(Olen saanut viime aikoina pari muutakin haastetta, mutta palaan niihin vähän myöhemmin. Tämä viimeisin oli nyt tuoreessa muistissa.)
Tässä taas jännittäviä yksityiskohtia meikäläisestä:
1. Minulla ei ole yhtään reikää hampaassa.
2. Olen ihan fanaattinen muistilappuihminen, ja minun pitää kirjoittaa kaikki muistilapuille ylös. On listoja siitä, mitä milloinkin pitää tehdä, mitä minnekin pitää ottaa mukaan ja mitä pitää ostaa. En tiedä, mitä tekisin, jos minulta kiellettäisiin muistilappujen kirjoittaminen. Sekoaisin varmaan!
Ennen kirjoitin reseptitkin ylös lappusille, mutta nyt olen edistynyt sen verran, että olen ruvennut kirjoittamaan kaikki reseptit yhteen vihkoon. En kuitenkaan jaksa koskaan kirjoittaa ruokien nimien ylös, ja vihosta onkin sitten kiva etsiä jotakin tiettyä reseptiä ja arvailla ainesten perusteella, että mikähän ruoka se tämäkin mahtaa olla. 3. Ostin viime viikolla Huussikirjan, vaikka minulla ei ole huussiakaan. Onneksi huussikirjaa voi lukea muuallakin kuin huussissa.
4. Tykkään ruumiillisesta työstä. Saan jotain erityistä tyydytystä siitä, kun tunnen koko kropassani tehneeni jotain.
5. Tein jokin aika sitten huvin vuoksi Myers-Briggs -testin, jolla on määrä selvittää, mihin kuudestatoista persoonallisuustyypistä kuuluu. Suhtaudun tällaisiin testeihin äärimmäisen skeptisesti, mutta ehkä tässä nimenomaisessa on jotain perääkin: testin tulokseksi tuli nimittäin se, että kuulun kaikkein harvinaisimpaan INFJ-ryhmään, johon kuuluu vain noin prosentti väestöstä. Ilmankos tunnenkin oloni joskus niin omituiseksi.
6. Lueskellessani Kielikellon artikkelia kielestä ja kohteliaisuudesta (edelliseen postaukseen liittyen), löysin taas selityksen yhdelle omituisuudelleni: olen liian reviirikohtelias. En halua udella ihmisiltä liikaa, vaan yritän olla aina mahdollisimman hienotunteinen ja antaa ihmisen itsensä kertoa asioistaan, jos hän haluaa. Tällainen käytös saatetaan tulkita kiinnostuksen puutteeksi, ehkä jopa itseriittoisuudeksi, mikä ei pidä ollenkaan paikkaansa. Mistä lienen tällaisenkin käyttäytymismallin oppinut?
7. Olen eri mieltä niiden kanssa, jotka väittävät, että vain tekemättä jääneet asiat kaduttavat. Olen tehnyt elämässäni pari niin noloa juttua, että niiden ajatteleminen punastuttaa vieläkin. Seuraava.
8. Tykkään napsia välipalaksi muroja suoraan paketista. Myös mysli käy, mutta ei sentään weetabix.
9. Olen hiilareiden ystävä, enkä voisi koskaan karpata. Leipä, riisi, pasta, peruna, murot, leivonnaiset, makeiset... Kaikki suurta herkkua minulle. Ja leipä - mainitsinko sen jo?
11. Ihmettelen aina kesäisin teiden varsilla olevia yksittäisiä kenkiä. Mistä niitä sinne oikein tippuu? Heittääkö joku niitä auton ikkunasta, vai putoileeko niitä moottoripyöräilijöiden jaloista? Kertokaa, kiltit, jos tiedätte! Tämä vaivaa minua oikeasti...
Sitten Rantakasvin kysymykset:
1. Mikä on lempikulkuvälineesi asteikolla juna, lentokone, laiva ja miksi?
Pitkään asiaa mietittyäni taidan olla sitä mieltä, että laiva. Lentokoneessa joutuu istumaan liian pitkään pienessä juntturassa, ja junalla matkustaminen on aika yksitoikkoista.
2. Mitä lemmikkiä et missään nimessä ottaisi?
Sellaista, jolla ei ole karvoja. Kyllä eläimellä karvat pitää olla.
3. Käytkö katsomassa/auttamassa ketään vanhusta/sairasta säännöllisesti?
En, mutta puolustuksekseni on sanottava, että olen jo pitkään harkinnut vapaaehtoistyön aloittamista. Pelkkä harkitseminen ei tosin lämmitä ketään, vaan pitäisi siirtyä ajatuksista tekoihin.
4. Pysähdytkö viinalta haisevan maassa makaavan ihmisen kohdalle tarkistamaan hänen kuntonsa?
Mitenköhän tähänkin nyt vastaisi, ettei kuulostaisi ihan kamalalta ihmiseltä? Tilanteen mukaan?
5. Miten usein käyt kirjastossa?
Keskimäärin ehkä kerran viikossa, joskus useamminkin.
6. Mitä lihaa/kalaa ostat kaupasta ja mitä siitä teet?
Olen viime aikoina innostunut ostamaan sellaisia lihoja, jotka vaativat pitkän kypsennyksen uunissa, koska ne ovat niin helppoja ja vähätöisiä valmistaa. Kylkeä, potkaa, palapaistia ja niin edelleen. Uuden uunin myötä olen innostunut tekemään muutenkin paljon aiempaa enemmän uuniruokia ja tutustunut esimerkiksi paistopussien ihmeelliseen maailmaan. Juu. Kalaa ostan valitettavan harvoin, koska kyllä vähän karmaisee ostaa sellaista, minkä kilohinta on kolmekymppiä tai ylikin. Hieman kaiholla muistelen niitä aikoja, kun iskä vielä kalasti, ja meillä oli aina ahvenfileitä pakkasessa. Lohta ostan aina silloin tällöin, ja sitäkin tykkään laittaa enimmäkseen uunissa.
Suomalainen ruoka on muuten ihan älyttömän helppoa esimerkiksi intialaiseen verrattuna. Sen kun vain heittää ainekset uunivuokaan ja antaa muhia. Tykkään!
7. Luomu vai ei ja miksi?
Nyt on taas tunnustettava nuukuuteni ja tietämättömyyteni. En ole erityisen valveutunut luomu- ja lähiruoka-asioissa, enkä viitsi siksi maksaa luomusta enemmän kuin ei-luomusta. Tavalliset tuotteet kelpaavat meille (tai ainakin mulle, ja ukkelilta ei kysytä).
8. Kiroiletko itseksesi autossa tai yksin kotona?
Autossa, kotona ja muuallakin. Aina tarpeen vaatiessa.
9. Mikä on sinun mielestäsi hauskin ammatti?
Tyhjäntoimittaja?
Jos taas ajatellaan työnteon hauskuutta, niin luulen, että horoskooppien laatijoilla saattaa olla aika hauskaa.
Minun tämänpäiväisessä Iltasanomien horoskoopissani luvattiin esimerkiksi seuraavaa:
"Haluat selvittää itsellesi, minkälaiset kemiat sinulla on erään kanssa. Potentiaalia on vaikka kuinka paljon, mutta kohtaatteko toisenne oikeasti?"No missä tämä ihminen on? Ei näy ketään.
10. Oletko helposti johdateltavissa?
Riippuu varmaankin tapauksesta, mutta yleisesti ottaen sanoisin, että en. Jos on kyse sellaisesta asiasta, josta en tiedä itse mitään, saatan antautuakin johdateltavaksi, mutta jos on kyse asiasta, josta minulla itselläni on täysi varmuus, minua ei saa kyllä johdatelluksi millään. Myyntimiehet ja sen semmoiset ovat kanssani hätää kärsimässä.
11. Miten usein käyt metsässä kävelemässä/hiihtämässä/sienessä/marjassa?
Kävelemässä käyn aika useinkin - tai ainakin paljon useammin kuin ennen. Vielä pari vuotta sitten pelkäsin yksin metsässä olemista, mutta nyt kun kännykästä näkee sijainnin, enkä ole vaarallisiin petoihinkaan koskaan kohdannut, olen rohkaistunut käyskentelemään metsässä ja vieläpä nauttimaan siitä. Hiihtämässä en käy koskaan, koska se on semmoista tahkoamista. Marjastaminen riippuu vähän siitä, missä olen. Täällä kaupungissa en marjaan lähde, mutta maalla vanhempien luona käyn useastikin. Vanhemmat asuvat kirjaimellisesti metsän keskellä, eikä tarvitse kuin astua takapihan terassilta alas, kun voi jo ruveta poimimaan marjoja. Siellä minulle tulee oikein himo marjastamiseen: noin paljon hyviä marjoja metsässä; kyllä ne pitää jonkun käydä hakemassa sieltä pois! Sienestämisestä en pidä yhtä paljon kuin marjastamisesta, kun en ikinä löydä sieniä enkä oikein tunnekaan niitä, ihan muutamaa peruslajia lukuun ottamatta.
***
En nyt laita haastetta eteenpäin kenellekään erityisesti, mutta halutessaan kuka tahansa voi tämän tästä napata.
Kysymykseni liittyvät tällä kertaa kaikki juhannukseen:
1. Mitä ilman juhannus ei ole juhannus? Mikä siis on juhannuksen vietossa sinulle kaikkein oleellisinta?
2. Grillaatko? Mikä on grilliherkkusi?
3. Onko säällä väliä? Vaikuttaako sää juhannukseesi?
4. Hauskin juhannusmuistosi?
5. Teetkö juhannustaikoja tai oletko joskus tehnyt?
6. Keiden kanssa juhlit/juhlisit juhannusta kaikkein mieluiten?
7. Missä vietät/viettäisit juhannusta kaikkein mieluiten?
8. Anna neuvo juhannuksen menoliikenneruuhkassa jumittaville. Miten ajan saisi kulumaan paremmin?
9. Kummasta tykkäät enemmän, joulusta vai juhannuksesta? Miksi?
10. Mistä et pidä juhannuksessa tai sen vietossa?
11. Jos saisit kutsua juhannusjuhliisi yhden julkkiksen (ja hän myös tulisi paikalle), kuka se olisi?
Sulla on aina niin mielenkiintoisia juttuja ja vastauksia näissä haastepostauksissa :D
VastaaPoistaNe pop-upit saattaa saada pois muuten -etsi googlesta "remove pop-up apps" tms...
Kiva kuulla. :-) Googlettelin tuolla hakusanalla, ja sain selville, että mulla onkin pop-up-ikkunat estettyinä, mutta jostain syystä se ei estä mainosten avautumista. Lopulta meinasin kokeilla yhtä asennushommaa, joka jäi kuitenkin tekemättä, kun tuli varoitus, että tämä saattaa vaarantaa koneesi ja että tiedätkö nyt varmasti mitä olet tekemässä. :-D
PoistaApuaaaa :). Jos me vaihdettais eväitä, olisin tuotapikaa hengetön :D. Tai vähintäänkin haljennut kahtia. Ei kertakaikkiaan sovi leivät, pastat, riisit eikä potut. (Just on työn alla teksti tohon liittyen, kun innostuin niin hirveästi siitä, kuinka hiilareiden syönti voi vaikuttaa käytökseen ja mieleen. Siis niillä, joille se ei sovi,)
VastaaPoistaRehellisesti sanottuna ei hiilarit ole mullekaan välttämättä mitenkään hyväksi. Jos ruokavalioni on muuten tasapainossa, hiilareista ei ole haittaa, mutta jos syön liian hiilaripitoista ruokaa, vatsan toiminta häiriintyy – tulee ummetusta ja semmoinen olo kuin vatsassa olisi iso kivi. Ja nyt on juurikin sellainen olo...
PoistaKiitos satu vastauksista! Oliap mukava lukea.
VastaaPoistaOdotinkin jo, että eikö kukaan muu haluaisi kulkea laivalla kuin minä. No löydyithän sentään sinä? Ja kiroilua ei ole tunnustanut kukaan, paitsi sinä. Minäkin kiroilen yksin autossakin kun joku törppö ohittaa tms. Ja tietysti kotona, jos johonkin sattuu jne jne.
Mutta kuule, ei oikein saisi laittaa tuoreiden vastapaistettujen sämpylöiden kuvia haastevastaukseen. Luen tätä nälkäisenä, tulin juuri kaupunkireissulta ja en edes kahvia ole ehtinyt juoda, se on vasta tippumassa :DD *lähtee kahville*
Kiitos sinulle haasteesta. :-)
PoistaEn minäkään ihan huvikseni kiroile, mutta aina silloin kun on tarvetta. Eli juurikin silloin, jos liikenteessä on tunareita (onneksi en itse ole), jos satutan itseni, jos jotain menee rikki jne.
Laivoissa vaan on jotain erityistä viehätystä, ja meressä muutenkin. Pitäisikin lukea taas jokin aiheeseen liittyvä kirja, niin pääsisi fiilistelemään. :-)
Nuo oli vähän sellaisia laiskan leipojan sämpylöitä. Vähän tuommoisia rustiikkisia ja sillä periaatteella leivottuja, että mitä isompia sämpylöistä tekee, sitä vähemmän niiden leipomisessa on hommaa. :-D
Hei tunnustinhan mäkin kiroilevani... aijai, Rantis on lukenut epätarkasti ;)
PoistaNyt vaan Rantikselle asiasta noottia. ;-D
PoistaIhanat sämpylät! Mä oon kokeillut "hyväkarppausta", jossa yritin vähentää hiilareita, mutta sitten mistään ei tule mitään. Etenkään mistään, mikä vaatii mitään fyysistä, kuten kävely, urheilu, salilla käynti jne. Eli minustakaan ei ole karppaajaksi. En kaipaa perunaa enkä pastaa tai riisiä, mutta ilman leipää (sämpylää!) en vaan voi elää. Enkä halua!
VastaaPoistaTäällä muuten ilmoittautuu toinen IN(ja joskus F)-alkuinen Myers-Briggs -testin tekijä. Mä oon vähän kerrasta riippuen eri päätteillä, mutta alku on aina IN-. Oon tehnyt tuon testin myös ihan työelämässä, ja se oli aika osuva kaikin puolin...
Mä olen niin hiilareihin tottunut, että en edes tiedä, mitä söisin, jos pitäisi jättää hiilarit pois. Purkkikaupalla raejuustoa ja kananmunia? Kun eihän lihaakaan voi ihan tolkuttomia määriä syödä. Mutta onneksi ei tarvitse tosissaan pohtia tätä.
PoistaLeipä on mullekin se juttu. Jos pitäisi valita yksi ruoka, mitä söisi lopun elämänsä, niin mulla se olisi kyllä leipä. Ennen leivoin tosi harvoin itse, mutta viime aikoina olen ollut oikein innostunut leipomisesta. Onko mitään parempaa kuin juuri uunista tullut leivonnainen...
Minäkin olen kuullut monen pitävän Myers-Briggs -testiä aika osuvana ja luotettavana. Huvitti vähän, kun päätin tuota testiä tehdessäni olla kerrankin raadollisen rehellinen, ja sitten tuli tuommoinen tulos, että olen joku vähemmistön edustaja. :-D
Näitä oli hauska lukea :)
VastaaPoistaMäkään en vois elää ilman leipää, se on vaan niin hyvää. Ja noi sämpylät näyttää oikein herkullisilta.
Kiroilen muuten sekä yksikseni kotona ja muualla, että muiden kanssa. Juuri tänäänkin kirosin päin naamaa ja lähetin helvettiin yhden kadulla minulle sshhittelevän itämaisen miehen.
Nuo on vähän sellaisia laiskan leipojan sämpylöitä. Ei leivottu ollenkaan sitä silmällä pitäen, että päätyvät vielä blogiin. ;-D
PoistaMinä taidan kiroilla vaan yksinäni; en koskaan toisille. Kerran teini-iän kriisin keskellä kävi niin, että istuin äiskän vieressä autossa, ja joku jalankulkija törttöili siinä suojatiellä. Minä fiksuna nuorena huusin naiselle, että “haista paska” ajattelematta, että auton ikkuna oli auki. Nainen huusi mulle, että “haista ite”. Että siitäs sain. :-D
Adblock plus kadottaa suurimman osan mainoksista.
VastaaPoistaKiva juttu. Leivättä ja pastatta ei voi elää, eihän?
Voi maar, tuhannet kiitokset! Tuo adblock plus todellakin toimii, ja asennuskin oli helppoa kuin mikä. :-) Kiitos ja kumarrus. Nyt on mukava katsella ohjelmia, kun ei tarvitse olla sulkemassa miljoonaa ikkunaa.
PoistaPastatta voisin ehkä vielä elää, mutta en leivättä. :-)
Kirjoitin pitkät pätkät mutta ne katosivat nettimaailman tuuliin. No, olin sanomassa siis että eräällä keskustelufoorumilla pohdittiin juuri yksittäisten kenkien salaisuuksia ja siellä tultiin muutamaan lopputulokseen: 1. kengät ovat hääautoista, ihmiset menevät naimisiin ja koristeena olevat kengät putoilevat maantielle 2. ihmiset antavat automatkoilla koirille vanhoja kenkiä kaluttavaksi ja paiskovat niitä sitten ulos ikkunasta kun lelu on tehnyt tehtävänsä 3. humalaiset ihmiset pudottelevat 4. huumediilerit merkkaavat tapaamispaikat irtokengin ja 5. pyöräjengit merkkailevat niillä reviirejään (erityisesti sähkölangoista roikkuvat.)
VastaaPoistaJa hiilareista sanon että olin just kuukauden laihdutuskuurilla jolloin jätin hiilihydraatit kokonaan pois ja tapahtui sellainen ihme että luonteeni muuttui kokonaan, normaalisti olen verensokerini viemä ja jos en saa ruokaa, tulen äksyksi. Nyt kun ei ollut hiilarin aiheuttamia verensokeripiikkejä ja laskuja, oli koko ajan tasapainoinen mieliala ja todella tasainen luonne. Kuurini päättyi jo mutta olen vähän vähentänyt ihania hiilihydraattejani ja sen kyllä huomaan mielialassa.
Taika
Bloggeri on tökkinyt tänään minullakin ja meinasi syödä erääseen blogiin jättämäni kommentin, mutta onneksi olin varmuuskopioinut sen ennen lähettämistä.
PoistaIhanaa, kiitos sinulle, että vastasit mieltäni kovasti vaivanneeseen kysymykseen! ♥ Nyt minulla on jopa useampi vaihtoehto kenkäkysymyksen selitykseksi. :-) Helpoiten uskoisin tuohon ensimmäiseen, että ne ovat putoilleet hääautoista. Samalla sain mahdollisen selityksen myös kenkään, joka näin roikkuvan juurikin sähkölangasta, en muista enää, missä. Mutta miksi ihmeessä joku haluaa merkkailla reviiriään ripustamalla kenkiä sähkölankoihin. On meitä joka lähtöön. :-D
Kuulostaa mielenkiintoiselta tuo havaitsemasi hiilarien vaikutus mielialaan. Nyt tekisi melkein itsenikin mieli kokeilla. ;-) Verensokerin vaihtelut vaikuttivat minuunkin ennen kovasti, mutta viime vuosina olen huomannut, että ruoalla ei ole enää yhtä paljon vaikutusta mielialaani. Paitsi tietysti silloin, jos olen syönyt kovasti makeaa, jolloin tulee ihan sellainen laiska ja vetelä olo. Mutta uskon kyllä, että ruoalla vai vaikuttaa todella paljon mieleen ja mielialaan.
Nyt on ihan pakko sotkeutua tänne väliin, koska aihe on niiiiin kiinnostava ja toivon, että huomenna saisin oman tekstini siihen liittyen valmiiksi :). Jos vaan ehdit(te) ja jaksat(te), siis sinä Satu ja anonyymi, lukea, niin uskon, että sieltä löytyy parikin mielenkiintoista faktaa. (jotka ei siis ole sinällään faktoja muuten kuin krijoittajan itsensä kokemina)
PoistaMinä olenkin tässä jo odotellut sitä sinun tekstiäsi. :-) Eli siis ihan varmasti tulen sen lukemaan, jo ihan siitäkin syystä, että olen huomannut liiallisten hiilareiden vaikuttavan minuunkin epäedullisesti. Mielenkiinnolla odotan kirjoitustasi!
PoistaMainioita vastauksia ,ihan satumaista;D Täällä näen usein kenkäparin (urheilusellaisten) roikkuvat sähköjohdoista,enkä ole oikein tajunnut miksi...
VastaaPoistaNamit sämpylät tuossa kuvassasi;vahtaan kyllä hiilareita mutta noiden edessä kyllä unohtaisin sen;D
Hih, satumaista. :-)
PoistaVoisikohan niissä sähköjohdoista roikkuvissa kengissä olla kyse tuosta, mitä Taika sanoi, että pyöräjengit merkkailevat niillä reviirejään? Tuntuu kyllä aika hullulta ajatukselta. :-)
Mun pitää saada sämpylät heti uunista suoraan, kun minusta ne ovat parhaita ihan tulikuumina. Ai ai, nyt rupesi taas tekemään mieli sämpylää. :-D
Olen miettinyt minakin niita kenkia, Aasiassa tajuan kun ihmiset ajavat mopoilla rantasandaaleilla ja varmaan niissa kurveissa aina toisinaan kenka lentaa lepikköön mutta Suomessa? Taalla olen taas katsellut nuorten heittamia merkkilenkkareita sahköjohdoissa, miten joku raaskii heittaa hienot ja hyvat kengat sinne ja kavelevatkö ne sukkasiltaan kotiin?
VastaaPoistaMa vahtaan hiilareita silla liikaa niita ja olen pahalla tuulella ja vasynyt, maha turpoaa ja lihon mutta rakastan tuoretta leipaa joten en voisi kuvitella karppaavani koskaan ja yök sitten pitaisi syöda kamalasti kai lihaa?
Ja vaikka kenkä lentäisikin jalasta, niin luulisi ihmisten välittävän jalkineistaan sen verran, että pysähtyisivät poimimaan sen ylös? Tuskin kukaan viitsii yksikenkäisenä juurikaan liikuskella. Monesti kun ne tienvarsilla olevat kengät ainakin täällä ovat juuri jotain lenkkareita ja muita vastaavia, joiden ei luulisi jalasta kovin helposti putoavan.
PoistaMinä jo hetken mietin, että pitäisikö kokeilla jonkin aikaa elämistä ilman hiilareita, mutta en kerta kaikkiaan keksi, mitä muuta sitten söisin. Jos pitää syödä kauheasti lihaa, niin johan se tulee kalliiksikin...
Mahtavia vastauksia sulla :)
VastaaPoistaOlen samanlainen parissa kohtaa. Kuten tuossa, että tykkään fyysisestä työstä, siitä tunteesta, että on oikeasti tehnyt jotain ja laittanut itsensä likoon.
Samaten mä en juuri kysele ihmisiltä mitään, vaan olen sitä mieltä, että ne kertoo ja avautuu, kun niistä itsestä tuntuu siltä. Toisten ihmisten kanssa tää toimii, toiset taas hämmästelee, kun mua ei kiinnosta muka niiden asiat. Mutta kun oma logiikka on se, että jos haluan kertoa jollekin jonkun asian, niin kerron sen kuitenkin, mutta en tykkää, jos multa udellaan kaikkea. Ja samaa sovellan muihin ihmisiin, että ne kertoo, jos haluaa, mutta en viitsi udella. Just vähän aikaa sit yks kaverini ihmetteli, mistä mulla kumpuaa se ajatus, että kyseleminen on ärsyttävää utelua. Ja olen opetellut kyselemään edes jotain, tosin vieläkään en ole niitä ihmisiä, jotka kyselee kovin henkilökohtaisia asioita. Mutta yritän osoittaa kiinnostusta toiseen kyselemällä edes jotain...
:-)
PoistaOliskohan mullakin sitten kyse tuosta samasta asiasta, että en utele muilta henkilökohtaisista asioista sen takia, koska en tykkää, jos multakaan udellaan liikaa. Koska se on ihan totta - mulle tulee sellainen olo kuin olisin jossain kolmannen asteen kuulustelussa, jos toinen tenttaa mun asioista liikaa.
Täytyy munkin ruveta ihan tietoisesti harjoittelemaan kyselemistä, eikä automaattisesti aina olettaa etukäteen, että jos toinen ei puhu asioistaan, hän ei myöskään halua tehdä sitä. Kun en kuitenkaan osaa lukea toisten ajatuksia, vaikka kuinka joskus niin kuvittelenkin. ;-)
Moni tuollaisista persoonallisuustesteistä on minustakin täyttä humpuukia, mutta tuo Myers-Briggs on kai ihan järkevä, koska toisin kuin monet muut, se oikeasti perustuu tutkimukseen. Jotenkin tätä tukee myös omakohtainen kokemus, että olen tehnyt ehkä neljä tai viisi kertaa eri Myers-Briggs-testin ja saan siitä aina johdonmukaisesti tulokseksi ENTP:n.
VastaaPoistaHauskat nuo kuvaukset tuolla sivulla, mitä löysit. Tuo ENTP kolahtaa minuun aivan täysin. "People with the ENTP personality type are often called devil’s advocates—and for good reason. Forming around 3% of the population, ENTPs absolutely love to argue and do not really care that much what the argument is about, as long as it is fun. They may not actually support the idea they are arguing for, but they may decide to go against the prevailing opinion, seeing this as a mental exercise." :D Tunnustan, että olen välillä ärsyttävä vänkääjä.
Vai vänkääjä. :-D
PoistaAika moni on kyllä tunnistanut itsensä tulokseksi saamistaan luonnetyypeistä, joten kai tuossa on jotain perääkin oltava. Kun kuitenkin nuo kuvaukset ovat sillä lailla yksiselitteisiä, ettei niitä pysty lukemaan haluamallaan tavalla. En osaa nyt oikein selittää tätä, mutta joskus tuommoiset kuvaukset ovat niin ympäripyöreitä, että jokainen löytää niistä itsensä, jos vain haluaa.
Osa omasta luonnekuvauksestani oli hyvinkin paikkansapitävää, mutta ihan kaikesta en itseäni tunnistanut. Eli en silti menisi sataprosenttisesti vannomaan testin nimeen.