keskiviikko 10. helmikuuta 2010

Terveisiä Keralasta

Edellisessä postauksessani kyselin vinkkejä sopivasta rantalomakohteesta Intiassa, ja tahdon vielä kiittää kaikista saamistani vinkeistä. Nyt kun reissu on tehty, on ehkä paikallaan tehdä jonkinlainen pieni yhteenveto valitsemastani matkakohteesta.

Päädyimme lopulta Keralan Kovalamiin, koska siellä turistipalvelut tuntuivat sen verran kehittyneiltä, että uskalsin jättää vanhempani osaksi aikaa sinne kaksistaan. Kehittyneet turistipalvelut ovat tietysti toisaalta vähän kaksipiippuinen juttu, koska eihän mistään turistikylästä saa kovin aitoa kuvaa Intiasta. Mutta koska Keralasta oli tarkoitus jatkaa Chennain kautta Nelloreen ja sieltä edelleen Tirupatin kautta Hyderabadiin, ajattelin, että vanhemmat näkevät kyllä ihan riittävästi muutakin Intiaa kuin tämän rantaturismikohteen.

Kovalam on loppujen lopuksi aika samantyyppinen kuin Goa, mikä oli minulle pienoinen pettymys. Olin kuvitellut Kovalamin (ja Keralan yleensäkin) hieman erilaiseksi paikaksi kuin Goan, koska Kerala on luemma Intian kehittynein osavaltio. Miksi Intian turistikohteet tuntuvat olevan aina takahikiöitä, joissa ei tunnu olevan juuri muuta kuin roskakasoja, surkeassa kunnossa olevia teitä ja autoja, kerjäläisiä ja kaupustelijoita, ylikallista turistikrääsää myyviä puoteja - ja ruokakin on mitä on, eli ei ainakaan kovin intialaista. Onneksi vanhemmat pääsivät näkemään myös mm. Hyderabadia, jottei heidän ainoaksi Intia-kuvakseen jäänyt mikään rähjäinen turistirysä. Kovalam oli toki kaunis kookospalmuineen, mutta sen rantojen hienouttakin on mielestäni liioiteltu aika rankasti.

Kovalamin rantaelämä keskitty kolmen pienen rantapoukaman, Lighthouse Beachin, Hawah Beachin ja Samudra Beachin ympärille.


Lighthouse Beach on rannoista eteläisin ja saa nimensä - kuinkas muutenkaan - majakasta.



Lighthouse ja Hawah Beachiä reunustaa tyypillinen rantakatu, jossa on turistien houkuttimeksi myynnissä vaikka mitä tuotteita ja palveluja.


Pizzaakin oli oikein mukavasti saatavilla.


Myynnissä maalauksia ja käsitöitä. Hinnasta saapi neuvotella...

Intialaisen vessan käyttöohjeet German Bakery -ravintolan seinällä (kuva suurenee klikkaamalla). Tuon pesuhomman vielä ymmärrän, mutta en sitä, eikö takamusta kuivata mitenkään. Minua ei ainakaan huvittaisi kauheasti liikuskella missään persvako märkänä.

Itse vessa. Ihan siisti kyllä. (Mulla on käsiveskassa mukana aina omat vessapaperit. Siksi mun veska onkin niin iso.)


Kalastajat ja auringonpalvojat oleilevat rannoilla sulassa sovussa.


Ja kaupustelijoita, niitä kyllä riittää.

Kovalamissa tuntui olevan joka päivä huikea merenkäynti, mikä aiheutti tottumattomille hieman päänvaivaa, kun isot aallot iskeytyivät voimalla rantaan. Jos ei halunnut saada kiloa hiekkaa pöksyihinsä ja kastua niin, että kampaus meni pilalle, oli oltava ihan lähellä rantaa tai mentävä kiireesti aallon "taakse".


Mutta intialaiset rakastavat isoja aaltoja eivätkä välitä, vaikka housuihin hieman hiekkaa menisikin. :-)


Intialaisten perinteisiin kuuluu myös ottaa valokuvia rannalla/uima-altaalla niin, että meri/uima-allas näkyy taustalla.


Intialaisia perheitä näkyi Kovalamissa muuten todella paljon. Intialaiset lähinnä kuljeskelivat rannalla tai pomppivat aalloissa, kun taas aurinkotuolit olivat enimmäkseen turistien kansoittamaa aluetta.


Hawah Beachiä (toiselta nimeltään Eve's Beach).


Rantavahdit vahtivat rannalla uimareita. Jos joku tunari ui liian kauas, rantavahti puhaltaa pilliin ja alkaa viittilöidä uimarille, että alapas tulla rantaa kohti sieltä.


Pohjoisinta Samudra Beachiä. Taustalla näkyy Kovalamin ainoa loistoluokan hotelli, Leela Kempinski, johon ukkeli olisi majoittanut vanhempani, jos hän olisi saanut asiasta päättää. Minä kuitenkin arvelin, että Leela olisi vanhemmilleni liian pramea, ja valikoin heidän hotellikseen Uday Samudran.


Uday Samudran aulaa.

Vanhemmat olivat kaiken kaikkiaan oikein tyytyväisiä hotellivalintaan. Hotellin suurimpia etuja on se, että siellä on kolme uima-allasta (ja siten myös riittävästi aurinkotuoleja) ja että se sijaitsee lähes rannalla. Toisaalta hotellin edustalla oleva ranta ei kovin kaksinen ole ja aurinkotuolitkin ovat siellä aika karmeassa kunnossa. Hotellin ravintoloissa oli mukavasti valinnanvaraa ja palvelu oli yleensäkin kovin ystävällistä ja huomaavaista. Suuri osa hotellin asukkaista oli intialaisia, mikä näkyi varsinkin aamiaisessa, sillä tarjolla oli enimmäkseen intialaista aamiaista. Länsimaisessa aamiaisessa ei kauheasti ollut valinnanvaraa, ja kahden viikon jälkeen vanhempani olivat jo aika kyllästyneitä aamiaiseen.

Mikään menopaikka Uday Samudra - tai Kovalam yleensäkään - ei ole, mutta jos tykkää Goasta, tykkää varmaan Kovalamistakin. Ja päinvastoin.

Yksi hotellin uima-altaista.


Toinen uima-allas, joka on aivan rannan vieressä.

Päivä rannalla on päättymässä. Osa odottelee auringonlaskua, osa lopettelee työpäiväänsä.

10 kommenttia:

  1. Tätä oli mielenkiintoista ja mukava lukea/nähdä,hienoja kuvia taas. KIva että vanhempasi tykkäsivät tuosta paikasta:-) Sääli tosiaankin,jos on vähän sotkuista siellä.Hih,minäkin Venezuelassa usein kuljin vessapaperirulla mukana;-)Oletteko muuten nyt Suomessa vai Intiassa?

    VastaaPoista
  2. Kiitos, Yaelian. :-) Palattiin Suomeen viime viikonloppuna - tänne hirveiden lumikinosten keskelle. En kyllä tykkää talvesta yhtään.

    VastaaPoista
  3. Herranjestas kun näitä juttuja lukiessa tuli ikävä Intiaa, ja nimenomaan sitä aitoa Intiaa kylläkin, turistikohteet jätän suosiolla... turisteille. :D Tammikuun alussa sieltä palattiin, ja Suomen talvi ei mitenkään erityisesti saa pitämään tästä maasta.

    Me kyllä ihastuttiin matkalla noihin Intialaisiin vessoihin, se persvakokin kuivui ihan nopeasti ainakin etelän lämpöasteissa. :> Harmi kun sama tekniikka ei oikein täällä Suomessa toimi.

    VastaaPoista
  4. Iisa, Intia on kyllä semmoinen maa, että jos ensimmäisestä alkushokista vaan selviää, niin maa tekee lähtemättömän vaikutuksen ja sinne haluaa takaisin... Samaa mieltä olen Suomen talvesta: ei houkuttele! Varsinkin tämä talvi on ollut ihan karmea.

    Jotain semmoista ounastelinkin, että se takamus saattaa kuivua ihan itsekseen Intian lämpötiloissa. ;-) Suomessa se vaan jäätyisi. :-D

    VastaaPoista
  5. Hienoltahan tuolla ainakin kuvien perusteella nayttaa! Harmi, etta se oli sellainen turistirysa. Se Varkala on vahan hiljaisempi paikka, mutta kai Intiassa aina rahastetaan kun vaan on mahdollista.

    Olen nahnyt tuon vessan ja vessataulun aikaisemminkin muistaakseni samassa ravintolassa. Hauskaa touhua! Eihan taalla tosiaan mitaan kuivata, paikat saa olla markina, niin peppu kuin jalatkin vessassa kaynnin jalkeen... ;-o

    VastaaPoista
  6. Anna, täytyy myöntää, että ajattelin ihan samaa noita kuvia katsellessani: että tuo paikkahan näyttää kuvissa ihan kivalta. Mutta se Kovalamin alavireinen ja suttuinen yleisilme ei tallentunut filmille.

    Heh, alan paremmin ymmärtää lungeja ja muita vastaavia vaatekappaleita, kun ajattelen tuota vessassa käyntiä... ;-)

    VastaaPoista
  7. Kauniita kuvia!

    VastaaPoista
  8. Jee, suosikkiblogiini oli tullut uusi päivitys! Auringonlasku näyttää ihanalta, eikä tuolla varmaan tulisi vilukaan sitä seuratessa.

    Toivottavasti saamme kuulla pian lisää :)

    Tiina

    VastaaPoista
  9. Tiina, kommenttisi ilahdutti kovin :-) Ja tuolla Keralassa ei tosiaankaan tule vilu auringonlaskuja seuratessa! t. nimim. "talvi tökkii"

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi. <3