ollaan itsekin oltu mattoon tyytyväisiä. :-)
Poista