Jos mies sanoo tekevänsä jotain, hän kyllä tekee sen. On ihan turha muistutella asiasta puolen vuoden välein.


lauantai 8. heinäkuuta 2017

Panaman kanava

Tänään koitti matkan odotetuin päivä, eli retki Panaman kanavalle. Paras tapa kokea kanava on tietysti laivasta käsin, ja mekin päätimme lähteä kanavalle jollakin purkilla killumaan. Kanavalle järjestetään sekä puolittaisia että kokonaisia ylityksiä: kokonaisella ylityksellä pääsee Tyyneltä valtamereltä Alantille (tai päinvastoin) ja puolittaisella ylityksellä niemimaan keskellä sijaitsevalle Gatun-järvelle.






Koska halusimme vain kokea kanavan ja sulut, emmekä ajella kanavassa koko päivää, valitsimme puolittaisen ylityksen.

Netistä löytyy useitakin yrityksiä, jotka järjestävät kanavaristeilyjä, mutta me valitsimme Ancon Expeditionsin siitä syystä, että se oli ainoa, jolla oli tarjota risteilyjä meille sopivana päivänä.

Kuski tuli hakemaan meidät hotellilta 6.30 ja vei meidät satamaan. Siellä laivamme jo odottelikin meitä.

Pacific Queen. Ei mikään rahtilaiva, mutta kelpaa.





Matkaan lähdettyämme katselimme taakse jäävää Panaman kaupunkia sekä kanavaan pääsyä odottelevia laivoja.

Pelikaaniparvi. Pelikaaneja on tulossa myöhemmin lisää!
Museum of Biodiversity. Ja pelikaaniparvi. 😊

Kanavan suulla kukkulan päällä on torni, joka toimii vähän samalla periaatteella kuin lennonjohtotorni.

Jokainen kanavaan pyrkivä alus saa vuoronumeron, jonka mukaan laiva pääsee kanavaan. Vaikka numerot annetaan saapumisjärjestyksessä, myös laivan tyyppi sekä laivan lasti vaikuttavat odotusaikaan. Risteilyalukset menevät aina rahtilaivojen edelle, koska ihmiset ovat tunnetusti huonompia odottamaan kuin esimerkiksi autot. Samoin nopeammin pilaantuvaa lastia (kuten esimerkiksi banaaneja) sisältävät laivat pääsevät kanavaan ennen sellaisia laivoja, joiden lastilla ei ole pilaantumisvaaraa. Kanavaan pääsyn voi myös tilata jopa puolitoista vuotta etukäteen, jolloin kanavaan pääsee juuri tiettynä päivänä ja tiettyyn aikaan, mutta se maksaa. Keskimääräinen odotusaika on noin vuorokauden, mutta odotusaika saattaa venyä viikoksi tai jopa pidemmäksikin aikaa.

Silta, joka yhdistää Pohjois- ja Etelä-Amerikan.


Ennen kuin kanavaan pääsee, kyytiin pitää ottaa kanavaluotsi.

Luotsivene.



Tervetuloa kyytiin, luotsi!
Kaikki odottivat kiihkeästi kanavan sulkuihin pääsyä, joten sitä ennen oli hyvä syödä kevyt aamiainen, jotta jaksoi valokuvata ja ihmetellä. (Aamiainen kuului matkan hintaan, samoin kuin lounas.) Kaikille oli laitettu ennen laivaan astumista rannekkeet, joita oli kolmea eri väriä.

Oranssi ranneke.
Ruokailu tapahtui ryhmittäin rannekkeiden värien mukaan.

Aamiainen.

Jouduimme odottelemaan kanavaan pääsyä ehkä tunnin.

Odotellessa tuli otettua "muutama" kuva rahtilaivoista.
Kanava edessä! (Kanavassa on menossa iso rahtilaiva.)
Jokohan sinne kanavaan pääsisi?

Odottelu tuntui käyvän aika monen, varsinkin lapsen, hermoille, mutta vihdoin alkoi tapahtua! Saimme vuoronuomeron 29 ja tiedon siitä, minkä laivojen kanssa menisimme kanavaan.

Kanavakavereiksemme annettiin sveitsiläinen rahtilaiva SCL Basilea sekä kalifornialainen huvipursi.





Panaman kanava on pituudeltaan 77 kilometriä, ja se yhdistää siis Tyynen valtameren ja Atlantin toisiinsa. Jos kanavaa ei olisi, laivat joutuisivat kiertämään yli 13 000 kilometrin matkan Kap Hornin ympäri. Kanava on rakennettu vuonna 1914, ja sen korkein kohta on kanavan keskellä Gatunin tekojärvellä, joka on 26 metriä merenpintaa korkeammalla. Korkeuserot käyvät parhaiten ilmi seuraavasta kuvasta.

Kanavan varrella on kolme eri sulkua, Mirafloresin sulut, Pedro Miguelin sulut sekä Gatunin sulut.


Alle 125 jalkaa (38 metriä) pitkät laivat saavat mennä kanavaan yksikseen, mutta ne tulee sitoa reunapaaluihin. Tätä isommat laivat tarvitsevat avukseen ns. muulit eli sähköveturit, joiden vinssien avulla laiva pidetään kanavan keskellä, jottei laiva törmäilisi veden noustessa kanavan reunoihin.

Muulit kulkevat kanavan kummankin puolella.

Ensimmäinen sulku edessä.

Pienemmät alukset voidaan myös kiinnittää toisen aluksen kylkeen, kuten kalifornialainen huvialus kiinnitettiin meihin.


Kun kaikki laivat on saatu aseteltua paikoilleen, portit suljetaan.




Heti kun portit ovat sulkeutuneet, vesi kanavassa alkaa nousta. Laiva nousee kanavassa yllättävän nopeasti, ja koko sulkukammion täyttymiseen menee noin kahdeksan minuuttia. Oli vähän absurdia olla laivassa, josta ei ensin nähnyt yhtään mitään muuta kuin nuo kanavan seinämät, ja yhtäkkiä oltiinkin taas maan tasolla maisemia ihastelemassa.


Kun sulkukammio on täyttynyt vedellä, on aika avata seuraavat sulut ja irrottaa laivat.

Sulut avataan, ja seuraavat sulut näkyvät jo kaukana edessä suljettuina.

Muulit vetävät isot rahtilaivat eteenpäin, mutta pienemmät ajelevat itsekseen.

Miraflores-sulun vieressä oleva katselupaikka, josta voisi olla myös kiva katsella kanavan toimintaa.

Kanava täytetään järvestä saatavalla makealla vedellä, ja opas kertoi, että kun sulkuportit avataan (alaspäin mennessä), ja makea vesi vyöryy mereen, makeanveden kalat kuolevat välittömästi. Kanavan suulla päivystäviä lintuja odottaa siis melkoinen sushibuffet.

Seuraavassa sulussa toimitaan taas samalla tavalla, ja lopuksi portit aukaistaan.

Sulut ovat nyt takana...

... ja tie on auki!
Muulit parkissa kanavan suulla.
Me kävimme läpi Miraflores- ja Pedro Miguel -sulut, ja niiden välissä tarjottiin lounas.


Riisiä, kanaa ja banaania. 😀

Koko kanavan ylitys kestää noin yhdeksän tuntia, mutta meillä meni tuohon osittaiseen ylitykseenkin melkein seitsemän tuntia. Varsinkin lapsilla alkoi olla kärsivällisyys matkan loppupuolella jo aika finaalissa, ja ukkelikin kaipasi kovasti wi-fi:n pariin - nettiyhteyttä kun ei laivassa ollut! Vaikka reissu olisi saanut olla muutaman tunnin lyhyempikin, niin retki oli siitä huolimatta erittäin antoisa ja mieleenpainuva kokemus.

Lopuksi bussilla takaisin lähtöpaikkaan.




15 kommenttia:

  1. Kuulostaa isommassa mittakaavassa samalta kuin Saimaan kanavalla. Sääli kaloja.., mutta linnuilla on juhlat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hemmetti, minulta on tainnut jäädä Saimaan kanava kunnolla katsomatta. Kerran yritin sinne mennä, mutta oli helmikuu ja koko kanava oli jäässä. :-D Otan Saimaan kanavan ohjelmistoon seuraavaksi, nyt kun on ensin käyty merta edempänä kalassa. :-)

      Poista
  2. Mielenkiintoinen reissu :)
    En ole ikinä ollut itse veneellä missään kanavassa. Aina välillä sattuu mökin läheiselle pikkukanavalle vene ja hauska on seurata kuinka vene menee kanavasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullekin tämä oli ensimmäinen kerta, kun pääsin johonkin kanavaan veneellä. Oli aika jännittävää. :-)

      Poista
  3. Wau!!!!! Tosi hienoa että jaksoit selittää niin tarkasti....erittäin kiinnostavia yksityiskohtia esim : kalat kuolee.....
    Sä oisit paras opas/selostaja matkaohjelmiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Ulrika. <3 Enemmänkin selostettavaa olisi ollut, mutta ajattelin, että ehkä tässäkin oli jo tarpeeksi. ;-)

      Poista
  4. Mielenkiintoista! Mun tyttöystävä oli tuolla kerran matkankohtajana, joku incentivematka managereille, kaikki miehiä ja hän oli ollut ainoa, joka oli kannella katsellut kanavaa, miehet olivat kännissä sisällä baarissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No jopas ystävälläsi oli melkoinen kanavakokemus! :-D Mutta voin kuvitella, että kaikki eivät ehkä koe kanavaa yhtä suurena elämyksenä...

      Poista
  5. Sinun kirjoituksia aina kiva lukea. Cancun on tuttu, kavava ei. Lisää kokemuksia odotan. 💪🏼😅

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, ihana kuulla! :-) Mukavaa sunnuntain jatkoa! Hauskat hymiöt. :-D

      Poista
  6. Hieno retki,vaikka kestikin kauemmin kuin piti,tätä oli kiva lukea kun on aina harmittanut ettei sitä Panaman matkaa sitten tullutkaan. Sää taisi olla aika pilvinen tuolla. Voi kalaparkoja,mutta lucky birds!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. P.S. Mä olen käynyt läpi Ruotsissa Göta kanaalin,mutta eihän se ole mitään tuohon verrattuna;D

      Poista
    2. Kiva kuulla. :-) Vielä on tulossa vähän juttua itse Panaman kaupungistakin. Sää oli tosiaan pilvinen, ja välillä satoi vähän vettäkin, mutta olin päättänyt, että en anna sään pilata kokemusta, ja olin varustautunut sadetakeilla ja -varjolla. Tosin oli mulla mukana aurinkorasva ja hellehattukin. :-D

      Ai Ruotsissakin on kanava. En tiennytkään!

      Poista
  7. Janna matka kanavalla! Ja hei, pilvisella ilmalla tulee paremmat kuvat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo taitaa olla muuten totta! Pilvisellä säällä ei ole väliä, mistä suunnasta kuvaa, kun ei ole sitä aurinkoa. Ja ilmeisesti väritkin tulevat paremmin esille. Jotain hyvää siis pilvisessä säässäkin!

      Poista

Kiitos kommentistasi. <3