1. Laukku
Hankin itse aina hyvin samantyyppisiä laukkuja, mustia tai muuten vain tummia, joihin mahtuu runsaasti kamaa. Kesäkuussa ennen Suomeen lähtöäni ukkelin serkku toi minulle kuitenkin laukun, joka ei ollut ollenkaan minun tyyliäni. Tämä Michael Korsin laukku on väriltään vaalea, ja suunnittelijan logokin on niin näkyvissä, että sokeakin sen näkee (olen aina pitänyt tämäntyyppisiä laukkuja vähän mauttomina). En olisi itse hankkinut tällaista siitäkään syystä, että olisin pelännyt vaalean laukun heti likaantuvan.
Edellinen laukku oli kuitenkin niin karmean näköinen, että otin uuden laukun heti käyttöön, ja nyt ajan myötä olen oikein tykästynyt laukkuun. Vaikka eihän tuolta koskaan mitään löydä.
2. Lompakko
Lompakko näkyy olevan Bonia-merkkinen, ja se on ostettu Kuala Lumpurista vajaat kolme vuotta sitten. Lompakko on kestänyt aika hyvin ja on vielä ihan siedettävässä kunnossakin. Myös lompakon pitää olla iso, koska sinne pitää mahtua paljon kaikkea (muuta kuin rahaa).
3. Korut
En ole lainkaan koruihminen, ja yleensä käytänkin vain sormusta ja rannekelloa, enkä aina niitäkään. Tykkään kyllä katsella koruja, mutta harvoin muistan laittaa niitä päälleni.
Kuvassa on lempirannekelloni ja muutamat lempikorvikseni. Tykkäisin periaatteessa roikkuvista ja näyttävistä korviksista, mutta en oikein osaa käyttää niitä, kun minulle tulee niistä liian naisellinen olo.
4. TV
Iso ja epäesteettinen, painava ja ruma. Hyi. Sony.
5. Puhelin
Ukkeli päätti pari vuotta sitten, että minun on siirryttävä tälle vuosituhannelle, ja hankki minulle iPuhelimen.
Olen vasta ihan viime aikoina innostunut lataamaan puhelimeen erilaisia sovelluksia, mutta aika lapsenkengissä tämä minun nykyaikaisen kännykän käyttöni vielä kyllä on. Olen myös laiska päivittämään puhelinta, ja minulla oli vielä vanhakin päivitys tekemättä, kun tuli jo uusi päivitys.
6. Kengät
Olen jostain syystä viehtynyt kaikenlaisiin kimaltaviin kenkiin - minulla ei kai lapsena ollut tarpeeksi hienoja kenkiä, ja nyt aikuisena pitää ottaa vahinko takaisin.
Kimaltavat härpäkekengät eivät kyllä oikein sovi yhteen muun vaatetukseni kanssa, mutta onhan niitä kiva ostaa, kun niitä saa Intiasta niin halvallakin.
7. Tennarit
En ole mikään vannoutunut Asics-fani, mutta jostain syystä minulla on kuitenkin jo aika monennet Asicsit peräjälkeen. Jotenkin ne ovat vain aina tuntuneet jalassa parhailta.
8. Farkut
Vannoutunut farkkuihminen sen sijaan olen, mutta mitään merkkifarkkuja en ole tainnut koskaan omistaa. Pääasia on, että farkut tuntuvat mukavilta jalassa.
9. MP3
Ämpeekolmosetkin minulla on jossain, mutta en ole käyttänyt niitä enää moneen vuoteen. iPodit ovat sen sijaan olleet ahkerassa käytössä, vaikka viime aikoina käyttö onkin jäänyt aika vähälle.
10. Tietokone
Minun läppärini jäi Intiaan, kun sen kannen sarana hajosi, ja se oli muutenkin jo vanha ja - ennen kaikkea - painava. Nyt minulla on käytössä ukkelin vanha läppäri, joka sekin alkaa jo hieman temppuilla. Akku pitäisi uusia, ja e-kirjainnappulassa on jotain vikaa. Älkää siis ihmetelkö, jos sanoista puuttuu välillä e-kirjaimia.
11. Meikit
Käytän meikkejä aika vähän, ja sudin meikit naamaan aina samalla tavalla. En osaa (enkä oikeastaan edes halua) laittaa mitään hienoja iltameikkejä. Meikit ovat milloin mitäkin laatua, eivätkä taatusti mitään merkkituotteita - minulle on ihan sama, mitä laatua minulla on naamassa (ja sen kyllä huomaa).
12. Kasvovoide
Käytin monta vuotta Chanelin kosteusvoidetta, kun ukkeli osti sitä minulle aina lentokentiltä. Sitten sanoin ukkelille, että nyt loppui se tyyriiden voiteiden kanssa läträäminen, ja ostin Intiasta Biotiquen ayurvedistä halpisvoidetta, joka toimii vähintään yhtä hyvin kuin Chanelkin.
13. Deodorantti
Rexonaa sen olla pitää. Raahaan Intiaankin mukanani aina monta purkkia Rexonaa.
14. Hammastahna
Colgate. Aina. Muut hammastahnat eivät vaahtoa tarpeeksi.
15. Shampoo ja hoitoaine
Yritän aina välillä kokeilla uusia shampoita ja hoitoaineita, mutta sitten taas palaan vakimerkkiini eli L'Oréalin Elvitaliin. Välillä tekisi mieli vaihtaa merkkiä, mutta kuontalollani on jokin perustavanlaatuinen ongelma muiden merkkien kanssa: en saa kammattua hiuksiani ollenkaan, ja kampaan tuntuu jäävän puolet hiuksista. Parempi siis pysytellä tutussa ja turvallisessa.
16. Saippua
Milloin mitäkin. Tällä hetkellä näyttää olevan Rexonan Fruit Explosion.
17. Tuoksu
En ole koskaan oppinut käyttämään minkäänlaisia tuoksuja, vaikka ukkeli on tuonut aikoinaan lentokentiltä minulle ahkerasti niitäkin. (Nyt hän on jo luovuttanut.) En pysty käyttämään tuoksuja, kun tuoksu alkaa päivän mittaan ällöttää minua, vaikka tuoksu olisi tuntunut aamulla miten hyvältä tahansa.
18. Kivennäisvesi
En osta koskaan, mutta jos ostaisin, ostaisin Pirkan appelsiininmakuista kivennäisvttä. Se vain on parasta.
19. Viini
Kaikki viinit menevät, paitsi ehtoollisviini. Jos kuitenkin pitäisi laittaa viinit suosikkijärjestykseen, se olisi tämä: kuohuva, punaviini, roseeviini, valkoviini. Merkeillä ei niin väliä.
20. Drinkki
En juo drinkkejä, enkä oikein edes tunne niitä. Onko sangria drinkki?
21. Leipä
Tykkään leivästä kaikissa olomuodoissa ja väreissä, mutta nolona on tunnustettava, että taidan kuitenkin tykätä enemmän vaaleasta leivästä kuin tummasta. (Eikös suomalaisen kuuluisi vannoa ruisleivän nimeen.) Tuoreen vaalean leivän päälle kun laittaa juustoa ja maustekurkkua, niin se on aika lailla täydellinen nautinto. Maustekurkku oli muuten toinen niistä kahdesta ruoasta, joita kaipasin Intiassa (toinen oli makkara).
22. Jäätelö
En ole jäätelöihminen lainkaan, ja pärjäisin ihan hyvin ilman jäätelöäkin. Jos yksi suosikki pitää sanoa, niin se olisi sitten Classic Minttusuklaa. Siinä on tarpeeksi sattumia.
23. Ruoka
Hyvä ruoka on ihana juttu - varsinkin jos se on toisen laittamaa. Yksin ollessani olen hyvin laiska kokki, enkä jaksa aina vaivautua laittamaan ruokaa, vaan saatan tekaista päivälliseksi esimerkiksi teeleipiä, joka onkin salainen iltaherkkuni. (Se vaalea leipä.) Yksin ollessani saatan myös syödä pakastepizzan tai jotain muuta yhtä brutaalia.
24. Karkit
Kesällä tuli syötyä irtokarkkeja paljonkin (äiskä provosoi ostamaan), mutta yleisesti ottaen syön karkkeja aika harvoin. Suklaatakaan ei ole tullut ostettua pitkään aikaan - lukuun ottamatta yhtä Geisha-patukkaa. Irtokarkeissakin tykkään eniten suklaisista karkeista, Susu-paloista, toffeekonvehdeista, punssikonvehdeista ja suklaacrispeistä.
25. Lakanat
Ihan peruspuuvillaiset, ja mahdollisimman neutraalin väriset. Uskon värien voimaan sen verran, että sängyssä pitää olla rauhoittavat värit. Minulla on yksi punainen lakana, ja minusta tuntuu, että nukun sen kanssa aina jotenkin levottomasti.
26. Kampaaja
Ukkeli tai äiti.
27. Päivälehti
Olen lapsesta asti tottunut siihen, että aamukahvin kanssa on päivän lehti, ja on ollut erittäin vaikea olla ilman aamulehteä. Niinpä sitten tilasin pitkästä aikaa taas Hesarin, ja voi mikä pettymys lehti oli! Ensinnäkin se on ihan järkyttävän kallis ja toiseksi, eihän siinä ole enää edes mitään luettavaa, kun lehti on kutistunut niin pieneksi. Mietinnässä onkin, saisinko sen aamukahvini sittenkin alas ilman lehteä.
28. Lehti
Saan äiskältä vanhoja aikakauslehtiä, ja pidän erityisesti Me Naisista. ET-lehtiä en kuitenkaan ota vastaan, vaikka äiti aina silloin tällöin erehtyy niitä tarjoamaankin. Ostan lehtiä aika harvoin (lähinnä ruokalehtiä), ja kirjastosta lainaan psykologian lehtiä.
29.Sänky
Pitää olla leveä, merkillä ei väliä. Semmoinen 180 senttiä on hyvä.
 |
| Täällä vartioin minä. |
30. T-paita
Ihan t-paitoja käytän aika harvoin, lähinnä kotona.
Tämän paidan ostin keväällä Intiasta, ja siitä tulikin heti minun suosikkipaitani, sillä käytin sitä melkein koko kesän. Väritkin ovat jo aika haalistuneet - tosin intialaisten vaatteiden värien haalistamiseen riittää yksi pesu. Löysin tuon RIG-merkin ihan vastikään, mutta tykästyin siihen heti, kun RIGillä on sellaisia minun tyylisiäni, epänaisellisia vaatteita.
Nyt minua alkoi nolottaa tämä koko postaus - millaisen kuvan tämä minusta oikein antaa? Että olen nainen, joka ei välitä ulkonäöstään yhtään ja jonka mies yrittää saada vaimonsa näyttämään ihmiseltä? No, painanpa kuitenkin nyt julkaise-nappulaa, kaiken uhallakin.
Eiku tää oli just hyvä, onneksi postasit!! :)
VastaaPoistaKivahan näitä oli miettiä. Kiitos inspiraatiosta. :-)
PoistaKiva, törmäsin samaan jo Jaelin blogissa, pitääkin tehdä tämä joskus.
VastaaPoistaTee ihmeessä. Näitä pähkäillessä kuluu muutama hetki rattoisasti.
PoistaLaukku ja lompakko sopii hyvin yhteen. Ihan naisellisiltahan nuo kaikki kimallukset näyttää, paitaa myöden, ja lenkkareissakin pinkkiä :D
VastaaPoistaHuomasin itsekin, kun laitoin nuo kuvat peräkkäin, että laukku ja lompakko tosiaan ovat vähän samannäköisiä. Mullakin on siis jotain yhteensopivaa. :-)
PoistaPinkkiä mulla on enemmänkin, varsinkin urheiluvaatteissa. Kerran menin lenkiltä kauppaan, ja siellä yksi aikuisten juomaa nauttinut vanha ukko tokaisi mulle, että "mistäs paletista te ootte karannut?" Oikein vielä teitittelikin. En tiedä, tarkoittiko mies palettia vai balettia, mutta nauratti joka tapauksessa. :-D
Ihana tuo paletti-baletti -kommentti :D
PoistaOlihan se aika hupaisa tilanne. :-D
PoistaTäällä (ainakin tällä hetkellä) naiset käyttää tosi isoja korviksia ja minusta ne näyttää heillä kivoilta. Sitten kun itselle yritän laittaa, niin mulle tulee aivan kömpelö olo ja ne tarttuu viiden minuutin välein huiveihin, joita ilman en voi olla. Nyt pitää sulkea silmät ja makustella mielikuvituksen voimin punssinappeja, mmmh.....
VastaaPoistaKömpelöitähän ne isot korut vähän ovat, ja jos on hieman enemmän vauhtia askeleessa, niin tuntuu, että korvatkin melkein lähtevät irti. :-)
PoistaPunssinappejahan ne olivatkin! Unohdin niiden karkkien nimen, ja googlettamalla löytyi tuo punssikonvehti, joka tuntui kuitenkin vähän oudolta nimitykseltä. Lähetän sulle punssinappien makua näin virtuaalisesti. :-)
Ai kun kiva että sinäkin teit tämän! Ja tuo Korsin laukku on sen verran kivan näköinen että mäkin kai luopuisin siitä mustasta laukustani jos mulle tuotaisiin tuollainen .Nätti laukku siis! Ja kiva oli nähdä Nalle taas,mulla taitaa olla sen serkku täällä;D
VastaaPoistaTerkkuja sinne nallukan serkulle. Taitaa olla vieläkin Bambilta piilossa. ;-)
PoistaJoskus on ihan kiva, että joku tuo jotain sellaista, jota ei itse ostaisi. Kun välillä tuntuu, että sitä on niin jämähtänyt niihin omiin makumieltymyksiinsä.
Hiihaa, nämä oli hyvät. Hyvä kun painoit julkaise-nappulaa. Minä olen jo suunnitteluasteella, mutta toteutus taitaa odottaa viikonloppua. Silloin minulla on paljon ylimääräistä aikaa, kun mies lentää muille maille.
VastaaPoistaMinä jään mielenkiinnolla odottelemaan sinun listaasi.:-)
PoistaMulla ei taida olla muita merkkituotteita kuin Aarikan korviksia, Merrellin jalkineita ja tää Galaxy 3.
VastaaPoistaNo onhan sitä jo tuossakin. Taitaa minullakin olla jossakin Aarikan korvikset, muistaakseni. :-)
PoistaHyvä ettet painanut delete nappia :) Minä en meikkaa kuin juhliin ja sekin tuntuu vaivaloiselta. Osaan kyllä meikata, oikein kurssit on käyty nuorena, mutta silloinkin tykkäsin meikata muita. Ja pukeutuminen: farkut ja joku t-paita. Äitini on aina pukeutunut tyylikkäästi, minä en osaa, enkä tunne oloani mukavaksi. Meitä kohtalotovereita siis on !
VastaaPoistaOnpa ihana kuulla, että kohtalotovereitakin on. :-) Välillä tunnen syyllisyyttä siitä, että en panosta ulkonäkööni enemmän, mutta sitten ajattelen taas, että miksi ihmeessä pitäisi pynttäytyä, kun ei se kerran kuulu minun luonteeseeni ja kun ei kerran ole mitään pakottavaa tarvetta. Joskus on kyllä ihan kiva laittautuakin, vaikka johonkin juhliin, mutta siinäkin taitaa olla parasta se, kun saa sitten juhlien jälkeen vetää kotiasun taas päälle. :-)
PoistaMiksi sitä pitäisi hävetä ettei tuhlaa aikaansa tälläytymiseen? Toivoo nimimerkki ylpeästi aina meikitön!
PoistaHyvä kysymys, johon minulla ei taida olla vastausta. Mulla on kyllä yleensä sudittuna naamaan uloslähtiessä jotain, mutta pukeutumiseen ja hiusten laittamiseen en jaksa paneutua. Ehkä vertaan itseäni alitajuisesti jotenkin siihen, millainen naisen kuuluisi mielestäni olla (mistä sekin mielikuva tulee?!), ja sitten olen pettynyt, kun en olekaan sellainen. Onpas kummallista. :-D
PoistaHauska meemi, johon minäkin voisin osallistua jo ihan uteliaisuuttani - nimittäin siksi että lukiessani mitä kirjoitit tajusin olevani aivan merkkitiedoton. En osaa lunttaamatta kertoa varmaan ainoankaan tähän listatun esineeni merkkiä eräitä kenkiäni lukuunottamatta ("Vegetarian Shoes" ;-) tai sitten niitä on, kuten ruoan kohdalla, useita.
VastaaPoistaHih, nyt vaan tämän meemin kimppuun ja löytöjä tekemään. :-)
PoistaMeillä ukkeli on ollut joskus hyvinkin merkkitietoinen, ja olen joskus ajatellut, että ehkä merkkitietoisuus on hyväkin asia, kun esim. samat (merkilliset, kalliimmat ja hyvälaatuiset) vaatteet näyttävät kestävän toistakymmentä vuotta. :-) Jotkut merkittömät halpisvaatteet kun saattavat mennä lähes käyttökelvottomiksi jo yhdessä pesussa.
Yhdistän sanan 'vegetarian' niin läheisesti syömiseen, että 'vegetarian shoes' kuulostaa suorastaan koomiselta. ;-)
Minullekin on niitä kenkiä jalkaan pukiessa noin sata kertaa juolahtanut mieleen Charlie Chaplin ;-)
PoistaSuomen Kuvalehdessä oli talvella kirjoitus, jossa oli perehdytty merkkivaatteitten alkuperään. Johtopäätös: ne tehdään nykyään ihan samoissa halpistehtaissa kuin halpistuotteetkin. Logolla kääritään jopa tuhannen prosentin voitot! Se on kyllä totta että aiemmin merkki oli kaikessa rauhassa valmistetun kestävän työn, jopa hyvin pitkälle käsityön, tae.
No huh. Minä olen tyhmänä jotenkin ajatellut kalliin merkin olevan jonkinlainen tae laadullisesta jatkumosta, joka säilyy aina valmistusvaiheesta kuluttajalle asti. Kiva tietää, ettei kallis merkki välttämättä takaakaan mitään - muuta kuin että joku tosiaan käärii muhkeat voitot.
PoistaHaha, ihanan piristävä asenne kaikkien kulutusblogien joukossa. "Mies yritti tuputta Chanelin rasvaa, mutta minä sanoin, että nyt loppuu tuhlaus!". Keskimääräisessä lifestyle-blogissa olisi tuon sijaan ziljoona lähikuvaa Chanel-purnukasta. :D
VastaaPoistaHih, itse asiassa etsin, että eikö mulla olisi yhtään tyhjää Chanel-purkkia, jonka voisin kuvata, mutta ei löytynyt. :-D
PoistaVastasin oikein assistentin avustuksella :-D Eli ulkoistin kuvaamisen tyttärelleni. Ja mietin tuon Riinan kommentin luettuani että missähän umpiossa elän kun en pidä yhtään kummallisena sitä että omistamieni asioitten merkit piti oikein etsimällä etsiä eivätkä aina sittenkään löytyneet.
PoistaTulenkin heti katsomaan teidän yhteistyön tuotosta. :-)
PoistaMe ei taideta oikein seurata kulutusblogeja, vai miksi niitä nyt kutsutaan. En olisi asiasta kovin huolissani. :-D
Hei Satu. Olen lukenut blogiasi jonkin aikaa, sillä oma kumppanini on myös Intialainen. Oltaisiin haluttu olla yhdessä Suomessa, mutta nyt tuli hylätty viisumipäätös. Ollaan siis Intiassa alettu seurustelemaan. Kielteiselle päätökselle ei annettu mitään selityksiä. Osaatko sanoa, mikä hylkäämiselle yleensä on syy? Onko teillä koskaan ollut viisumien kanssa ongelmia? Ymmärrän jos on liian henkilökohtainen kysymys tai et osaa/halua vastata. En enää tiedä mitä voin tehdä ja olen asian kanssa aika yksin.
VastaaPoista-Karoliina
Onpa harmillinen tilanne. :-( Ja todella outoa, että hylkäämiselle ei annettu mitään selitystä (ilmeisesti olette kuitenkin kysyneet lähetystöstä?). Valitettavasti minäkään en osaa arvata, mikä hylkäämisen syynä olisi voinut olla, kun minulla ei ole tällaisista viisumihakemuksista kokemusta. Mies oli ollut Suomessa jo useamman vuoden, kun tapasimme.
PoistaHarmi, etten osaa auttaa sinua. Toivottavasti asianne järjestyvät jotenkin!
Hän kysyi suurlähetystöstä, mutta syytä ei kerrottu. Muille kuin hakijalle mitään tietoja ei anneta, joten en ole itse edes yrittänyt soittaa. Haemme viisumia uudelleen. Ollaan päätetty että ei luovuteta. Ärsyttää vaan kun vie aikaa, rahaa ja hermoja ja tuntuu kun oltaisiin tekemässä jotain rikollista, vaikka halutaan vaan olla yhdessä. Nyt ei olla nähty yli neljään kuukauteen :/ En olis ikinä arvannut minkälaista palautetta oon muutenkin saanut ihmisiltä täällä, kun haluan intialaisen kanssa olla yhdessä. Jopa monikulttuurikeskuksessa afrikkalainen työntekijä neuvoi minua, että älä vaan mene naimisiin sen kanssa.
PoistaItse inhosin aikanani suurlähetystössä asioimista, kun siellä tuli aina sellainen olo, että ihmisiä pompoteltiin ja juoksutettiin ihan huvin vuoksi. Toivon teille pitkää pinnaa, kärsivällisyyttä ja periksiantamattomuutta. Älkää ihmeessä luovuttako!
PoistaKohtaamanne ennakkoluulot tuntuvat tosi ikäviltä. On rasittavaa, jos joutuu koko ajan todistelemaan muille onneaan ja sitä, että kyse on vain siitä, että kaksi ihmistä haluaa olla yhdessä. Vaikka itse tietäisikin suhteen olevan varmalla pohjalla, niin kyllähän se lannistaa ja aiheuttaa pahan mielen, jos joku on koko ajan kyseenalaistamassa. Kovasti tsemppiä teille! ♥
Kiitos Satu. Ei aijotakaan antaa periksi. Ja jos ei mies pääse tänne, viimeistään kesällä minä menen sitten Intiaan. Hyvää jatkoa sinullekin!
Poista-Karoliina
Toivottavasti jälleennäkeminen koittaa pian, joko siellä tai täällä!
Poista