Joulu tuli ja meni

Joulusta alkaa olla enää viimeiset rippeet jäljellä, ja huomenna alkaa taas arki. Pyhäpäivät ovat välistä niin pitkästyttäviä, että arki tuntuu niiden jälkeen joskus ihan tervetulleelta.

Vietimme joulun kaiken kaikkiaan aika perinteisissä merkeissä. Kaiken kukkuraksi saimme toivomani valkoisen joulun, sillä jouluaattoyönä maahan oli satanut kaunis lumikerros. Vielä joulupäivänä järvi oli jäässä, ja aurinkokin näyttäytyi.

Mikähän eläin tästä on kulkenut? Naapurin koira, ehkä? :-)

Tänään tapaninpäivänä onkin taas sitten satanut vaihteeksi vettä, eikä täällä etelässä ole lumesta tietoakaan.

Kiteelle menevän tien varteen tehdään joka joulun alla jouluseimi, jota minun on aina pakko käydä ihastelemassa ja valokuvaamassa, jos vain satumme ajelemaan sen ohitse.

Seimen yllä liihottelee kaunis enkeli,

ja itse seimessä nukkuu joulun lapsi.

Hautausmaalla ihastelin kauniita enkelikoristeita, joissa näkyi ajan kuluminen.


Rupean aina miettimään hautausmaalla kaikenlaista. Kunpa oppisin elämään niin, että voisin katsoa jokaista päivääni taaksepäin ja olla tyytyväinen siihen, miten olen päiväni elänyt. Välistä tuntuu, että aika vain kuluu kaikkeen jonninjoutavaan ja typeräänkin.

Tajusin tässä juuri, että meillä on enää kolme päivää aikaa valmistella Intiaan lähtöä. Kolme päiväähän ei ole yhtään mitään! Melkein alkaa pieni paniikki iskeä: mitä kaikkea tässä vielä pitäisi tehdäkään ennen perjantaita! Tällä hetkellä olen kuitenkin jotenkin tyhjäkäynnillä enkä osaa tarttua oikein mihinkään. Toivottavasti huomenaamulla herään täynnä energiaa, kun arkikin taas koittaa.